Yksi haluaa lopettaa lihantuotannon, toinen ampuu eläimiä ja kerää niiden päät muistoksi – Tutkija Elisa Aaltola ja metsästäjä Veikka Gustafsson uskovat, että ihmisen luontosuhteen on muututtava

Yle Perjantain suorassa lähetyksessä TV1:llä kello 21:05 vieraina entinen vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola.

Perjantai
Perjantain lähetysvieraat.
Onko eläimellä itseisarvo? Vieraina vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola. Perjantai-dokkari: Suuri rottajahti.

Yle Perjantain suoran lähetyksen keskiössä ovat tänään eläimet ja kysymys siitä, onko eläimillä itseisarvo.

Millainen on hyvä suhde eläimen ja ihmisen välillä? Millaisena tulevaisuuden eläinkuvan näkevät metsästäjä, Korkeasaaren johtaja ja eläimiä moraalifilosofian pohjalta tutkinut tutkija?

Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraina nähdään entinen vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola.

“Sotii metsästäjänetiikkaani vastaan”

Vuorikiipeilysaavutuksistaan suomalaisille tutuksi tullut Veikka Gustafsson harrastaa innokkaasti metsästystä ja toimii Riista-lehden kustantajana.

Gustafsson on käynyt useita kertoja eri puolilla maailmaa metsästämässä, mutta ei silti hyväksy kaikkia kaupallisen metsästyksen muotoja.

Trofeemetsästyksessä eläinten kaatamiseen liittyy olennaisena osana metsästysmuiston kerääminen. Myös Gustafssonilla on eläinten päitä ja sarvia trofeina kaadoistaan.

Trofeemetsästyksestä tunnetaan maailmalla kaksi eri muotoa, joissa molemmissa metsästäjät maksavat suuria summia päästäkseen ampumaan eläimiä. Ensimmäisessä metsästystä harrastetaan aidatuilla, mutta tuhansien hehtaarien suuruisilla alueilla, ja kaatojen saanti on luonnon armoilla.

Toisessa trofeemetsästyksen muodossa metsästys tapahtuu pienemmällä, suljetulla alueella. Ammuttavat eläimet ovat eläneet vankeudessa, eivätkä ne välttämättä edes osaa pelätä ihmisiä. Kaato on aina taattu.

"Metsästäjänetiikkaani vastaan sotii ajatus, että eläin vain rahdataan metsästäjän eteen kuin ampumaradalle."

Veikka Gustafsson

Tätä trofeemetsästyksen tapaa harjoitetaan esimerkiksi Etelä-Afrikassa.

– Metsästäjänetiikkaani vastaan sotii ajatus, että eläin vain rahdataan metsästäjän eteen kuin ampumaradalle. Metsästystä pitää tehdä luonnon hyväksi, ei sitä vastaan, Gustafsson sanoo.

Gustafssonin mukaan trofeemetsästyksellä voidaan myös suojella luontoa, kun se tehdään eettisesti.

– Esimerkiksi Etelä-Afrikassa metsästys on moninkertaistanut monien saaliseläinten kannat. Kun eläimelle on tullut rahallista arvoa, sitä myös suojellaan esimerkiksi salametsästykseltä. Villieläinten määrät ovat metsästyksen ansiosta selvässä kasvussa, Gustafsson kertoo.

Gustafsson kuvailee suhdettaan luontoon ennen kaikkea kunnioittavaksi.

– Ihminen on osa ekosysteemiä ja elää luonnosta – ja eläimet ovat osa siitä luontoa. Jos eläinten hyödyntäminen kielletään, on uhkana luontosuhteen katoaminen, Gustafsson sanoo.

Gustafsson kritisoi sitä, miten ahtaalle ihminen ajaa eläimet ja niiden elinpiirin. Yhtäältä esimerkiksi kaupungistuminen tuo eläimille lisää luonnollista elintilaa.

– Mutta toisaalta kaupungistuminen vie ihmisiltä luonnon tajun ja ymmärryksen siitä, miten luonto vaikuttaa ihmisen olemassaoloon. Ihmisen pitäisi saada luontosuhdettaan vahvemmaksi, Gustafsson toteaa.

Ei vain tuotantoketjun osa

Gustafssonin kanssa keskusteluun Yle Perjantaissa yhtyy myös eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofian dosentti Elisa Aaltola Itä-Suomen yliopistosta.

Aaltolan mukaan ihmisten eläinsuhde on tällä hetkellä pysähtynyt ja mielikuvitukseton. Aaltolan mukaan ihmisten pitäisi alkaa nähdä eläimet olentoina, joilla on itseisarvo.

Tutkija näkee tulevaisuuden eläinkuvan varsin erilaisena verrattuna nykyhetkeen.

– Tulevaisuuden yhteiskunnassa eläintä ei enää määritetä vain hyödyn kautta, miettien lihaa tai maitolitroja, vaan eläimestä tulee mielellinen yksilö, joka ansaitsee parempaa kohtelua. Eläinten kohtelun pitäisi perustua tietoon: jos sika on tutkitusti tietoinen ja tunteva olento, ei sitä voi oikeutetusti kohdella pelkkänä tuotantoyksikkönä, Aaltola sanoo.

Elisa Aaltola.
Tutkija Elisa Aaltola toivoo, että tulevaisuudessa eläimestä tulee ennemminkin kanssakulkija tuotantoyksikön tai lihanlähteen sijaan.Elisa Aaltolan kotialbumi

Tutkijan mukaan eläinten elämän jatkuvan typistämisen sijaan rakentavampaa olisi tukea myös eläinten oikeutta hyvään elämään. Hän olisi valmis esimerkiksi lopettamaan kalastamisen.

Aaltola pitää outona eläimiin suhtautumisen ristiriitaisuutta. Samaan aikaan kun koira on ihmisen paras ystävä, ajatellaan, että joidenkin toisten eläinten syömisestä ei voida luopua.

– Ideaaliyhteiskunnassa eläinten tappaminen on harvinaisuus, eikä eläinteollisuutta ole. Jotta tulevaisuuteen päästään, tarvitaan hyvin yksinkertaisen asian tunnistamista: eläin kokee olemassaolonsa jollakin tapaa, on jonkinlaista olla hirvi, ja tämä tuo sen moraalin piiriin. Jos eläin pystyy kokemaan hätää, pelkoa tai iloa, on sillä, miten eläintä kohtelemme, väliä.

“Arvo jo itsessään”

Kysymyksiin eläinten oikeuksista vastaa illan lähetyksessä myös Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström.

– Eläimellä on arvo jo itsessään, eikä vain sitä kautta, onko siitä hyötyä tai iloa meille ihmisille.

Eläimen näkeminen itseisarvoisena olentona ei Hellströmin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki eläintuotanto pitäsi lopettaa. Hellströmin mukaan kyse on näkökulmaerosta ja siitä, tehdäänkö päätöksiä eläimen, vai ihmisen tarpeiden mukaan.

– Jos ajatellaan, että eläimen kuuluu saada vettä, niin se ei voi olla kiinni siitä, kuinka hankalasti vesi on ihmiselle järjestettävissä.

Perjantai-dokkarina nähdään Ami Assulinin ohjaama Suuri rottajahti, joka vie Helsingin Kallion yöhön Tuomas Aivelon johdolla. Tutkijatohtori tietää, että rottia on kaikkialla ympäri Helsinkiä.

Yle Perjantai: Onko eläimellä itseisarvo? suorana TV1:llä 30.11. kello 21.05 alkaen ja Yle Areenassa.

Perjantain uusinnat sunnuntaisin kello 15.05 ja tiistaisin kello 22.50.

Lue lisää:

Filosofi haluaisi lopettaa kalastuksen: ”Kalallakin on tunteet ja mieli”

Leijonia tarhataan ja kasvatetaan trofeemetsästäjien ammuttaviksi

Helsingissä voi olla jopa puoli miljoonaa rottaa – tuholaistorjuja on löytänyt rotan niin suihkun lattiakaivosta kuin olohuoneesta syömästä sipsejä