Maahanmuutto ja kolmekymppisten suuri ikäluokka turvaavat Ruotsin väestönkasvun lähivuosina – Norjakin pyyhältämässä Suomen ohi maahanmuuttajien ansiosta

Nuoremmat ruotsalaisäidit pyristelevät eroon perhenormeista.

Ruotsi
Mumtaz Fatima tuli Pakistanista Ruotsiin neljä vuotta sitten.
Mumtaz Fatima tuli Pakistanista Ruotsiin neljä vuotta sitten.Riikka Uosukainen / Yle

TukholmaTukholmalaisen Tenstan lähiön avoimessa päiväkodissa kuuluu iloinen pulina.

Tenstan asukkaista 70 prosenttia on maahanmuuttajia. Avoimessa päiväkodissa perheet voivat tavata toisiaan. Samalla kun lapset leikkivät, vanhemmat keskustelevat arkimurheista työntekijöiden kanssa. Kotona lasten kanssa olevat pääsevät kiinni ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

Tyttärensä kanssa avoimessa päiväkodissa aikaa viettävä Mumtaz Fatima uskoo, että oma lähtömaa ja naisten asema siellä vaikuttaa lastenhankintaan. Hän itse tuli Pakistanista Ruotsiin neljä vuotta sitten.

– Monissa maissa, esimerkiksi Pakistanissa ja Intiassa, naisilla ei ole koulutusta. Kun saat Ruotsissa esimerkiksi vanhempainrahaa, et tee töitä.

Ansioäiti Mumtaz Fatima on koulutukseltaan insinööri. Hän haluaa kouluttaa itseään ja suhtautuu kriittisesti maahanmuuttajaperheiden korkeisiin synnytyslukuihin.

– Naiset voivat saada rahaa tekemättä mitään. Siksi joillakin on paljon lapsia ja he keskittyvät lasten saantiin. Heillä voi olla neljä, viisi lasta. Minä ajattelen, että voi hyvänen aika.

Mumtaz Fatima uskoo, että koulutustason noustessa Ruotsiin tulleet alkavat vieroksua korkeaa verotusta.

– Luulen, että monet, joilla on hyvä koulutus ja työpaikka yrittävät mennä johonkin muuhun maahan, kuten Yhdysvaltoihin. Vanhemmuus on hyvää täällä Ruotsissa, mutta ne, jotka eivät halua lapsia ja maksavat työstä 30 prosenttia tai enemmän veroa, ajattelevat ettei se ole reilua, Mumtaz Fatima arvelee.

Sairaanhoitaja Hanae Nurahmed on kahden lapsen äiti.
Sairaanhoitaja Hanae Nurahmed on kahden lapsen äiti.Riikka Uosukainen / Yle

Kahden lapsen äiti Hanae Nurahmed tuli Eritreasta Ruotsiin kahdeksan vuotta sitten. Hän työskentelee kotiavun sairaanhoitajana. Tytär on yksivuotias ja poika neljä.

– Lapset ovat ihania. Ehkä hankimme vielä kolmannen, se riittää, Hanae sanoo ja suukottaa sylissä kiemurtelevaa lastaan.

Hän uskoo, että maahanmuuttajaperheiden syntyperäisiä ruotsalaisia korkeammat lapsiluvut johtuvat perinteestä.

– Minun maassani lapsia saadaan vaan koko ajan. Sille ei ole rajoja. Kun tulemme tänne, haluamme useita lapsia, kuten kotimaassakin.

Norja ohittamassa Suomen

Samaan aikaan kun Suomessa panikoidaan syntyvyyden laskusta Ruotsissa odotetaan syntyvien lasten määrän lähtevän nousuun tulevina vuosina. Syitä on useita.

Ruotsissa syntyi 1990-luvun alussa vuosittain runsas 100 000 lasta. Tämä suuri ikäluokka on nyt tulossa synnytysikään.

Vuonna 1990 syntyneet täyttävät tänä vuonna 28 vuotta. Ensisynnyttäjien keski-ikä on Ruotsissa 29 vuotta. Toinen syy tulevien vuosien nouseviin lapsilukuihin Ruotsissa on maahanmuutto, joka on turvannut tasaisen väestönkasvun viime vuosina .

Syntyperäiset ruotsalaiset ovat saaneet 2010-luvulla aiempaa vähemmän lapsia, mutta maahanmuuttajien syntyvyys on noussut vakaasti 1970-luvulta.

Ruotsin tilastokeskuksen väestötutkija Lena Lundkvist ei voi olla hymyilemättä kun hän esittelee Pohjoismaiden väestöennusteita. Vuoden 2017 tilastojen mukaan Ruotsi (9 995 153) on väkiluvultaan suurin maa, Tanska (5 748 769) seuraavana. Suomi (5 503 297) on kolmas ja Norja (5 258 317) neljäs.

Ruotsin tilastokeskuksen väestötutkija Lena Lundkvist
Ruotsin tilastokeskuksen väestötutkija Lena Lundkvist.Riikka Uosukainen / Yle

Lundkvistin mukaan Norja on pian ohittamassa Suomen.

Väestöennusteiden mukaan Norja menee Suomen ohi viidessä, kuudessa vuodessa, Lundkvist arvioi. Jos ennusteet toteutuvat, Suomesta tulee väestöltään Pohjolan pienin maa Islantia (338 349) lukuunottamatta.

Sekä Ruotsin että Norjan väestönkasvun takana on maahanmuutto. Euroopasta Ruotsin muuttavat saavat suunnilleen saman verran lapsia kuin syntyperäiset ruotsalaisetkin. Kehittyvistä maista tulevilla maahanmuuttajilla lapsiluku on suurempi.

Syntyvyysluvut kasvavat erityisesti juuri maahanmuuton jälkeisinä vuosina.

– He ovat olleet usein vuosien pakomatkalla sodan jaloista. Ruotsissa heillä on mahdollisuus perustaa perhe ja hankkia lapsia, Lena Lundkvist arvelee nousevista syntyvyysluvuista.

Ainakin osalla maahanmuuttajista lapsiluku pienenee pidemmän maassaolon jälkeen, tämä on todettu muun muassa Norjassa tehdyissä tutkimuksissa. (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsalainen normiperhe muuttumassa

Arkkitehti Maria Kjell-Andrén ulkoiluttaa aurinkoisessa pikkupakkasessa kymmenkuukautista poikaansa Tukholman keskustan Vaasapuistossa. Hänen ystävissään on sekä lapsettomia että lapsiperheitä, mutta kaikkien asenteet ovat Marian mielestä muuttuneet.

– Aikaisemmin on ajateltu, että pitää olla lapsia ja perhe, mutta sitä ei enää pidetä itsestäänselvyytenä. Perinne murtuu ja syntyy uusia tapoja perustaa perhe ilman lapsia. Ei ole enää sellaista pakollista normia.

Arkkitehti Maria Kjell-Andrén
Arkkitehti Maria Kjell-Andrén.Riikka Uosukainen / Yle

Maria ei usko, että edes parempi rahallinen tuki kääntäisi naisten päät.

Väestötutkija Lena Lundkvistin mielestä on vaikea arvioida mitkä asiat vaikuttavat siihen, että syntyperäisten ruotsalaisten syntyvyys on laskenut viime vuosina. Tilastot eivät sitä kerro.

Aiempina vuosikymmeninä taloudellinen suhdanne, työttömyystilanne ja perhepolitiikka ovat vaikuttaneet ihmisten haluun hankkia lapsia. Tämä yhteys näyttää heikentyneen viime vuosien korkeasuhdanteesta ja hyvästä työllisyydestä huolimatta.

– On enemmän lapsettomia ja niitä, jotka eivät halua kolmatta lasta, mutta ei tiedetä miksi. Eikö haluta tai onnistuta saamaan lapsia vai eikö vain löydy puolisoa.

Tilastoissa tulevat vuodet näyttävät kuitenkin syntyvyyden kannalta hyvältä, jos väestöennusteisiin on luottamista.