Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin

Tähän asti tunneliprojektia on edistetty omarahoitteisesti.

Peter Vesterbacka
Peter Vesterbacka tiimeineen kertoi yksityisen Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen edistymisestä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. joulukuuta .
Peter Vesterbacka tiimeineen kertoi yksityisen Helsinki-Tallinna -tunnelihankkeen edistymisestä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. joulukuuta.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Liikemies Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelihanke on saanut ensimmäisen ulkopuolisen rahoittajan, kun dubailainen rakennusyhtiö ARJ Holding LLC ilmoitti sijoittavansa projektiin 100 miljoonaa euroa.

Vesterbackan johtama FinEst Bay Area Development Oy kertoo asiasta tiedotteessa, jonka mukaan dubailaisyhtiö on erikoistunut vesi-, energia- ja infrateknologioihin.

Kyseessä on perheyhtiö, joka on tehnyt merkittäviä rakennusprojekteja 18 maassa, tiedotteessa kerrotaan.

Vesterbackan arvion mukaan tunnelin kokonaiskustannukset ovat noin 15 miljardia euroa.

Helsingin ja Tallinnan välisiä tunnelihankkeita on kaksi. Vesterbackan luotsaama ja yksityiseen rahoitukseen perustuva FinEst Bay Area Project (siirryt toiseen palveluun) sekä virkamieshanke FinEstLink (siirryt toiseen palveluun).

FinEst Bay Area -projektin lupa-asiat ovat edenneet siinä määrin, että Viron puolella on jätetty vesirakennuslupahakemus ja Suomessa puolestaan ympäristövaikutusten arviointi jätetään Uudenmaan Ely-keskukselle 2. tammikuuta 2019.

Lisäksi tunnelin kerrotaan olevan jo Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa.

Uudenmaan liiton mukaan maakuntakaava on kuitenkin vasta luonnosvaiheessa (siirryt toiseen palveluun). Luonnoksesta löytyvät molemmat tunnelivaihtoehdot, joista pyydetään palautetta.

Maakuntakaavaehdotus valmistuu palautteen pohjalta loppukeväällä 2019, jolloin tunnelilinjauksista on todennäköisesti jäljellä vain yksi versio.

Rahoituksesta puolet Aasiasta, puolet Euroopasta

Sadan miljoonan euron rahoitus on Vesterbackan mukaan vasta alkua ja vielä tarvitaan paljon lisää.

Varainkeruu jatkuu suunnitelmien mukaan ja useita keskusteluja on käynnissä, mutta niiden tuloksista kuullaan vasta joskus tulevaisuudessa.

Hänen mukaansa rahoituksesta 70 prosenttia katetaan lainarahalla ja 30 prosenttia omistuksen kautta. Vesterbacka kertoo saaneensa jonkin verran palautetta siitä, että Kiinasta tulevan rahaosuuden määrä on liian suuri.

– Mielestäni Suomessa ei ole koskaan liikaa sijoituksia tai sijoittajia. Haluamme tietenkin, että mahdollisimman moni suomalainen ja ulkomaalainen sijoittaa Suomeen.

Vesterbacka tarkentaa, että puolet sijoituksista tulee Aasiasta – pääasiassa Kiinasta – ja puolet Euroopasta. Keskusteluja on käyty ainakin Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

"On vain yksi tunneliprojekti"

Kahdesta erillisestä tunneliprojektista puhuttaessa Vesterbacka toteaa, että projekteja on vain yksi.

– On ollut erilaisia selvitysprojekteja ja -hankkeita, mutta on vain yksi projekti, eli tämä, jota tässä viedään eteenpäin. Siihen pyritään, että junat liikkuvat 24. joulukuuta 2024. Tällä aikataululla ja budjetilla pystytään tekemään.

Vesterbackan mukaan Suomen ja Viron pääministerit ovat toukokuussa yhteistuumin ilmoittaneet, ettei tunnelihankkeen rahoitus mahdu kummankaan valtion budjettiin.

Myöskään Euroopan unionilta ei ole tunnelitukea odotettavissa, joten hanke on hoidettava yksityisin varoin.

FinEst Bay Area -projektissa juna-asemia on neljä: Helsinki-Vantaan lentokentällä, Espoossa Otaniemen ja Keilaniemen alueella, Itämerelle tehtävällä keinotekoisella saarella sekä Tallinnan lentokentän läheisyydessä.

– Neljä asemaa, 20 minuuttia päästä päähän ja kymmenen minuutin vuoroväli. Rahtiliikenne on erotettu toiseen tunneliin, eli tunneleita on kaksi, mutta vain yksi projekti, Vesterbacka toteaa.

Lue myös:

Helsinki–Tallinna-tunnelin hintalappu: 16 miljardia euroa – Tallinnaan 18 eurolla puolessa tunnissa