Kirjastojen lippulaiva Oodi avautuu ja vie meidät uuteen kirjastoaikaan – kirjastot ovat muuttuneet kirjavarastoista kohtaamispaikoiksi

Kirjastoilla on ollut suuri vaikutus maamme kehityksessä hyvinvointivaltioksi. Tänään keskiviikkona avautuva Oodi vie meidät uuteen kirjastoaikaan, uskoo Kirjastoseuran toiminnanjohtaja.

kirjastot
Oodin avajaiset
Oodin avajaiset

Rikhardinkadun kirjastossa ovi käy tiuhaan. Entiseen pääkirjastoon vaeltaa joulukuun kaamoksessa nuoria, vanhoja, lapsia. Kielten sekamelskan kuulee aulassa ennen kuin äänet vaimenevat: suomea, ruotsia, venäjää, arabiaa ja espanjaa. Kirjastosta löytyy kaikille jotain.

Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno käyskentelee kirjaston hyllyjen välissä. Rikhardinkadun kirjasto on ollut hänen ensimmäisiä työpaikkojaan ja siihen liittyy paljon muistoja.

Pohjoismaiden ensimmäiseksi yleiseksi kirjastoksi suunniteltu rakennus valmistui vuonna 1881. Theodor Höijerin suunnittelemassa uusrenessanssirakennuksessa on säilynyt hyvin alkuperäinen henki.

yleiskuva
Rikhardinkadun kirjasto oli ennen Helsingin pääkirjasto. Vuonna 1881 valmistuneessa kirjastossa on säilynyt paljon vanhaa tunnelmaa.Mikko Koski / Yle

Rikhardinkadun kirjasto oli pitkään Helsingin pääkirjasto. Vuonna 1986 pääkirjasto siirtyi Pasilaan. Pasila saa säilyttää pääkirjaston tittelinsä, mutta tänään itsenäisyyspäivän aattona, kaupungin merkitävimmäksi kirjastoksi nousee eittämättä Oodi.

Rauha Maarno on innoissaan uudesta keskustakirjastosta ja hän uskoo, että Oodi vie meidät uuteen kirjastoaikaan.

– Kirjastot ovat kaupunkilaisille tärkeitä, mutta tähän saakka kirjastot ovat olleet aika näkymättömiä kaupunkikuvassa. On hienoa, että me saamme tällaisen vau-kirjaston Helsingin keskustaan.

henkilökuva
Kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno uskoo, että Oodi vie meidät uuteen kirjastoaikaan.Mikko Koski / Yle

"Ilman kirjastoja Suomi ei olisi tällainen hyvinvointivaltio"

Oodista tulee koko maamme kirjastolaitoksen lippulaiva. Kirjastoilla on ollut suuri merkitys, millaiseksi maamme on muotoutunut.

Ensimmäinen kansankirjasto perustettiin Vaasaan vuonna 1794. 1800-luvun lopulla kansankirjastot yleistyivät ja niiden ajatuksena oli tarjota suomalaisille mahdollisuus lukutaidon oppimiseen ja lukemiseen. Niitä ylläpitivät säätyläiset tai järjestöt. Kirjastoilla on kiistatta ollut osuutensa Suomen kehityksessä sivistysvaltioksi.

– Meillä on ollut hyvin vahvana ajatus, että lukutaito vie Suomea eteenpäin elämässä. Ilman kirjastoja maamme ei olisi voinut kehittyä nykyisenkaltaiseksi hyvinvointivaltioksi.

Sotien jälkeinen aika aina 1980-luvulle asti oli kirjastojen kulta-aikaa. Kirjastoja rakennettiin ahkerasti ja kävijämäärät kasvoivat.

yleiskuva
Kirjastot ovat maamme käytetyin kulttuuripalvelu.Mikko Koski / Yle

Lastenkirjoja lainataan ahkerasti

Suomessa kirjastojen toiminta on määritetty kirjastolailla, mikä on poikkeuksellista. Monissa Euroopan maissa kirjastot saavat toimia miten parhaaksi näkevät. Suomessa ensimmäinen kunnallisia kirjastoja määrittävä laki laadittiin jo vuonna 1928.

Suomessa on tällä hetkellä noin 730 yleistä kirjastoa. Niiden määrä on tasaisesti laskenut, mutta nykyään kirjastojen sulkemisvimma on laantunut.

Kirjastojen määrän kehitys
Yle uutisgrafiikka

Sen sijaan kirjastoautoista Rauha Maarno on huolissaan. Niiden määrä on romahtanut 2000-luvulla. Maassamme huristelee enää 134 kirjastoautoa.

– Toivoisin, että niille löydettäisiin lisää rahoitusta. Ne ovat tärkeitä maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla, mutta niille olisi tilausta myös kaupungeissa. Kirjastoauto olisi tärkeä palvelu monissa lähiöissä, joissa asuu paljon lapsiperheitä tai vanhuksia.

Asiakkaita kirjastoissa käy vuosi vuodelta vähemmän. Sekä käyntien että lainausten määrä on laskenut roimasti vuoden 2004 jälkeen.

Lainojen määrän kehitys
Yle Uutisgrafiikka

Ainoastaan lastenkirjojen lainamäärissä on jälleen kasvua. Etenkin lasten tietokirjoilla tuntuu olevan kova kysyntä nykyään.

Rauha Maarno ei kuitenkaan näe tilannetta synkkänä. Maailman mittakaavassa suomalaiset kirjastot ovat hyvin käytettyjä ja kirjat maailman lainatuimpia. Yhteismitallista tilastointia maailman kirjastoista ei ole, mutta ainakin pohjoismaisessa vertailussa Suomi on ykkösenä kirjastojen käytössä.

– Kyllä suomalaisella kirjastolaitoksella pyyhkii aika hyvin edelleen. Se on kuitenkin käytetyin kulttuuripalvelu ja ehdottomasti rakastetuin kuntapalvelu.

Kirjastoista on tullut palvelutaloja

Kirjastolaitos on kokenut viime vuosien aikana suuren muutoksen. Kirjat eivät ole enää kirjastojen ainut vetonaula. Niistä voi lainata milloin mitäkin tarpeellista tavaraa kahvakuulasta akkuporakoneeseen. Se on saanut monet pelkäämään kirjojen ja koko aatteen puolesta. Maarno kuitenkin rauhoittelee, että vain prosentti kirjastojen hankinnoista on muuta kuin perinteistä kirjastoaineistoa.

– Suuri osa näistä lainattavista tavaroista on tullut nimenomaan asiakkaiden toiveista. Jos ajatellaan ilmastonmuutosta ja kulutusta ylipäätään, niin onhan se hyvä, ettei kaikkien tarvitse hankkia omaa porakonetta.

Helsingfors nya centrumbibliotek Ode.
Oodin ylimmässä kerroksessa on myös tilaa lukea kirjoja.Yle

Nykyään kirjastot ovat muuttuneet yhä enemmän kirjavarastoista palvelutaloiksi, joissa voi saada oppia, tavata ihmisiä tai järjestää tapahtumia. Lainaukset ovat laskeneet, mutta käynti erilaisissa kirjastojen tapahtumissa on kasvanut. Viime vuonna tapahtumissa kävi lähes miljoona suomalaista.

– Kirjastojen käyttö muuttuu, mutta merkitys suomalaisille säilyy. Jos rahoituksesta pidetään huolta, kirjastot voivat tulevaisuudessa tehdä yhä enemmän koulutukseen ja oppimiseen liittyvää työtä, toteaa Maarno.

Tredje våningen i Helsingfors centrumbibliotek Ode
Kirjat löytyvät Oodin ylimmästä kerroksesta, jota kutsutaan kirjataivaaksi.Sofie Gammals / Yle

Uudessa Oodissa kohtaamiselle ja tekemiselle on varattu oma kerros. Toisessa kerroksessa voi pitää palavereita, suristella ompelukoneella, soittaa bändin kanssa tai järjestää lapsille synttärijuhlia.

– Meillä on Suomessa aika vähän julkisia tiloja, jotka ovat epäkaupallisia. Kirjastoilla tulee olemaan tässä yhä suurempi merkitys. Kaupungistumisen myötä ihmisten kodit pienenevät, joten silloin tarvitaan tekemiselle tilaa kodin ulkopuolelta.

Rauha Maarno uskoo, että kirjastoissa erilaiset näkemykset voivat kohdata neutraalilla maaperällä.

– Kirjastot voivat olla tulevaisuudessa tärkeitä yhteiskunnallisen keskustelun paikkoja. Niissä voidaan keskittyä kuuntelemiseen ja avoimeen keskusteluun.

Lue lisää:

Kirjastolaitoksen lippulaiva avautui – kolmesta kerroksesta vain yksi on pyhitetty kirjoille

Oodi on uuden ajan kirjasto, jossa voi kolvata, soittaa rumpuja ja juoda viiniä – Kurkista Oodiin ja näe omin silmin, mitä kaikkea Helsingin uudessa keskustakirjastossa voi tehdä

Veistoksellinen Oodi voi olla lajinsa viimeinen – Professori: Arkkitehtiopiskelijat suunnittelevat taas laatikoita

Kohti tulevaisuuden kirjastoa

Kirjastotarinoita