Toimittajalta: Mikä rauhoittaisi mellakoivat ranskalaiset?

Ranskan keltaliivimellakat ovat muuttuneet koko ajan aggressiivisemmiksi. Presidentti Emmanuel Macron on epäonnistunut kapinoivan kansan tyynnyttelemisessä, kirjoittaa toimittaja Annastiina Heikkilä Pariisista.

Ranska
Mielenosoittajia suihkutetaan vesitykillä Pariisissa
Mellakkapoliisi yritti hillitä keltaliivien mielenosoittajia vesitykillä Pariisissa Rieumukaaren lähellä 1. joulukuuta.Yoan Valat / Epa

Pariisi"Pullamössökansan arabikevät." Näin kuvasi eräs ranskalainen tuttavani viikkoja jatkuneita keltaliivimellakoita.

Kommentti oli yllättävän osuva. Tunisian vallankumouksesta alkanut arabikevät ja polttoaineprotesteista kummunnut Ranskan keltaliiviliike edustavat molemmat vastareaktiota liian itsevaltaisina pidetyille johtajille.

Kansa kapinoi valtaapitävää eliittiä, huonoja elinoloja ja työttömyyttä vastaan.

Arabikevään moottorina tosin toimi korkeasti koulutettu nuoriso, kun taas Ranskassa kaduille on jalkautunut pikkukaupunkien keski-ikäinen työväestö.

Macronin kokemattomuus ja kärsimättömyys näkyy

Ranskassa protestiliikehdintä kohdistuu koko ajan selvemmin presidentti Emmanuel Macroniin. Macronia syytetään itsevaltaisuudesta ja tavallisten ranskalaisten unohtamisesta.

Ranskan johtaminen on tunnetusti vaikeaa, mutta Macronilta puuttuu tehtävään tarvittavaa poliittista pelisilmää. Presidenttiä on syytetty aiemminkin ylimielisyydestä. Tähän helmasyntiin hän on syyllistynyt myös polttoaineprotesteihin reagoinnissa.

Macron ei ottanut keltaliivien protestiliikehdintää heti riittävän vakavasti. Presidentin ensimmäisiä kommentteja jouduttiin odottelemaan, eivätkä hänen myöhemmin pitämänsä puheet onnistuneet viestimään riittävää painavuutta.

Neuvottelu on toki hankalaa, kun vastapuolen vaatimukset ovat monenkirjavia ja keskenään ristiriitaisia. Protestimielialan rauhoittaminen olisi silti vaatinut näiden tuntojen kärsivällistä kuuntelemista: isällisen empaattista mutta jämäkkää otetta.

Poliittisesti kokemattomalta ja kärsimättömältä Macronilta tämä ei onnistunut.

Pääministeri Edouard Philippe on neuvotellut sinnikkäämmin, mutta se ei ole riittänyt pelastamaan sivuraiteille lähtenyttä kapinaa. Rauhoitteluyritykset ovat olleet liian laihoja ja ne ovat tulleet liian myöhään.

Presidentti on leimautunut itsevaltaiseksi

Macronin tilanne on hankala. Mieliala Ranskassa on sellainen, että mitään vähänkään kunnianhimoisia uudistuksia on nyt vaikea viedä läpi. Pienikin vihje uusista leikkauksista, ja kaduilla on jälleen satatuhatta keltaliiviä.

Uudistuksia kuitenkin pitäisi tehdä, sillä työttömyyden, hitaan talouskasvun ja raskaiden rakenteiden painama Ranska polkee paikallaan. Maa tarvitsisi näkemyksellistä ja rohkeaa johtajaa eikä kaduilla käytävää huutokonserttia.

Suomalaisena Macronille kannattaa yhä toivoa menestystä ja Pariisin kaduille rauhoittumista. Vahvasta Macronista kun hyötyisi Ranskan ohella koko Eurooppa.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on jo poliittisesti heikoilla. Miten käy, jos Macronkin putoaa samaan kuoppaan?

Samalla populistiset voimat puskevat esiin siellä täällä.

Valitettavasti tällä hetkellä on vaikea nähdä, miten Macron saisi kurssiaan tästä käännettyä. Presidentti ei ole saanut kansaltaan vaatimaansa kunnioitusta vaan hän on leimautunut etäiseksi ja itsevaltaiseksi.

Tuosta leimasta on vaikea päästä eroon eikä turhautuneen keskiluokan verokapinakaan osoita mitään laantumisen merkkejä.

Lue myös:

Ranskassa hallitus on kokoontunut hätäkokoukseen mellakoiden takia

Pariisin mellakat ryöstäytyivät käsistä – yli sata loukkaantunutta, satoja pidätetty

Pariisissa yli 200 pidätetty – mielenosoittajat varastaneet poliiseilta rynnäkkökiväärin, yksi rakennus sytytetty tuleen