Suomi 100 -satelliitti laukaistiin vihdoin avaruuteen – satelliitin kuvia voi pian ihastella kuka tahansa

Suomen 100-vuotisjuhlan nimikkosatelliittin tehtävänä on välittää tietoa muun muassa revontulien ja avaruussään tutkimiseen.

Satelliittiteknologia
avaruusraketti lähtee
SpaceX

Suomi 100 -sateliitti on laukaistu avaruuteen SpaceX-yhtiön kantoraketin kyydissä. Satelliitti lähti matkaan maanantai-iltana hieman puoli yhdeksän jälkeen Suomen aikaa Kaliforniasta.

Suomen juhlavuosisatelliitti on odottanut lähtövalmiina noin vuoden. Se piti alun perin laukaista jo vuosi sitten, mutta laukaisu siirtyi teknisten ongelmien vuoksi.

Nanosatelliitti mahtuu vaikka kämmenelle

Aalto-yliopiston avaruusyksikön pöydällä nököttää litran vetoinen kuutio. Se näyttää maallikon silmään esikouluikäisen askartelutyöltä, mutta tosiasiassa laatikko kätkee sisäänsä avaruudenkestävää teknologiaa ja sen rakentamiseen kului useita vuosia.

Jos oikein tarkkoja ollaan, kuutio on halpa kopio, näköiskappale Suomen 100-vuotisjuhlavuoden nimikkosatelliittista. Oikea satelliitti ei ole Otaniemessä vaan odottaa laukaisua Kaliforniassa, Vandenbergin lentotukikohdassa.

Raketin kyytiin on tulossa peräti 64 erikokoista satelliittia. Niistä kaksi on suomalaisia.

Falcon 9 -kantoraketti laukaisualustallaan tammikuussa 2016 Kaliforniassa.
Falcon 9 -kantoraketti laukaisualustallaan tammikuussa 2016 Kaliforniassa.NASA / EPA

– Teknologia ja tekniikka ovat yhä halvempia. Siksi yliopistoilla, yrityksillä, jopa yksittäisillä ihmisillä on nykyään mahdollisuus rakentaa satelliitti, kertoo Aalto-yliopiston avaruusfysiikan professori Esa Kallio.

– Satelliitin lähettäminen avaruuteen on muuttunut halvemmaksi siksikin, että ne rakennetaan standardimitoilla. Kantoraketissa on valmiina tietynkokoinen laukaisuputki, mihin satelliitit laitetaan. Lisäksi näissä voi käyttää hyväksi jo olemassa olevaa elektroniikkaa. Sellaista, jota meillä on käytössä ihan jokapäiväisessä elämässä, Kallio kertoo.

Elektroniikka on paitsi halventunut myös keventynyt. Suomi 100-satelliitin kaltaiseen nanosatelliittiin saadaan pakattua yhtä paljon tekniikkaa kuin aiempiin suuriin yksiköihin.

Sääolot sanelevat tahdin jopa avaruustieteelle

Raketin lähtölaukausta seurattiin Aalto-yliopistolla jännittyneinä. Kuution piti singahtaa taivaalle jo vuosi sitten Intiasta. Siellä aiemmin varmasti toiminut raketti alkoi reistailla. Lopulta satelliitti päätettiin siirtää Yhdysvaltoihin ja laukaista sieltä.

– Koskaan aiemmin yhdysvaltalainen raketti ei ole vienyt näin montaa satelliittia avaruuteen. Space X -yhtiön Falcon 9 -raketissa on 49 nanosatelliittia ja loput ovat suurempia.

– Kantoraketti on kiinnostava myös siksi, että sitä käytetään avaruuslentoon nyt jo kolmatta kertaa. Ennen kantoraketit olivat kertakäyttöisiä, Kallio sanoo.

Kaliforniassakaan kaikki ei ole sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaan. Eniten päänvaivaa ovat tuottaneet sääilmiöt. Avaruusteknologia on vahvaa, mutta luonnonilmiöt vielä voimakkaampia.

Esa Kallio, avaruusfysiikan professori
Professori Esa Kallio on ollut mukana useissa satelliittiprojekteissa. Hänellä on kädessään kopio Suomi 100 -satelliitista.Antti Lähteenmäki / Yle

Aalto-yliopiston avaruuslaboratorion tutkimusryhmä ja hankkeessa mukana olleet opiskelijat seuraavat raketin vaiheita hetki hetkeltä. Kun laukaisuhetiki lähestyy, he kerääntyvät Otaniemeen ja kutsuvat mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet. Laukaisua voi myös seurata netissä suorassa striimissä.

Satelliitti innostaa, tutkii ja juhlistaa

Suomi 100 -satelliitti oli yksi Suomen juhlavuoden virallisista hankkeista.

Professori Esa Kallion mielestä pikkusatelliitilla on useita tärkeitä tehtäviä. Kuution yhteen sivuun on kiinnitetty kamera, joka ottaa kuvia maasta ja revontulista avaruudesta käsin. Siinä on myös radiolähetin, joka pystyy välittämään avaruuden ääniä maahan. Sekä kuvilla että äänillä on käyttöä tieteellisessä tukimuksessa, mutta samalla ne tekevät laitteesta koko kansan satelliitin.

– Yksi kriteeri, miksi valitsimme mittaustekniikaksi kameran ja radion, on että jokainen suomalainen pääsisi nauttimaan satelliitin tuottamasta materiaalista ilman erikoistekniikkaa tai -koulutusta.

Kun satelliitti on päässyt kiertoradalleen sen välittämiä kuvia ja ääniä voi katsella ja kuunnella täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Yksi Suomi 100 -satelliitin tehtävistä on olla nuorisosatelliitti. Sen toivotaan innostavan nuoria tutkimaan avaruutta ja jopa lähtemään alalle, joko tieteentekijöinä tai yrittäjinä.

suomi 100 satelliitti aalto-yliopisto
Satelliitintekijöitä. Kuvassa vasemmalta Petri Koskimaa (Aalto-yliopisto), Antti Kestilä (Ilmatieteen laitos) ja Arno Alho (Aalto-yliopisto).Aalto-yliopisto

Satelliitti toimii niin ikään matkailunedistäjänä. Revontulimatkailu on yhä kasvava bisnes ja revontulet näyttävät huimilta avaruudesta kuvattuina.

Koska Suomi 100 tähyää avaruudesta alas maahan ja tarkkailee maan ilmakehän tapahtumia, se ei nouse kovinkaan korkealle.

– Satelliitti tulee kiertämään ympyrärataa noin 600 km korkeudessa, Esa Kallio kertoo.

– Tuolla korkeudella on vielä ilmakehän hiukkasia. Niiden vaikutuksesta satelliitti hidastuu hiljalleen ja alkaa lähestyä maata. Lopulta sen taru päättyy ekologisesti pieneen, omatekoiseen tähdenlentoon.

Suomi 100 pysyy avaruudessa arviolta 10–20 vuotta Auringon aktiivisuudesta riippuen. Siitä ei jää lopulta jälkeäkään avaruuteen. Satelliitit pienenevät ja ne saadaan yhä useammin ohjattua takaisin maahan tai poltettua avaruudessa. Toisaalta avaruuteen singottavien satelliittien määrä on hurjassa kasvussa.

Maan kiertoradalla seilaa yli 5 000 tonnia romua. Täältä voi lukea lisää avaruusromusta.

Ennen oli Sputnik, nyt satelliitin voi lähettää matkaan vaikka Maija Meikäläinen

Avaruus ei ole enää alue, jonka herruudesta vain suurvallat taistelevat. Satelliitteja on mahdollista rakentaa ja hyödyntää monella tavalla myös pienessä Suomessa.

Aalto-yliopisto on lähettänyt avaruuteen jo kaksi satelliittia aiemmin. Lisäksi taivaalla kiertää kaksi suomalaisen yrityksen matkaan lähettämää satelliittia. Avaruusalaa on ryhdytty Suomessakin valvomaan myös lainsäädännön avulla.

– Nämä yritykset ovat lähtöisin täältä Aalto-yliopistosta. Voidaan ihan hyvin sanoa, että muutamassa vuodessa Suomesta on tullut avaruusvaltio. Avaruus on suuri paikka, siellä on paljon mahdollisuuksia, sanoo Esa Kallio.

Suomi 100 -satelliitti renderointi avaruudessa
Hahmotelma Suomi 100 –satelliitista Maata kiertämässä. Kamera linssi näkyy muoviosan keskellä.Aalto-yliopisto

Kallio herää joka aamu tähyämään avaruussäätä. Hän on tottunut odottelija. Monet kansainvälisen satelliittiprojektit, joissa hän on ollut mukana, ovat kestäneet vuosia jopa yli kymmenen vuotta. Suomen 100-vuotisjuhla oli ja meni, mutta jonain päivänä raketti pääsee ilmaan ja Suomi 100 -satelliitti nousee kehälleen.

Juttu on kirjoitettu ennen satelliitin laukaisua. Otsikointia ja jutun alkua on muutettu onnistuneen laukaisun jälkeen.