Inka Meron kolumni: Tasa-arvon ja monimuotoisuuden ryhtiliike tunkeutuu nyt teknologiayrityksiinkin ja hyvä niin

Vaikka Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, on naisten perustamien teknologiayritysten osuus edelleen pieni, kirjoittaa Inka Mero.

#metoo
Inka Mero
Antti Haanpää, Yle

Yli 20 000 työntekijää marssi toissa viikolla teknologiajätti Googlen toimistoilta vastalauseena yhtiön johdolle. Työntekijät olivat kyllästyneitä yhtiön käytäntöön hoitaa häirintätapauksia (siirryt toiseen palveluun), jotka sovittiin aina sisäisesti.

Voiko yhtiö luoda oman oikeusjärjestelmänsä häirintätapauksiin? Ei onneksi enää voi - Googlekin on nyt muuttanut käytäntöjään. Mutta niin uskomattomalta kuin asia kuulostaa, tähän asti on voinut.

Muutospaineen taustalla on koko maailmaa ja kesän aikana erityisesti Piilaaksoa järisyttänyt, #metoo-hyökyaallosta alkanut paljastusten sarja, joka on vähitellen pakottanut niin kovimmat pääomasijoittajat (siirryt toiseen palveluun) kuin alueelta ponnistavat globaalit teknologiayritykset ottamaan tasa-arvon ryhtiliikkeitä. Potkujakin on annettu (siirryt toiseen palveluun), viimeisimpänä satoihin startuppeihin sijoittaneen legendaarisen Draper Fisher Jurvetson pääomasijoitusrahaston perustajalle, joka toimi myös Teslan hallituksessa. DFJ on sijoittanut satoihin kasvuyrityksiin, joista kolmisenkymmentä on noussut jo miljardiluokkaan.

#Metoon nostaman keskustelun myötä myös mahdolliset häirintätapaukset varmasti käsitellään kaiken kokoisissa yhtiöissä huolellisemmin ja perusteellisemmin kuin ennen.

Katseet kääntyvät monimuotoisuuden, tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien osalta startup- yritysten ja teknologian toimialoilla Kaliforniaan ja Piilaaksoon, koska alue on globaalisti johtavassa asemassa monella mittarilla mitattuna: bruttokansantuotteella, pääomasijoituksina ja uusien kasvuyhtiöiden lukumäärällä. Länsirannikon aallot ja trendit rantautuvat yleensä Eurooppaan ja Pohjoismaihin viiveellä.

Suomessa potkuja tuskin on startup-yhtiöissä tai teknologia-alalla tiedossa. #Metoon nostaman keskustelun myötä myös mahdolliset häirintätapaukset varmasti käsitellään kaiken kokoisissa yhtiöissä huolellisemmin ja perusteellisemmin kuin ennen.

Ylipäätään naisyrittäjyydestä puhutaan myönteisemmin kuin koskaan. Ja faktaa alkaa kerääntyä (siirryt toiseen palveluun) monimuotoisten tiimien paremmista tuotoista. Monimuotoisuus siis kannattaa.

Naisyrittäjyyttää, naisten kasvuyrittäjyyttä tai pääomasijoitusten monimuotoisuutta mittaavia tilastoja ei Suomessa kuitenkaan ole.

Olemme toki kansainvälisesti tasa-arvon edelläkävijöitä ja naisten osuus on kasvussa kaikilla aloilla, myös pörssiyhtiöissä, joissa Suomi vielä laahaa Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) muiden Pohjoismaiden jäljessä Italian tasolla. Kasvuyrityskenttämme on hyvin kansainvälinen ja ikäjakaumaltaan laaja, mutta naisten perustamien teknologiayritysten osuus (siirryt toiseen palveluun)edelleen kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa kokonaismassasta, vaikka itsensä työllistävien yrittäjien lukumäärässä on Suomi kansainvälisesti johtavaa tasoa.

Vuonna 2017 naisten perustamiin kasvuyrityksiin kohdistui globaalisti vain kaksi prosenttia yli 85 miljardin dollarin pääomasijoituksista.

Suomen olisi korkea aika johtaa näissäkin tilastoissa, mikäli uskomme monimuotoisuuteen arvona.

Tarvitaankin lisää avoimuutta, roolimalleja ja tekoja, jotta tilastot muuttuvat.

Onneksi meillä on joitakin henkisiä edelläkävijöitä. Sarjayrittäjä Ilkka Paananen on jo pitkään nostanut esille tarvetta houkutella niin naisia kuin kansainvälisiä osaajia ohjelmistoalalle ja peliteollisuuteen. Teknologiatapahtuma Slush aloitti jo viime vuonna proaktiivisen kampanjan tasa-arvon puolesta viestimällä: Yrittäjyys kuuluu kaikille, piste (siirryt toiseen palveluun). Slush myös edellyttää, että tapahtumaan osallistuvat startup yritykset, sijoittajat, opiskelijat ja suuryritysten edustajat rekisteröitymisen yhteydessä sitoutuvat yleisiin tasa-arvoa tukeviin toimintaohjeisiin. (siirryt toiseen palveluun)

Kasvuyhtiöt luovat uramahdollisuuksia niin naisille kuin miehille.

Tarvitaankin lisää avoimuutta, roolimalleja ja tekoja, jotta tilastot (siirryt toiseen palveluun) muuttuvat. Rohkeita Ulla Engströmin, Linda Liukkaan ja Nelli Lähteenmäen tasoisia globaaleja moniosaajayrittäjiä ja oman tiensä kulkijoita. Tarvitaan myös sponsoreita ja tukiverkostoa, jotka auttavat nuoria eteenpäin ja avaavat ovia. Tarvitsemme myös monimuotoisuutta arvostavia naissijoittajia.

Me kuluttajat, sijoittajat ja työntekijät lopulta valitsemme mitä arvoja yritykset edustavat.

Inka Mero

Kirjoittaja on teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä, joka uskoo tulevaisuuteen nuorten, yrittämisen ja teknologian mahdollisuuksia nostamalla ja hyödyntämällä. Inka kirjoittaa omista henkilökohtaisista näkemyksistään liittyen teknologian ja talouden murroskohtiin.