Poikkeuksellinen liputuspäivä juhlistaa demokratiaa – sisällissodassa hävinneetkin pääsivät valtaan historiallisissa vaaleissa 100 vuotta sitten

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus nosti punaiset valtaan Pohjoismaiden verisimmän kaupunkisodan maisemissa vain puoli vuotta sisällissodan jälkeen.

demokratia
Tampereen valtuusto juhlakokous
Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui 50-vuotisjuhlaistuntoon Raatihuoneen juhlasaliin vuonna 1925. Muita varhaisia valtuuston kokouskuvia Raatihuoeen juhlasalista ei arkistoista löydy.Vapriikin kuva-arkisto

Sisällissodan runtelemassa Suomessa siirryttiin uuteen, demokraattiseen järjestykseen, kun vuoden 1918 joulukuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa kunnalliset vaalit, joissa kaikki edellisvuonna 20 vuotta täyttäneillä oli äänioikeus.

Aiemmin äänimäärä määräytyi veroäyrin mukaan. Kaikilla ei ollut ollenkaan äänioikeutta ja suurimmilla veronmaksajilla oli enemmän äänivaltaa.

Uusien kunnallislakien mukaisia vaaleja järjestettiin 4. joulukuuta alkaen. Tampereen kaupungissa 15 äänestysalueen ovet avattiin äänestäjille 21. joulukuuta poikkeuksellisessa ilmapiirissä. Osittain vaalit järjestettiin vasta vuoden 1919 puolella.

Sata vuotta sitten otettua askelta kohti kunnallista demokratiaa muistetaan tänään tiistaina vetämällä siniristiliput salkoihin.

Ilmoitus Aamulehdessä
Pieni ilmoitus, mutta suuri asia. Aamulehdessä kuulutettiin vaalien järjestämisestä Messukylässä. Tampereen kaupungissa vaalit järjestettiin juuri ennen joulua.Aamulehti 30.11.1918

Taistelujen jälkeen siirryttiin äänestämään

Vaaliuurnilla käytiin poikkeuksellisissa oloissa. Tampereen taisteluissa ja niiden jälkeen oli kuollut tuhansia ihmisiä. Syy valtaviin uhrimääriin ei ollut tamperelaisten. Tampere joutui Pohjoismaiden suurimman kaupunkitaistelun näyttämöksi, kun valkoisen ja punaisen armeijan taistelu tiivistyi kaupungin piiritykseen.

Taistelujen tauottua huhtikuussa kaupungin johdon aika oli kulunut jälkien siivoamisessa, kapinvahinkojen korvaamisten selvittelyssä ja talojen kunnostuksessa.

Yli 500 perhettä oli jäänyt asunnottomaksi, elintarvikkeista oli pulaa ja Kalevankankaan vankileirillä oli vielä punaisia.

Tampereen valtuusto oli joutunut välillä kokoontumaan tilapäistiloissa. Sodan tuhot oli saatu korjattua Raatihuonella niin, että vanha valtuusto pääsi palaamaan juhlasaliin kesäkuussa.

Kesäkuun 18. päivä koettiin historiallinen hetki. Siniristilippu nousi ensimmäistä kertaa Raatihuoneen lipputankoon. Valtuutetut huusivat torilla kolme kertaa eläköön itsenäiselle Suomelle ja sen uudelle lipulle.

Porvarit valmistautuivat huonoon vaalimenestykseen

Kaupungin porvarit uumoilivat ilmeisesti vaalien lopputuloksen kääntyvän sosialistien voitoksi. Valtuusto päätti ennen vaaleja lokakuussa Tampereen valloituksen muistopatsaan toteuttamisesta Esplanadille eli nykyiseen Hämeenpuistoon.

Se oli oikein ennakoitu, sillä keväällä taisteluissa hävinneet punaiset voittivat joulunalusvaalit eikä patsasta olisi tullut.

Äänestysprosentti oli 55,3. Kaikkiaan ääniä annettiin 11 247. Tampereen valtuustoon valittiin 42 edustajaa.

Sosialistit saivat 26 paikkaa ja porvarit 16. Vasemmistoenemmistö oli totta, mutta se ei riittänyt määräenemmistöön, jota vaadittiin monessa asiassa.

Oli pakko oppia ottamaan kokonaisuus huomioon tärkeimmissä kysymyksissä. Tie demokratiaan löytyi istumalla samaan pöytään, vaikka kiistellen.

Erotetusta tuli valtuuston puheenjohtaja

Voi vain yrittää kuvitella tunnelmia kaupungissa osien vaihduttua. Mitä lie mielissä liikkunut, kun vanhan valtuuston mielivaltaisesti virastaan erottama kaupungin työnvälitystoimiston johtaja, sosiaalidemokraatti Emil Viljanen valittiin uuden valtuuston puheenjohtajaksi tammikuussa 1919.

Emil Viljanen
Vanha valtuusto erotti työnvälitystoimiston johtajan Emil Viljasen, vaikka hänet oli vapautettu kaikista sisällissodanaikaisista syytteistä. Sosiaalidemokraatti Viljasesta tuli valtuuston puheenjohtaja.Vapriikin kuva-arkisto

Lähivuosien ideologiset erimielisyydet liittyivät sisällissodan muiston vaalimiseen.

Uusi valtuusto päätti äänestyksen jälkeen, että se ei osallistu Tampereen valtauksen yksivuotisjuhlaan.

Valtuusto yritti myös estää rahapulaan vedoten vapaudenpatsaan rakentamisen, mutta valitusten jälkeen Korkein hallinto-oikeus määräsi sen tehtäväksi.

Toisin päin vedettiin, kun valtuusto päätti Kalevankankaan punaisten hautojen hoitamisesta kaupungin varoin, mutta se päätös kumottiin porvareiden valituksesta.

– Merkillisen pian Tampere parantui haavoistaan, Väinö Voionmaa kirjoitti Tampereen historiateokseen jo vuonna 1935.

Vaalien voittaminen loi pohjaa luottamukselle lainmukaiseen toimintaan. Voi sitäkin miettiä, miten kehitys olisi Tampereella edennyt, jos porvarit olisivat olleet enemmistönä valtuustossa sisällissodan jälkeen.

Vuonna 1924 Suomen kunnista 424:ssä oli porvarillinen ja 115 kunnassa sosialistinen enemmistö. 32 kunnassa valtuuston voimasuhteet olivat tasan.

Lue myös:

Rauhantutkija muistuttaa, miten nopeasti Suomi toipui sisällissodasta: "Se on aika suuri ihme"

"100 vuotta ei ole kovin paljon" – Historia tulee nuorten iholle, kun sisällissodan jäljet näkyvät omassa koulussa

Täpärä äänestystulos syöksi Tampereen Pohjoismaiden verisimpään kaupunkitaisteluun

"Isoisäni aiottiin polttaa elävältä, pelastui viime hetkellä" – Näin suvuissa muistellaan sisällissotaa: 9 tarinaa sadan vuoden takaa

Sisällissodasta kerrotaan suvuissa riipaisevia muistoja: "Jos tapatte minut, tappakaa lapsetkin"

Lähteet: Jutikkala Eino 1979: Tampereen historia III. Juvonen Tuomas 2012: Valkoisen Suomen manifesti, Tampereen valloituksen muistojuhla 1919. Voionmaa Väinö 1935: Tampereen kaupungin historia IV osa. Koskesta voimaa -verkkosivut