Miten tässä näin kävi? Vihatun hiilen kysyntä ja hinta nousevat, vaikka sitä vastustavat "kaikki" – Myös Suomen sähkön hinta on sidottu hiileen

Hiilestä pyritään eroon, mutta toistaiseksi se on energiamarkkinoiden kulmakivi - sen kysyntä ja myös hinta ovat olleet nousussa pari vuotta.

YK:n ilmastokokous
Hiilikasoja, rekka ja lastauslaite.
Hiilen hinta maailmanmarkkinoilla on noussut tuntuvasti runsaan kaksi vuotta.Fu Xinchun / EPA

Taistelu hiiltä vastaan käy kuumana, mutta tahti eri rintamilla on kovin erilainen.

Lähes kaksi sataa maata on koolla sopiakseen hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2045. EU:n komissio ehdottaa lopullista niskalenkkiä hiilestä vuodeksi 2050.

Kaikki tietävät, että selkein tapa välttää hiilidioksidipäästöjä, olisi vähentää hiilen polttamista. Mutta kaikesta huolimatta hiilen kysyntä on kasvussa.

Kysyntätilanteesta kertoo hiilen maailmanmarkkinahinta: se on noussut tuntuvasti runsaan kaksi vuotta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Maailman kivihiilen hinnan määrittelee käytännössä Kiina.

Maailmassa kulutetaan vuodessa noin kuusi miljardia tonnia hiiltä. Siitä Kiinan osuus on puolet. Kiina on hiilen suuri tuottaja, mutta oman tuotantonsa lisäksi se tuo hiiltä noin 200 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kuten oheinen kuva kertoo, hiilen hinta on noussut viime vuodet, mutta sitä ennen se romahti. Ja kuten hiilimarkkinoilla yleensäkin, syyt hintamuutoksille on haettava Kiinasta.

Kiinasta tuli hiilen tuoja

Fortumin johtavan analyytikon Vesa Ahoniemen mukaan hiilen hinnanlasku johtui siitä, että Kiinassa keskushallinto halusi piristää taloutta finanssikriisin jälkeen ja antoi paikallishallinnolle vapaammat kädet luotonantoon.

Sen tuloksena vuonna 2008 hiilenlouhinta Kiinassa sai uutta vauhtia, tuotantomäärät kasvoivat, ja hinnat laskivat tai suorastaan romahtivat. Kohta jopa kiinalaiskaivoksia suljettiin kannattamattomina “zombie-yrityksinä”.

Tuotannon leikkaaminen Kiinassa johti lopulta siihen, että maasta tuli merkittävä ostaja hiilen maailmanmarkkinoille. Se on ollut ajamassa hintoja ylöspäin maaliskuusta 2016 lähtien.

Hiilen mustunut maine pitää huolen siitä, että uutta tuotantoa ei juuri tule, vaikka hinta olisi nyt parempi kuin aikoihin.

– Hiilen tuotannon kasvattaminen ei ole poliittisesti hyväksyttävää, ja rahoituksenkin saaminen on vaikeaa, Ahoniemi sanoo.

Hinnan nousu jatkuu

Kiinassa tuotannon leikkaamista jatketaan myös ensi vuonna. Se saa hinnat nousuun maailmanmarkkinoilla.

Parissa vuodessa hinta on yli kaksinkertaistunut. Keväällä 2016 hiilitonnin hinta putosi 40 euroon. Nyt liikutaan yli 80 eurossa ja ensi vuodeksi markkinat ennustavat runsaan 87 euron hintaa.

Tilastografiikka
Kivihiilen helmikuun 2019 hintaa ennustava futuuri.Yle Uutisgrafiikka

Hiili määrää hintoja Suomessakin

Suomessa on vähennetty vauhdilla hiilen käyttöä energiantuotannossa, mutta silti hiili on Ahoniemen mukaan perimmäinen hinnan määrittelijä täälläkin. Kun Pohjoismaissa on kuivaa, oma vesivoima ei riitä ja joudutaan turvautumaan tuontiin Keski-Euroopasta.

– Jos on kuivaa ja vähän vesivoimaa, meidän hinnat nousevat Saksan hintojen tasolle. Se tarkoittaa silloin hiilellä tuotetun sähkön rajakustannusta.

– Mutta jos täällä on normaali tai hyvä vesitilanne, ollaan tosi paljon alempana. Silloin kaikkea vedellä tuotettua sähköä ei saada purettua Saksaan, koska vientiyhteyksiä ei ole riittävästi, Ahoniemi selvittää.

Kahtiajako vahvistuu

Euroopassa hiilen käyttäminen energian tuotannossa on vähentynyt nopeasti.

Vuosien 2003-17 aikana hiilellä tuotetun sähkön määrä väheni EU-maissa lähes kolmanneksen.

Hiilivoimaloita on edelleen varsinkin varavoimakäytössä, mutta niiden tarjoama käytettävissä oleva teho on nyt noin kuudenneksen pienempi kuin vuosituhannen alussa.

Maailmassa eletään hiilen käytössä voimistuvan kahtiajaon aikaa.

Ahoniemen mukaan “hiili on poistumassa lähiaikoina” Euroopan energiamarkkinoilta. Enää Puola ja Saksa ovat suuria kuluttajia. Myös päästökauppa tekee hiilestä entistä heikommin kannattavaa.

Mutta samaan aikaan Aasiassa kasvu jatkuu – siitäkin huolimatta, että esimerkiksi Indonesiassa tuuli ja aurinko voisivat olla hiiltä halvempia energian lähteitä.

– Maissa joissa on kehittymättömät sähköverkot eikä markkinoita ole ehkä avattu, voi olla vaikea sovittaa uusiutuvaa energiaa verkkoon.

– Hiilen kohtalo jakautuu kahtia, mutta täytyy uskoa, että sen kulutus lähtee hyvin pian laskuun, Ahoniemi summaa.

Lue myös:

Kaivosmiehen terveiset kilometrin syvyydestä YK:n ilmastokokoukselle: "Ilman hiiltä ei ole tulevaisuutta"

Helsingillä on mahdoton tehtävä: Pitäisi korvata miljoona tonnia kivihiiltä vaihtoehdoilla, joita ei ole edes olemassa