Rintamalla veistetty hirsitalo oli viimeinen palvelus kaatuneen omaisille – asevelitaloista on vaiettu näihin päiviin saakka, mutta nyt ne halutaan löytää

Jatkosodan talotehtaissa valmistettiin arviolta 800–1000 taloa. Vain muutaman kymmenen sijaintipaikka tunnetaan.

sotahistoria
Asevelitalo Lieksassa
Viljo Tanskasen rakentama asevelitalo Lieksan Jamalissa on edelleen hänen sukunsa omistuksessa.Heikki Haapalainen / Yle

Sotamies Olli Tirronen kaatui 15. joulukuuta vuonna 1939 Suomussalmella. Talvisota oli alkanut kaksi viikkoa aiemmin ja Tirronen oli kuollessaan 39-vuotias. Tirroselta jäi leski ja lapsia, mutta aseveljet eivät heitä unohtaneet.

Kun kaksi vuotta myöhemmin jatkosodan rintamalla Neuvostoliitolta vallatulle alueelle Rukajärven suunnalle perustettiin talotehdas, siellä veistettiin hirsitalo myös Tirrosen perheelle Lieksan Märäjälahteen.

Tällaisia asevelitaloja, jotka veistettiin Vienan Karjalassa kaadetuista punahongista, on eri puolilla Suomea jopa satoja. Yleensä niitä rakennettiin talkoo- ja puhdetöinä kaatuneiden perheille lahjoitettaviksi, mutta taloja rakensivat myös sotilaat asemasodan aikana itselleen. Talot kuljettiin kuorma-autoilla ja junilla rakennuspaikoilleen ja pystytettiin talkoilla.

Hirsitalon, ns. asevelitalon pystytys, SA-Kuva
Tirrosen talon pystytys Lieksassa.SA-Kuva

Sellaistakin tietoa on, että taloja olisi rakennettu varalle, jotta ne voitaisiin pystyttää menetetyille alueille, kun ne saadaan takaisin.

Tietoa talojen tarkasta sijainnista ei ole kootusti missään, sillä Neuvostoliiton hajoamiseen saakka asiaa pimitettiin. Suomessa jopa pelättiin, että talot voitaisiin joutua purkamaan ja luovuttamaan sotakorvauksina itänaapurille.

Nyt asevelitalojen sijainti ja tarinat halutaan talteen. Asialla on Rukajärven suunnan historiayhdistys (siirryt toiseen palveluun), jonka aktiivit ovat jo ryhtyneet keräämään hajallaan olevaa perinnetietoa.

Helposti pystytettäviksi ja tiloiltaan tarkoituksenmukaisiksi suunniteltuja asevelitaloja (siirryt toiseen palveluun) on pystetty niin kaupunkeihin kuin maaseudullekin heti sodan jälkeen. Jatkosodan talotehtaissa sotilaat veistivät eri lähteiden mukaan 800–1 000 taloa asemasodan aikana. Yksi talotehtaista toimi Rukajärven rintaman suunnalla. Vain muutaman kymmenen talon sijainti tiedetään.

Olli Tirrosen perheelle lahjoitettu talo Lieksassa.
Olli Tirrosen leskelle ja lapsille lahjoitettu talo.SA-Kuva

Kaikki mahdollinen tieto halutaan nyt talteen, sillä perimätiedon puhujat vähentyvät pikkuhiljaa.

– Osittain talojen historiaa jopa salattiin. Pelättiin, että joudutaan luopumaan talosta ja että se joudutaan viemään takaisin Neuvostoliittoon. Ja kun omistajat ovat vaihtuneet, tietokin on painunut hämärään, sotahistorian harrastaja** Reijo Kortelainen** Lieksasta kertoo.

Asevelitalon rakennusta rintamalla jatkosodan aikaan.
Ote Finlandia-katsauksesta vuodelta 1943

Jatkosodan rintamalla rakennettiin myös muita kuin asevelitaloja, kuuluisin on Marskin maja (siirryt toiseen palveluun), jonka sotilaat rakensivat ja pystyttivät alunperin vuonna 1942 marsalkka Mannerheimille 75-vuotissyntymäpäivälahjaksi Lieksajärven rannalle. Rakennukset purettiin ja siirrettiin sotatilanteen muuttuessa Lopelle.

Vuokatin urheiluopiston vanhat rakennukset on niin ikään Rukajärven suunnalla veistetty ja sieltä Sotkamoon siirretty.

Olli Tirrosen leski ja lapsia.
Olli Tirrosen leski ja lapsia talon lahjoitustilaisuudessa.SA-Kuva

Monien rintamalla tehtyjen rakennusten alkuperä salattiin vuosikymmeniä, mutta nyt sekä asevelitaloihin että muihin rintamalla tehtyihin rakennuksiin merkitään historiaa esimerkiksi laatoilla.

– Ei nykyisten omistajien tarvitse mitään huomiota pelätä. Kansakunnan historia pitäisi kirjoittaa tuleville sukupolville, että sitä osataan arvostaa. Nämä talot ovat vaikeammilta ajoilta. Ja kun näitä taloja vielä näin hyvässä kunnossa löytyy, niin tosi hienoa.

Asevelitaloja tunnetummat suomalaisuuden ikonit, rintamamiestalot, nousivat kaikkialle Suomeen tyypillisesti välirauhan aikana ja sotien jälkeen. Ne olivat usein rintamamiesten itsensä rakentamina tyyppipiirustusten mukaisesti. Suomeen pystytettiin myös rintamamiestaloja ruotsalaisten lahjoitusten turvin ja länsinaapurista tulleen mallin mukaan.

Asevelitalo Lieksassa
Olli Tirrosen leskelle ja lapsille lahjoitettu talo on nykyään Jaana Vinnin koti.Heikki Haapalainen / Yle

Märäjälahdella Lieksassa Olli Tirrosen leskelle ja lapsille pystytetyssä asevelitalossa asuva Jaana Vinni on talonsa historiasta mielissään. Talo on vaihtanut omistajaa useita kertoja. Vinnin isovanhemmat ostivat aikoinaan talon metsäyhtiöltä ja Vinni sittemmin hankki ja kunnosti mummolansa omaksi kodikseen.

– Tiesin kyllä, että hirret ovat itärajan takaa peräisin. Minua ei haittaa, vaikka tänne tulisi sotahistoriabongareita taloa katsomaan. Ystäväni aina ihmettelevät sitä, että kun heille tulee naistenlehtiä, niin minulle tulee Korkeajännitys!

Lue lisää:

Suomalaisen hiihdon huippuopiston vaiettu historia: taustalla surevat miehet, pimitetty sotakorvaus ja huijattu ministeri