Kahdestakymmenestä kokouksesta osallistunut vain kahteen – Saamelaisedustaja kritisoi Lapin liiton hallitusta epätasapuolisuudesta

Saamelaiskäräjien edustaja kokee, ettei hänellä ole vaikutusmahdollisuuksia Lapin maakuntahallinnossa.

Lapin liitto
Sámedikki čoahkkin juovlamánus 2017
Vesa Toppari / Yle

Lapin maakuntaa kehittävän kuntayhtymän Lapin liiton hallitukseen Saamelaiskäräjien nimittämä jäsen Magreta Sara kritisoi Lapin liittoa epätasa-arvosta.

Lapin liitto on Lapin kuntien kehittämisorganisaatio, joka tekee päätöksiä Lapin maakuntaa koskevissa asioissa. Esimerkiksi Lapin liitto on valmistellut maakunnan uutta kaavaa, joka pitää sisällään myös Jäämeren rautatien selvittämisen.

Lapin liiton maakuntahallitukseen valitaan joka neljäs vuosi 15 jäsentä. Lisäksi Saamelaiskäräjät nimittää asiantuntijajäsenen hallitukseen. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenellä on hallituksen kokouksissa osallistumis- ja puheoikeus.

Sara näkee, että Saamelaiskäräjillä ei ole tarpeeksi vaikuttamismahdollisuuksia Lapin liiton hallituksessa. Ensimmäisestä kokouksesta hänelle jäi epämukava tunne.

– Ensimmäisessä kokouksessa osallistuin äänestykseen sotea käsittelevässä asiassa. Ja vasta äänestyksen jälkeen pääsin kuulemaan, ettei minulla ole äänestysoikeutta. Jokainen voi pohtia, millainen tunne siitä jää, jos olet koko ajan ajatellut olevasi tasa-arvoinen muiden kanssa ja sitten et olekaan. Se oli todella ikävää, kertoo Sara.

Osallistunut kahteen kokoukseen – "Ei kokoukseen kannata osallistua vain nimellisesti"

Saamelaiskäräjien edustaja Magreta Sara on viimeisimmän kahden vuoden aikana osallistunut Lapin liiton hallituksen kokouksiin vain kahdesti. Vuosina 2016-2018 hallituksen kokouksia on järjestetty yhteensä 21. kertaa.

Sara kertoo ottaneensa asian esille Saamelaiskäräjien hallituksessa. Hän kertoo pohtineensa, onko Lapin liiton hallitus se paikka, missä Saamelaiskäräjät pystyy vaikuttamaan asioihin. Matka Inarista Rovaniemelle kokouspaikalle on pitkä ja kokousmatkat vievät monta työpäivää.

Ei kokoukseen kannata osallistua vain nimellisesti ja antaa Lapin liitolle leimaa, että saamelainen on ollut mukana päätöksenteossa ja saamelaiset on otettu huomioon.

Magreta Sara, Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsen Lapin liiton hallituksessa

Magreta Sara kertoo keskustelleensa asiasta Saamelaiskäräjien hallituksen muiden jäsenten kanssa.

– Sain tuolloin neuvoja, että meidän täytyy priorisoida. Jos ei tunne, että kokouksessa on vaikuttamismahdollisuuksia, ei Lapin liiton hallituksen kokous ole se ensimmäinen paikka, jonne lähteä, selostaa Sara.

Magreta Sara
Saamelaiskäräjien jäsen ja Lapin liiton hallituksen asiantuntijajäsen Magreta Sara ei halua antaa sellaista kuvaa, että Saamelaiskäräjät olisi tasapuolisesti mukana tekemässä maakunnan päätöksiä, kun todellisuus on toinen.Sara Wesslin / Yle

Lapin liiton hallituksessa Saamelaiskäräjillä on asiantuntijarooli. Edustajalla ei ole oikeutta äänestää, eikä jättää eriävää mielipidettä käsiteltävistä asioista.

Näin ollen Lapin liiton hallituksen pöytäkirjoihin jää ainoastaan merkintä Saamelaiskäräjien jäsenen osallistumisesta kokouksiin. Magreta Saran mielestä tämä antaa väärän kuvan päätöksenteosta.

– Jos pöytäkirjassa tulee ilmi, että Saamelaiskäräjien jäsen on osallistunut kokoukseen, syntyy pöytäkirjoista kuva, että Saamelaiskäräjien edustaja on osallistunut päätöksentekoon. Aivan väärä kuvahan siitä syntyy, kuvailee Sara.

Näin ollen Sara ei halua antaa sellaista kuvaa, että Saamelaiskäräjät olisi tasapuolisesti mukana tekemässä päätöksiä, kun todellisuus hänen mukaansa on toisenlainen.

– Jos päätän olla menemättä kokoukseen, silloin Saamelaiskäräjät eivät ole mukana päätöksenteossa. Olen valinnut näin, koska kokouksessa ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Ei kokoukseen kannata osallistua vain nimellisesti ja antaa Lapin liitolle merkintää siitä, että saamelainen on ollut mukana päätöksenteossa ja on otettu huomioon, painottaa Sara.

Hallituksen puheenjohtaja Markus Lohi: "Esityslistalla on harvoin saamelaisia koskevia asioita"

Lapin kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) on toiminut Lapin liiton hallituksen puheenjohtajana viimeiset kaksi kautta.

Lohi kertoo, että hänen puheenjohtajuutensa aikana Saamelaiskäräjien edustajat eivät ole aktiivisia hallituksen toiminnassa. Hänen mielestään on harmillista, kun Saamelaiskäräjien edustaja ei näe Lapin liitossa vaikutusmahdollisuuksia.

Äänestykseen Saamelaiskäräjien edustaja ei voi osallistua, mutta kyllä me hyvin tarkalla korvalla kuuntelemme hänen näkemyksiään.

Marku Lohi, Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja (kesk.)

– Me tietysti toivomme Lapin liiton hallituksessa, että Saamelaiskäräjien jäsen pääsisi osallistumaan kokouksiin. Ymmärrän kyllä sen, että aika usein kokousten esityslistalla ei ole sellaisia asioita, jotka suoraan koskettaisivat saamelaisten kotiseutualuetta tai saamelaisia. Matkat ovat pitkät ja ymmärrän, ettei joka kokoukseen ole mahdollisuutta tulla paikan päälle, kertoo Lohi.

Lohen mielestä kuitenkin paras tapa vaikuttaa maakunnan asioihin on osallistua kokouksiin ja kertoa omat näkemyksensä.

– Saamelaiskäräjien edustajan rooli on toimia asiantuntijana asioissa, jotka erityisesti koskettavat saamelaisia ja saamelaisaluetta. Äänestykseen hän ei voi osallistua, mutta kyllä me hyvin tarkalla korvalla kuuntelemme hänen näkemyksiään, kertoo Lohi.

– Silloin, kun asialistalla on asioita, joihin haluaa vaikuttaa, kannattaa osallistua kokouksiin. Jos on tilanne, ettei varajäsenkään pääse kokoukseen, voi olla suoraan yhteydessä puheenjohtajaan ja kertoa näkemyksensä. Sillä on paljon merkitystä ja me otamme näkemykset huomioon.

Markus Lohi
Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Markus Lohen mielestä saamelaisille voisi pohtia vahvempaa edustusta maakunnallisessa politiikassa.Vesa Toppari / Yle

Markus Lohi kertoo, että Lapin liiton hallituksen tavoitteena on tehdä lähtökohtaisesti päätöksiä Lapin maakunnan hyväksi. Siksi äänestyksiäkin syntyy vain harvoin.

– Meidän lähtökohtanamme on, kokoontuessamme kokouspöydän ympärillä on vain yksi puolue ja se on Lappi puolue. Toisin sanoen me haluamme yhdessä, yli puoluerajojen tehdä päätöksiä koko Lapin maakunnan eteen.

– Silloin kun äänestämme, meidän vaikutusvaltamme myös heikkenee. Etelässä katsotaan tuolloin, että emmehän me Lapissakaan ole yksimielisiä asioista ja siksi meillä on paljon painetta tehdä yksimielisiä päätöksiä, kertoo Lohi.

Jos eduskunta tulee hyväksymään valmisteilla olevan sote-uudistuksen, syntyy Suomeen myös aivan uudet maakunnat. Silloin voitaisiin pohtia saamelaisille vahvempaa edustusta maakunnallisessa politiikassa, lisää Lohi.

– Täytyy selvittää sitten, miten edistää saamelaisten edustusta maakuntien politiikassa, ehdottaa Lohi.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja pitää maakunnan politiikkaan osallistumista tärkeänä

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä Lapin liiton hallituksen esityslistoilla on tällä kaudella ollut saamelaisia koskettavia melko suuria asioita.

Saamelaiskäräjien edustajalla on tärkeä rooli Lapin liiton hallituksen kokouksissa, hän näkee.

– Tämän kauden aikana siellä on ollut esillä isoja asioita, joilla on suuri merkitys meille. Esimerkiksi voin nimetä niin kutsutun Lapin sopimuksen, mikä on koko maakunnan tuleva strategia. Myös maakuntakaava koskettaa Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntia. Siellä on paljon meille tärkeitä asioita, kertoo Sanila-Aikio.

Lähtökohta on se, että me emme ole samalla tasolla eli samanarvoisia, kun vertaa muihin jäseniin.

Tiina Sanila-Aikio, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Sanila-Aikio ei lähde arvioimaan, millaisia vaikutusmahdollisuuksia Lapin liiton hallituksessa on. Hän on kuitenkin itse kokenut, että hänen näkemyksensä Saamelaiskäräjien puheenjohtajana on otettu huomioon muussa maakuntatason päätöksenteossa.

– Minä olen itse ollut mukana maakunnan hallintoa valmistelevassa toimintaorganisaatiossa ja olen siellä päässyt vaikuttamaan, kertoo Sanila-Aikio kokemuksistaan.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee, että lähtökohtaisesti saamelaisten asemaa muihin puoluepäättäjiin tulisi tasavertaistaa maakunnallisessa politiikassa.Sámediggi

Hallituksen säännöistä tasapuolisemmat?

Asiantuntijajäsen Magreta Sara näkee, että saamelaisedustajan roolia tulisi kehittää Lapin liitossa. Saran mielestä saamelaisedustajan tulisi olla tasa-arvoinen muiden liiton hallituksen jäsenien kanssa.

– Hallituksen sääntöjä pitäisi muuttaa. Saamelaiskäräjien edustaja ei voi olla vain asiantuntijajäsen, jolla on puheoikeus Lapin liiton hallituksessa. Edustajalla täytyy olla todelliset vaikuttamismahdollisuudet, painottaa Sara.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on samaa mieltä. Saamelaisilla tulisi olla tasa-arvoinen asema maakunnallisessa politiikassa ja mahdollisuus päästä äänestämään hallituksen kokouksissa.

– Lähtökohta on se, että me emme ole samanarvoisia, kun vertaa muihin jäseniin. Olisi tärkeää, että tähän tulee muutos. Olen tuonut asiaa esille myös maakunnan hallinnon tulevaisuutta koskevassa suunnittelussa, kertoo Sanila-Aikio.