Vaikeasta eroahdistuksesta kärsivä Lotte Mäkisen koira söi vuoden turhaan masennuslääkkeitä – “En huomannut minkäänlaista eroa”

Eroahdistus, pelkotilat, pakko-oireet ja impulsiivinen käytös ovat syitä määrätä koiralle mielialalääkkeet. Tutkija uskoo, että eläinten lääkitseminen lisääntyy tulevaisuudessa.

Perjantai
Dodo-koira söi vuoden masennuslääkkeitä turhaan - Vaikea eroahdistus hankaloittaa koiranomistajan elämää
Dodo-koira söi vuoden masennuslääkkeitä turhaan - Vaikea eroahdistus hankaloittaa koiranomistajan elämää

Masennuslääkityksen aloittaminen oli vaikea päätös Lotte Mäkiselle. Hän mietti ja punnitsi asiaa pitkään, ennen kuin päätti aloittaa eläinlääkärin määräämän ja ihmisilläkin käytössä olevaa Seronil-masennuslääkkeen koiraansa.

– Dodo ei pysty sanomaan minulle, että hän ei halua syödä lääkkeitä, vaan minun on täytynyt tehdä päätös hänen puolestaan ja sen tähden olen kamppaillut paljon itseni kanssa, Mäkinen sanoo.

Vappuna 2016 Lotte Mäkisen elämään saapui hellyydenkipeä rescuekoira Espanjasta.

Ensimmäiset kuukaudet koiranomistajana olivat Lotte Mäkiselle ihanaa aikaa. Yhdeksän kuukauden ikäisenä Dodolla puhkesi vaikea eroahdistus.

Niin vaikea, että sitä on Mäkisen mukaan hankala ymmärtää, jos ei ole itse kokenut vastaavaa.

– Dodo menee yksin jäädessään ihan älyttömään paniikkiiin. Hän kiljuu. Sanon aina, että vaikka minulla ei ole omia lapsia, niin Dodon kiljuminen sattuu minua kohtuun.

Dodo kärsii vaikeasta eroahdistuksesta, jonka vuoksi Lotte Mäkinen ei jätä lemmikkiään hetkeksikään yksin.
Dodo kärsii vaikeasta eroahdistuksesta, jonka vuoksi Lotte Mäkinen ei jätä lemmikkiään hetkeksikään yksin.Matias Väänänen / Yle

Tähän mennessä mikään käytösterapia, koulutus tai lääkitys ei ole tuonut apua eroahdistukseen. Dodo söi masennuslääkkeitä vuoden verran.

– En huomannut minkäänlaista eroa, en huonompaan tai parempaan suuntaan, Mäkinen sanoo.

Koska masennuslääke ei tepsinyt, Dodo sai niiden rinnalle kaksi erilaista rauhoittavaa lääkettä.

Toinen toimi juuri päinvastoin, kuin lääke oli tarkoitettu.

– Dodosta tuli ihan hyperaktiivinen, eikä se pystynyt rauhoittumaan ollenkaan, Mäkinen kuvailee.

“Yleensä käytösongelmat ratkeavat muutoin kuin lääkityksellä”

Viikoittain mielialalääkkeitä eläimille määräävä eläinlääkäri Tuulia Appleby sanoo, että lääkkeet voivat jopa pahentaa lemmikin oireita.

– Lääkkeiden käytössä on aina riskinsä, ja niissä on mahdollisia sivuvaikutuksia. Koskaan ei voi olla etukäteen varma, että sopiiko tämä lääke tälle koiralle, Appleby selittää.

Appleby työskentelee klinikalla, joka on erikoistunut lemmikkien käytösongelmiin. Hänen vastaanotolleen suurin osa potilaista tulee toisen eläinlääkärin lähetteellä.

– Yleensä lemmikin käytösongelmat ratkeavat muutoin kuin lääkityksellä. Meille tulee kuitenkin ne kaikista vaikeimmat tapaukset, ja siksi määrään lääkkeitä kohtalaisen paljon, Appleby sanoo.

"Olen kohdannut koiria, jotka pelkäävät tuulen ääntä. Sisälläkin, jos se kuulee tuulen, tulee paniikki."

Tuulia Appleby

Kaikista eniten Appleby tapaa vastaanotollaan pelosta ja ahdistuksesta kärsiviä koiria. Koira saattaa pelätä ulos menemistä, pimeyttä, pamauksia tai muita ääniä. Jotkut koirat pelkäävät jatkuvasti myös sisätiloissa.

– Olen kohdannut koiria, jotka pelkäävät tuulen ääntä. Sisälläkin, jos se kuulee tuulen, tulee paniikki. Nämä ovat sellaisia tapauksia, joita ei voida ratkoa mitenkään ilman lääkitystä.

Yksi yleisimmistä ongelmista, johon Appleby kirjoittaa reseptin, on eroahdistus. Mielialalääkitys voidaan määrätä myös koiran impulsiiviseen käytökseen tai pakonomaisiin käytöshäiriöihin.

– Jos koira jahtaa pakonomaisesti omaan häntäänsä tai nuolee jatkuvasti tassuaan, aivotoiminnassa on poikkeavuuksia. Se ei ole enää normaalia, ja siihen tarvitaan lääkitys, Appleby sanoo.

Applebyn mukaan koiran aivotoiminta on samankaltainen kuin ihmisillä, ja sen tähden myös samat lääkkeet tepsivät. Suomessa eläimille on markkinoilla vain kaksi omaa lääkettä.

Lääkityksen rinnalle tarvitaan terapiaa

Appleby on kohdannut vastaanotollaan hyvin eri tavalla eläinten lääkitsemiseen suhtautuvia asiakkaita.

– Joskus tulee sellaisia ihmisiä, jotka haluavat vain lemmikilleen jonkun pillerin, että ei tarvitsisi itse tehdä mitään. Toiset taas vastustavat lääkitystä ihan periaatteesta.

16 vuotta eläinlääkärinä toiminut Appleby pitää molempia ajattelutapoja ongelmallisina.

Joskus eläimen hyvinvoinnin kannalta paras vaihtoehto on aloittaa lääkitys.

– Olen vahvasti sitä mieltä, että jos eläin kärsii ja muut keinot on jo kokeiltu, niin mielummin annan lääkettä ja helpotan koiran tai kissan oloa, Appleby sanoo.

Toisaalta pitää muistaa, että lääkitys itsessään ei auta, vaan rinnalla on oltava aina aktiivinen käytösterapia. Lääke palauttaa aivojen muovautuvuuden, jolloin niiden toimintaa pystytään terapialla uudelleen muokkaamaan.

"Joskus koira on saanut kipulääkettä, ja eroahdistusoireet ovat helpottaneet."

Tuulia Appleby

Mielialalääkitys ei ole myöskään koskaan ensisijainen vaihtoehto. Ennen lääkityksen aloittamista eläinlääkärin on suoritettava perusteellinen terveystarkastus ja suljettava pois kaikki muut syyt, jotka voivat aiheuttaa ei-toivotun käytöksen.

Eläimen kivun tunnistaminen on vaikeaa sekä omistajalle että eläinlääkärille, sillä koira ei pysty verbaalisesti ilmaisemaan kipuaan.

– Joskus koira on saanut kipulääkettä, ja eroahdistusoireet ovat helpottaneet. Silloin johtopäätös on, että koiralla onkin ollut kipua ja kun omistaja on ollut pois, niin se on hätäännyksissään pistänyt sohvan palasiksi, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmatologian professori Outi Vainio sanoo.

Dodo-koira
Dodo-koiraa lääkittiin masennuslääkkeiden lisäksi rauhoittavilla.Matias Väänänen / Yle

Koiran masennus on vaikea diagnosoida

Tällä hetkellä Suomessa kirjoitetaan vuosittain yhteensä noin 1000 mielialalääkereseptiä eläimille. Vielä toistaiseksi lääkkeitä määrätään ainoastaan koirille ja kissoille.

Eläinlääketieteellisen tiedekunnan farmatologian professori Outi Vainio uskoo, että mielialalääkkeiden käyttö eläimillä lisääntyy Suomessa tulevaisuudessa.

– Yhdysvalloissa lääkkeitä määrätään jo hevosillekin. Me tulemme 10-15 vuotta jäljessä. Uskon, että amerikkalaisten käytännöt siirtyvät meille, Vainio sanoo.

Vainio kuitenkin toivoo, että näin ei olisi. Hän vannoo ennaltaehkäisyn nimeen.

– Muovaamalla eläimen elinympäristöä ja pitämällä huolen, että lemmikki ei altistu ylimääräisille stressin aiheuttajille, voidaan vähentää riskiä käytöshäiriöihin.

"Me tutkijat puhumme kyllä koirien mielialaongelmista. "

Outi Vainio

Vainion mukaan Suomessa puhutaan vielä yleisesti eläinten käytöshäiriöstä, vaikka oikeastaan tarkoitetaan psyykkisiä ongelmia.

– Me tutkijat puhumme kyllä koirien mielialaongelmista. Eläinten mielenhäiriöt ovat vähän tunnettuja ja tutkittuja, ja sen vuoksi niistä on myös vaikea puhua, Vainio sanoo.

Esimerkiksi Suomessa ei ole käytössä mitään selkeää tapaa diagnosoida koiran masennusta. Joskus koira voi kokea äkillisen menetyksen ja käyttäytyä sen seurauksen samalla tavalla kuin masentunut ihminen: menettää ruokahalunsa ja olla apaattinen.

– Tällaisista yksittäistapauksista on keskusteltu, että voisiko kyseessä olla kliininen masennus, mutta mitään kattavaa tieteellistä julkaisua ei ole toistaiseksi olemassa, Vainio sanoo.

“Dodo ei ole ollut yli vuoteen yksin hetkeäkään”

Lotte Mäkinen lopetti Dodo-koiralle mielialalääkkeiden syöttämisen muutama kuukausi sitten, sillä niistä ei ollut eroahdistukseen apua. Nyt Mäkinen suunnittelee elämänsä niin, että Dodon ei tarvitse olla koskaan yksin.

– Dodo ei ole ollut yli vuoteen yksin hetkeäkään. Täällä on aina joku kaveri, naapuri tai lastenhoitaja pitämässä hänelle seuraa, kun olen töissä, kaupassa tai vapaa-ajanmenoissa, Mäkinen sanoo.

Mäkinen tekee kaikkensa, että eroahdistusoireet helpottaisivat. Hän on kokeillut luontaistuotteita, eläinkommunikoijaa ja lukuisia eri koirankouluttajia.

Dodo osallistui myös eroahdistustutkimukseen, jossa testattiin tutkimusvaiheessa olevaa lääkettä. Kahden kuukauden kokeilujakso oli niin lupaava, että Mäkinen odottaa malttamattomana, että kyseinen lääke tulisi markkinoille.

– Minulla on sellainen pieni toivonkipinä, että Dodo saisi sen kyseisen lääkkeen. Se olisi ihan huippua, Mäkinen sanoo.

Dodo-koira on ollut Lotte Mäkisellä kaksi ja puoli vuotta.
Lotte Mäkinen on yrittänyt hoitaa koiransa eroahdistusta kaikin mahdollisin tavoin.Matias Väänänen / Yle

Yle Perjantai pohtii 30.11. suorana TV1:llä kello 21.05 alkaen eläimen itseisarvoa. Ovatko eläimet ihmisten omaisuutta, jota saa vapaasti käyttää hyödykkeenä, viihteenä ja rahasampona?

Vai pitäisikö eläimiä aina kohdella tuntevina olentoina, joilla on itseisarvo? Jos eläimen itseisarvo kirjattaisiin lakitekstiin, miten se muuttaisi yhteiskuntaamme?

Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraina ovat vuorikiipeilijä, metsästäjä Veikka Gustafsson, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström ja eläinten arvoa tutkinut filosofi Elisa Aaltola.

Lue lisää:

Masennuslääkkeitä määrätään myös koirille ja kissoille – lääkityksen lisäksi lemmikki tarvitsee terapiaa

Aktivoitko koiraasi tarpeeksi? – tekemättömyys voi masentaa lemmikin

Kiistelty koulutusmetodi kehottaa kohtelemaan koiraa kuin ilmaa – "Koira saattaa jopa masentua"