4 kysymystä suomalaisten rokotussuojasta – rokotusasiantuntija luottaa enemmän valistukseen kuin pakkoon

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio muistuttaa, että rokotteessa virusta annetaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi tuhkarokkoon sairastuva saa.

tuhkarokko
Lapsi katsoo kun piikkiä valmistellaan rokotukseen.
AOP

Suomalaiset on opetettu uskomaan rokotuksiin.

Suomalaisen terveydenhuollon kehto, lastenneuvolat, ovat onnistuneet hävittämään Suomesta monia ikäviä tartuntatauteja, jotka kiusasivat suomalaisia vielä 1970-luvulla.

Viime vuosina suomalaisessa rokotuskeskustelussa on nostanut päätään rokotevastaisuus. Terveysviranomaisten mielestä se taitaa olla hyvinvoinnin lastentauteja.

Mpr-rokote tuo suojan tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan, ja se on maksuton.

Mpr-rokotteen kattavuus vuonna
2015 syntyneillä lapsilla
Tiedonsiirto-ongelmien vuoksi Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan osalta tiedot rokotuskattavuudesta ovat todellista alhaisempia.Yle Uutisgrafiikka

1. Onko rokotevastaisuus kasvanut?

Erityisasiantuntija Mia Kontio seuraa rokotuskeskustelua aitiopaikalta. Hän työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikössä.

– En olisi huolissani. Valtakunnallisesti tilanne on hyvä ja ongelmat ovat paikallisia, Kontio kuvaa rokotusten yleistilannetta.

Kontion mielestä rokotusvastaisuus ei ole Suomessa kasvanut. Hän arvioi, että tiukka rokotusvastaisuus on hyvin vähäistä.

– Kun olemme keskustelleet eri kunnissa esimerkiksi neuvolaväen kanssa, niin kysymys on enemmän epäröinnistä, epävarmuudesta, tiedonpuutteesta tai ristiriitaisista tiedoista kuin tiukasta rokotusten vastustamisesta, Kontio kertoo.

Tilastoissa näkyvää tuhkarokkorokotteen rokotuskattavuuden lievää valtakunnallista heikkenemistä selittävät osittain ongelmat rokotustietojen siirroissa Päijät-Hämeestä ja Etelä-Karjalasta.

Muun muassa kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää ja poliota torjuvan rokotteen osalta rokotekattavuus on jopa vahvistunut.

2. Millaisia alueellisia eroja rokotusten vastustamisessa on?

THL:n rokotusrekisterin kartta (siirryt toiseen palveluun) näyttää, että alle kolmivuotiaiden rokotuskattavuus esimerkiksi tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa torjuvan rokotteen osalta on valtaosassa Suomea edelleen korkealla tasolla.

Erityisasianruntija Kontion mukaan monissa rokotuskattavuudeltaan heikoimmista kunnista (Hanko, Salla ja Pello) on vähän syntyneitä lapsia. Esimerkiksi Hangossa syntyi vuonna 2015 vain 46 lasta.

– Se heilauttaa heti tilastolukuja, eikä siellä välttämättä ole mitään isoa ongelmaa, Kontio toteaa.

Kontion mukaan THL:ssä ei ole varsinaista tietoa siitä, millaisia alueellisia eroja rokotusten vastustamisessa on.

– Rokotuskattavuuden alue-eroissa saattaa näkyä epäröintiä, mutta onko se suoranaista vastustamista, niin se on eri asia. Kontio huomauttaa.

– Voi olla, että siellä ei ole ehditty oikeaan aikaan neuvolaan tai on unohdettu tai lapsi on ollut sairaana silloin kun olisi pitänyt rokottaa, Kontio selittää eroja.

Ruotsinkielisellä Rannikko-Pohjanmaalla on kuitenkin omia erityispiirteitään.

– Siellä halutaan elää luonnonmukaisesti eikä haluta altistaa lapsia niin sanotusti ylimääräisille tai vieraille luonnonvastaisille asioille, Kontio tulkitsee.

Erityisasiantuntija Kontion mukaan vanhemmilla saattaa olla esimerkiksi tuhkarokon osalta harhakäsitys, että luonnon tauti olisi parempi altiste lapsille kuin rokotus, eikä ymmärretä luonnon taudin haittoja verrattuna rokotuksen haittoihin.

– Luonnon tuhkarokossa altistutaan kuitenkin huomattavasti suuremmille määrille virusta ja tuhkarokon sairastaminen altistaa myös muille sairauksille ja muille infektioille eli heikentää vastustuskykyä muille sairauksille, Kontio varoittaa.

3. Pitäisikö rokottamattomat lapset eristää?

Erityisasiantija Kontio torjuu ajatuksen, että rokotettuja tai rokottamattomia lapsia eroteltaisiin eri päiväkoti- tai kouluryhmiin.

– Me kyllä toivomme, että pystymme yhdessä terveydenhuollon henkilökunnan kanssa saamaan vanhemmille tarpeeksi tietoa ja vakuuttamaan heidät sillä tiedolla, että heidän kannattaa lapsensa rokottaa kuin että ryhdytään minkäänlaisiin erityistoimiin, Kontio linjaa.

Kontion mielestä tilanne on toinen esimerkiksi tällä hetkellä Luodossa, kun on tuhkarokolle altistuneita ja on mahdollisuus epidemiaan. Siinä tilanteessa nämä altistuneet ja rokottamattomat pitää eristää.

4. Onko suomalaisten rokotussuoja kunnossa?

Erityisasiantuntija Kontio luottaa suomalaisten rokotussuojaan. Savonlinnan tuhkarokkotapaus viime vuonna oli Kontion mielestä hyvä esimerkki.

– Vaikka taudille altistuneita oli satoja, niin meillä oli kuusi tapausta, joilla kaikilla oli kontakti ensimmäiseen tapaukseen eli lisätartuntoja ei tullut ja se kertoo mielestäni hyvin siitä Suomessa olevasta laumasuojasta, Kontio sanoo.

Kontion mukaan Savonlinnassa oli mahdollisuus suurempaan epidemiaan, mutta tartuntaketjut katkesivat nopeasti.

– Minun mielestäni kaikki on kunnossa. Valtaosassa Suomea on hyvä rokotuskattavuus ja tuhkarokon osalta täytyy muistaa, että meillä kaikki ennen 1970-lukua syntyneet ovat käytännössä sairastetun taudin suojassa, Kontio muistuttaa.