Perhe- ja peruspalveluministeri tyrmää rokotepakon Suomessa: "Pakko on ajatuksena aika vieras käsite"

Ministeri Annika Saarikon mielestä rokotekattavuuden parantaminen pakottamalla lisäisi ideologista rokotusten vastustamista.

rokotteet
Ruiskun piikki imee nestettä vihreäkorkkisesta pullosta. Taustalla sinivalkoinen tausta.
AOP

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk) tyrmää rokotepakon Suomessa.

Saarikon mielestä rokotteiden määrittäminen lainsäädännössä pakollisiksi tulisi todennäköisesti lisäämään ideologista rokotusten vastustamista.

Ministerin mielestä kepin sijasta porkkana toimii monesti paremmin.

– Kannatan rokotteita voimakkaasti. Niiden avulla olemme kitkeneet monia vakavia sairauksia. Pakko on kuitenkin ajatuksena suomalaisessa ja ehkä koko länsimaisessa terveydenhuollossa aika vieras käsite, avaa ministeri Saarikko Ylelle.

– Koko hyvinvointiajatuksemme on lähtenyt aina enemmänkin valistuksesta, kannustamisesta ja rinnalla kulkemisesta, jatkaa Saarikko.

Ministerin mukaan pakottamisella on aina myös kääntöpuolensa.

– Esimerkiksi Itä-Euroopan maissa on rokotepakko tai sakkorangaistuskäytäntö. Se ei automaattisesti tarkoita, että rokotekattavuus olisi siellä parempi. Itse asiassa Suomessa on jo nykyisellään parempi rokotekattavuus kuin näissä maissa, selventää Saarikko.

Saarikko otti kantaa maanantaina aiheeseen tuoreessa kolumnissaan (siirryt toiseen palveluun).

Opetusministeri väläytti rokottamista lapsilisän ehdoksi

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ehdotti viikonloppuna selvityksen tekemistä siitä, voitaisiinko lapsen rokottaminen laittaa ehdoksi lapsilisän maksamiselle tai muille perhe-etuuksille.

Tänään maanantaina julkaistussa kirjoituksessaan Saarikko toteaa, ettei asia ole hänen mielestään niin yksinkertainen. Hän huomauttaa, että olisi käytännössä vaikeaa kytkeä sosiaalietuuksien maksatus rokotusohjelmaan, jossa rokotteita annetaan useina eri annoksina kahden kuukauden iästä aina 14-vuotiaaksi saakka.

Fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille, jotka ovat kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon.

Annika Saarikko

– Minkä rokoteannoksen myöhästyminen tai puute johtaisi siis etuuden rajoittamiseen? ministeri kysyy.

Australiassa sosiaalietuuksien leikkaus rokottamattomien lasten perheiltä on Saarikon mukaan lisännyt sekä kaikki rokotukset ottavien että kokonaan rokotuksista kieltäytyvien määrää.

– Lapsilisän heikennyksen sijaan ajattelen, että fiksumpi tapa olisi tarjota vaikkapa kuukauden ekstralisä niille perheille, jotka ovat lapsen kouluikään mennessä huolehtineet perusrokotukset kuntoon, Saarikko esittää.

Keskustelu rokotepakosta sai alkunsa, kun esikouluikäinen lapsi sairastui viime viikolla tuhkarokkoon Luodossa Pohjanmaalla. Ainakin 300 ihmistä on altistunut tuhkarokkotartunnalle. Rokotekattavuus alueella on selvästi muuta maata alhaisempi.

Korjaus Ylen radiouutisten kello 12:n lähetykseen 3.12.2018: Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti sunnuntaina harkittavaksi, että rokotuksen tulisi olla ehto lapsilisälle. Hän ei kuitenkaan suoraan puhunut rokotepakosta, minkä käsityksen lähetyksestämme saattoi saada.

Lue myös:

Opetusministeri Grahn-Laasonen esittää selvitystä: Rokottaminen lapsilisän ehdoksi – Italia sakottaa jo vanhempia

Sadat ovat hakeneet rokotteen tuhkarokon pelossa – lääkäri pitää uusia tapauksia todennäköisinä lähiviikkoina Luodossa

4 kysymystä suomalaisten rokotussuojasta – rokotusasiantuntija luottaa enemmän valistukseen kuin pakkoon

Ministeri Saarikko ei ymmärrä lapsensa rokottamatta jättäviä vanhempia, vetoaa Luodon äiteihin ja isiin: "Rokottakaa lapsenne"

"Tämä on aikapommi, jonka laukeamista on odotettu" – lääkärit kehottavat, että Pohjanmaalla tuhkarokolle altistuneet rokotesuojattomat välttäisivät massatapahtumia

Rokottaminen herättää vahvoja tunteita ja jakaa ihmiset eri leireihin – nyt tutkijat yrittävät selvittää, miksi

Lastenlääkäri rokotevastaisuudesta: Johtuu pitkälti tietämättömyydestä

Somekohut selittävät vain vähän rokotevastaisuudesta – osa on kieltäytynyt rokotteista aina