Yle Ukrainan Mariupolissa: Kaupunki jatkaa elämäänsä poikkeustilasta huolimatta – "Tämä on meille jo tuttua"

Kertšinsalmen kriisi heijastuu Asovanmeren rannikolla sijaitsevaan Mariupoliin, jonka satama kärsii liikenteen menetyksistä.

Mariupol
Näkymä Mariupolin satamaan 29.  marraskuuta 2018.
Mariupolin sataman portti 29. marraskuuta 2018. Ukrainan laivaston kolme alusta oli matkalla Odessasta Mariupoliin, kun Venäjä pysäytti ne Kertšinsalmessa 26. marraskuuta.Sergei Vaganov / EPA

MARIUPOL Asovanmeren rannikolla sijaitseva Mariupol on jälleen kärjistyneen Venäjän ja Ukrainan kriisin keskiössä.

Haastattelemamme asukkaat tuntuvat suhtautuvan tilanteeseen rauhallisesti, ainakin vielä. Mariupol on nähnyt pahempaakin Itä-Ukrainan sodan vuosina.

– Tämä on meille jo tuttua, sanoo eläkeläinen Aleksandr Stepanovitš.

– Meillä tämä kriisi on jatkunut jo vuodesta 2014, joten me olemme jo tottuneet. Mitä tehdä? Ei se meistä riipu.

Pahimmillaan tilanne oli 2014–2015. Esimerkiksi tammikuussa 2015 Venäjän tukemien separatistien alueelta (siirryt toiseen palveluun) laukaistu raketti-isku tappoi kaupungissa 30 ihmistä.

"Kuukauden sotatila ei ratkaise mitään"

Automatkalla Mariupoliin kuljetaan armeijan tarkastuspisteiden kautta: asiakirjat tarkistetaan ja takaluukkuun katsotaan.

Tunnelma tarkastuspisteillä ei tunnu silti erityisen jännittyneeltä, vaikka myös Mariupolin alueelle on julistettu 30 vuorokauden ajaksi poikkeustila, siis sotatilalaki (voennoje položenije).

Kaupungissakin elämä jatkuu.

Aleksandr Stepanovitš
Aleksandr Stepanovitš sanoo, että poikkeustila Mariupolissa ei ole uusi asia, vaan se on jatkunut jo pitkään.Vitali Filipov

– Elämme kuten aiemminkin, mitään erityistä ei tapahdu. Periaatteessa emme tunne poikkeustilaa, Bogdan Reva sanoo Mariupolin keskustassa.

– Ajattelen, että sotatila julistettiin puhtaasti poliittisista syistä. Mielestäni sitä ei olisi pitänyt julistaa. Kuukaudessa ei ratkaista mitään. En ole kuullut, että missään maassa olisi julistettu sotatila kuukaudeksi.

– Meillä on jo ties kuinka monta vuotta ollut sotatila. Ihmiset elävät, kulkevat, työskentelevät. Tietysti se on huono asia. Milloin se loppuu, kuinka kauan voidaan sotia? Kansaa kuolee ilman syytä, sanoo Aleksandr Stepanovitš, joka on elänyt kaupungissa koko ikänsä.

– Synnyin Mariupolissa, elin Ždanovissa ja nyt asun taas Mariupolissa, hän sanoo viitaten kaupungin neuvostoaikaiseen nimeen.

"Pojat tekivät vain työtään"

Toinen eläkeläismies katsoo, että Venäjän joukkojen valtaamia ukrainalaisaluksia ei ollut aseistettu riittävästi, jotta nämä olisivat voineet vastustaa venäläisiä.

– Se on huonoa työtä korkealta päällystöltä, 81-vuotias Anatoli Gendlin sanoo. Hän ei ylipäätään arvosta maan nykyjohtoa.

– Jos vaalien jälkeen vaihtuu johto ja parlamentti (Verhovna rada), jokin voi ehkä muuttua parempaan suuntaan. Ehkä tulee valtaan ihmisiä, jotka osaavat järjestää neuvotteluja, hän pohtii.

Irina ajattelee, että Venäjä vielä päästää ukrainalaiset merimiehet vapaiksi.

– Pojat tekivät vain työtään, ei ole syytä tuomita heitä.

– Tilanne merellä oli surullinen. Venäläisten merisotilaiden toiminta ei näyttänyt kovin ammattimaiselta tai korrektilta, sanoo puolestaan Jevgeni.

Netissä on laajalti levinnyt venäläisaluksella kuvattu video, jossa raskaasti kiroileva miehistö törmää aluksellaan ukrainalaiseen alukseen.

– En usko, että tilanne kärjistyy. Se on ollut kärjekäs jo 3–4 vuotta, pian jo 5 vuotta, Jevgeni arvelee.

Kahden päivän kokemuksella hän ei osannut arvioida, mitä julistettu poikkeustila merkitsee.

"Venäläinen poliittinen konsti"

Oleksandr Sinilov katsoo, että Venäjä hakee selkkauksella syytä hyökkäykseen.

– Tämä on vain venäläinen poliittinen konsti, jotta maamme provosoitaisiin entistä päättäväisempään puolustukseen ja sitten voitaisiin aloittaa täysimittainen tunkeutuminen maahamme, Sinilov epäilee.

Oleksandr Sinilov
Oleksandr Sinilov katsoo, että Venäjä hakee syytä laajamittaiseen tunkeutumiseen Ukrainaan.Vitali Filipov

Hän uskoo, että presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeen Venäjä voi ryhtyä entistä kovempiin toimiin vaikuttaakseen Ukrainaan.

Sinilov kannattaisi nykyistä vahvempaa poikkeustilaa. Sotilashenkilöiden pitäisi olla ratkomassa kansakunnan kohtalonkysymyksiä.

"Amerikan politiikkaa Venäjää vastaan"

Löytyy kadulta sellaisiakin mielipiteitä, että selkkaus johtuu Ukrainan johdon provokaatiosta.

Novoazovskista kotoisin oleva Sergei katsoo, että presidentti Petro Porošenko pyrkii pysyttelemään vallassa ja estämään maaliskuun presidentinvaalit.

Hän näkee taustalla kamppailun maakaasun toimituksista Eurooppaan.

– Tämä ei ole sotilaallinen konflikti vaan politiikkaa, Amerikan politiikkaa Venäjää vastaan, jotta Eurooppa tulisi riippuvaiseksi, sanoo Sergei.

Joka tapauksessa kamppailu Asovanmeren kontrollista tekee loven Mariupolin talouteen.

Venäläisten Kertšinsalmen yli Krimille rakentama silta rajoitti osaltaan kaupungin satamaan saapuvien alusten kokoa.

Nyt sataman liikenne on useiden kuukausien ajan kärsinyt häiriöistä, kun Venäjän viranomaiset ovat tehneet merellä laivoihin pitkällisiä tarkastuksia. Ukraina syyttää Venäjää suoranaisesta taloussaarrosta. Venäjä kiistää syytöksen.

Lisää aiheesta:

Mitä Venäjä tästä hyötyy? Kumpi oli väistämisvelvollinen? Kirjeenvaihtajat vastasivat 17 yleisökysymykseen Venäjän ja Ukrainan meriselkkauksesta

Miksi jännitteet Krimin edustalla kiristyivät? Kokosimme Venäjän ja Ukrainan uuden kiistan pääpiirteet

2015: Yle Uutiset Mariupolissa: Raketit ammuttiin selvästi idästä