Hallitus on laittanut vauhdikkaasti ideat julki, sitten perunut päätöksiä – Miten yritysmaailmasta tuttu kokeilukulttuuri sopii valtion johtamiseen?

Politiikan tutkijan mielestä uusi päätöksentekotapa voi olla avoimuuden kannalta hyvä asia. Lakiasiantuntijan mukaan epävarmuus on lisääntynyt, kun hallituksen esityksiä on ollut vaikea ennakoida.

Sipilän hallitus
Kuvassa ministerit Juha Sipilä ja Alexander Stubb (oik) sekä Jari Lindström (ps.). Hallituksen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Pääministeri Juha Sipilän ensimmäinen työmarkkinakeksintö oli yhteiskuntasopimus, jonka hallitus sinetöi nyrkkitervehdyksellä "fist bumpilla" keväällä 2016. Yhteiskuntasopimus poiki sittemmin työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen. Jari Lindström tuurasi perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia.Mauri Ratilainen / AOP

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kausi lähestyy loppuaan ja moni suuri lakihanke on vielä kesken, pienemmistä lakimuutoksista puhumattakaan.

Ylen tietojen mukaan hallitus on käynyt läpi lakiesityksiä, joita se aikoo jättää antamatta eduskunnalle.

Jostain on karsittava, koska eduskunnan sote- ja terveysvaliokunta, perustuslakivaliokunta sekä hallintovaliokunta ovat ruuhkautuneet.

Voi myös ajatella niin, että hallitus valitsee ne hankkeet, jotka se haluaa ehdottomasti maaliin, kun se on vielä kiinni vallan kahvassa. Eduskuntavaalit häämöttävät jo huhtikuussa.

Tänään keskiviikkona on vielä tällä hallituskaudella eduskuntaan vietävien lakiesitysten takaraja, mutta se ei ole ehdoton.

Jos hallitus katsoo jonkun hankkeen poliittisesti tärkeäksi, se voi pyytää eduskunnalta luvan tuoda esityksen käsiteltäväksi myös myöhemmin. Vaikka esitys annettaisiin, sitä ei välttämättä ehditä käsitellä valiokunnissa kuluvalla vaalikaudella.

Hallitus on kirjannut eduskuntaan vietäväksi viimeiselle istuntokaudelle noin 250 lakiesitystä. Kymmenkunta esitystä on jo poistettu syksyn mittaan.

Ylen tietojen mukaan vielä karsittavia esityksiä on noin 15–20 kappaletta. Joukossa ei ole suuria lakihankkeita, vaan kyse on pienemmistä esityksistä.

Esimerkiksi alkoholin etämyynnistä ei saatu aikaiseksi epäselvää tilannetta selkeyttävää lakiesitystä. Kansalaisuuslain muuttaminen (siirryt toiseen palveluun) taas etenee eduskuntaan. Kaksoiskansalainen voisi menettää Suomen kansalaisuuden tietyistä vakavista rikoksista.

Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini.
Alkuperäinen hallituksen kolmen ässän johtotrio eli Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Timo Soini keväällä 2016.Henrietta Hassinen / Yle

Hallitusohjelmassa olevista tai säästöjä koskevista esityksistä on pidetty kiinni. Poistettavien listalle eivät myöskään ole päätyneet kiireelliset hankkeet tai lakiesitykset, joiden taustalla on EU-direktiivi.

Osa poistettavista esityksistä on eduskunnan käsittelyssä olevien sote- ja maakuntalakien liitännäislakeja, joista ei pysty antamaan esitystä, koska päälakien käsittely on vielä kesken.

Keskeneräiset ideat rohkeasti julki, sitten peruutusvaihde päälle

Jutun lopusta löytyy lista hankkeista, päätöksistä ja lakiesityksistä, joissa hallitus on muuttanut mieltään matkan varrella. Samalla esitellään myös hankkeita, jotka ovat vielä kesken.

Peruttujen, lykättyjen ja siirrettyjen päätösten määrä hipoo jo neljääkymmentä. Osa hankkeista on ollut sidoksissa toisiinsa, joten yhden uudistuksen kaatuminen on vienyt mukanaan myös toisen lakimuutoksen.

Menestynyt yrittäjä Juha Sipilä on tuonut politiikkaan liike-elämässä muodikasta kokeilukulttuuria, mutta miten tällainen tyyli sopii valtion johtamiseen?

Hallitus on kertonut rohkeasti julkisuuteen ideoistaan tai päätöksistään tiedotustilaisuuksissa tai budjetti-infoissa. Päätöksen peruminen on sitten hoidettu vähemmän näyttävästi, vaikkapa tiedotteella.

Politiikan tutkija Jenni Karimäen mukaan suomalaiset eivät ole tottuneet tällaiseen päätöksentekotapaan.

– Olemme tottuneet siihen, että hallituksen esitykset tulevat valmiina, vähän kuin ilmoitusasiana. Valmistelu on tehty eri osapuolien kanssa etukäteen suljettujen ovien takana. Aiemmin julkisuudessa ei ole käyty näin paljon keskustelua, joten onhan tapa erilainen, hän sanoo.

Jenni Karimäki
Jenni Karimäen mielestä epätarkka hallitusohjelma on luonut mielikuvaa riitaisasta politiikasta. Tavoitteiden toteutuksen yksityiskohdista on pitänyt neuvotella hallitustaipaleen mittaan, kun niistä ei sovittu jo hallitusneuvotteluissa.Yle

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksenkeskuksen erikoistutkijana työskentelevän Karimäen mielestä uusi tyyli voi olla päätöksenteon avoimuuden ja keskustelukulttuurin kannalta hyväkin asia.

Kun asiat on tuotu julkisuuteen jo alustavassa vaiheessa, monessa tapauksessa on selvinnyt, ettei esityksellä saavuteta tavoiteltua lopputulosta. Välillä hankkeet ja päätökset ovat törmänneet perustuslakiin, kuten maahanmuuttajien kotoutumisraha ja sakkojen korotukset.

– Peruttuja päätöksiä ei lasketa hallituksen ansioksi, vaikka politiikassa ei ole kieltoa, etteikö asioista voisi puhua ja sitten päättää, edistetäänkö niitä. Politiikassa on tärkeää, miltä asiat näyttävät, joten julkisuuteen tuodun esityksen peruminen tulkitaan herkästi kannasta vetäytymiseksi, Karimäki toteaa.

Erikseen ovat vielä ne päätökset, joista on syntynyt sellainen vastarinta, että hallitus on katsonut poliittisesti viisaammaksi perääntyä.

Sipilän hallitus on ajautunut toistuvasti törmäyskurssille ammattiyhdistysliikkeen kanssa työelämän uudistuksista, mutta ei liike-elämäkään ole aina kiitellyt esityksiä.

Palkansaajat ovat osoittaneet mieltään ja lakkoilleet pakkolakien ja irtisanomislain takia. Autoala taas on protestoinut autokaupan hyydyttänyttä autoveron poistoesitystä (siirryt toiseen palveluun) vastaan.

Hallitusohjelma kuin idealista

Yksi syy hallituksen poukkoilevalta tai kokeilevalta näyttävään päätöksentekoon voi olla hallitusohjelman toteutustapa.

Strategisessa hallitusohjelmassa ei ole sovittu yksityiskohtaisesti hankkeiden toteuttamisesta, vaan tällä kertaa keskityttiin suuriin linjoihin ja tavoitteisiin, kuten työllisyyden parantamiseen.

– Se on vähän kuin idealista. Tuntuu, että nyt on toimittu lyhyemmällä aikajänteellä, edes hallituskausi ei ole ollut kovin ennustettavissa. Tietty epävarmuus on lisääntynyt, kun päätöksiä on ollut aiempaan tapaan vaikea ennakoida, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti Liisa Nieminen toteaa.

Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Timo Soini hallituksen puoliväliriihessä Kesärannassa huhtikuussa.
Petteri Orpo, Juha Sipilä ja Timo Soini kertovat hallituksen puoliväliriihen päätöksistä Kesärannassa huhtikuussa 2017.Jarno Kuusinen / AOP

Jenni Karimäki huomauttaa, että epätarkka hallitusohjelma on luonut myös mielikuvaa eripuraisesta politiikasta. Jossain vaiheessa on pakko sopia päätösten tarkka toteutus.

– Käytännön politiikassa on näkynyt se, ettei yksityiskohtia ole väännetty suljettujen ovien takana hallitusneuvotteluissa. Nyt esityksistä on keskusteltu kiivastikin ja niitä on peruttu. Tämä on lisännyt mielikuvaa ja tunnetta siitä, että politiikka on kauhean riitaisaa, Karimäki sanoo.

Hän uskoo, että seuraava hallitus ottaa erheistä opiksi, ja kirjaa sovitut asiat yksityiskohtaisemmin hallitusohjelmaansa.

Niemisen mukaan strateginen hallitusohjelma on antanut eri tavalla tilaa uuden spontaaniin ideointiin. Hallitus yritti muun muassa alentaa nuorisotyöttömyyttä helpottamalla alle 30-vuotiaiden määräaikaisuuksia.

– Siinä oli ikäsyrjinnän ongelma. Voi sanoa, että monen esityksen tavoitteet olivat hyviä, mutta käytännön toteutuksessa oli ongelmia, Nieminen toteaa.

Tuloksen vaatimus ajoi lainvalmistelun ahtaalle

Hallituksella on myös ollut kiire saada aikaan muutosta tai pääministerin sanoin, tulosta.

Vaatimus on näkynyt lainvalmistelun tasossa, jota ovat moittineet ministeriöiden työtaakan alla väsyvät virkamiehet (siirryt toiseen palveluun), lausuntopyyntöihin hukkuvat lakiasiantuntijat ja jopa oikeuskanslerikin. (siirryt toiseen palveluun)

Kritiikin kohteeksi on joutunut erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Molemmissa ministeriöissä on ollut työn alla tai tehty isoja uudistuksia tällä vaalikaudella.

Valiokunnissa ja työryhmissä asiantuntijana istunut Liisa Nieminen sanoo, ettei kaikkiin hankkeisiin ole varattu tarpeeksi valmisteluresursseja.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön parhaat voimat on siirretty soten valmiiksi saattamiseen, joten muihin suurempiin tai pienempiin lakeihin ei ole ollut laittaa samalla lailla osaavia virkamiehiä.

– On kauheaa, kun joku on haukkunut perustuslakivaliokunnassa pientä virkamiestä huonosta lainvalmistelusta. Hänelle on vain annettu tehtäväksi tehdä tietyn sisältöinen laki. Jos ministeri lupaa jonkun uudistuksen, minun mielestäni hänen pitää osoittaa siihen myös resurssit, Nieminen painottaa.

Liisa Nieminen
Liisa Nieminen sanoo, että hallituksen esitysten tavoitteet ovat voineet olla hyviä, mutta käytännön toteutuksessa on ollut ongelmia.Yle

Lääkintä- ja bio-oikeuden asiantuntija moittii hallitusta erityisesti päätösten puutteellisesta vaikutusarvioinnista: sukupuoli- ja lapsivaikutusten arvioinnit ovat olleet pinnallisia.

– Todetaan vain, että esityksellä ei ole mitään vaikutusta sukupuolten tasa-arvoon, vaikka melkein kaikilla tosiasiassa on. Myös lapsen päivähoidon muutosten vaikutukset ovat olleet hyvin sattumanvaraista, sen mukaan missä lapsi sattuu asumaan, Nieminen sanoo.

Jenni Karimäki muistuttaa demokraattisen päätöksenteon olevan perusidealtaan hidasta. Nopeuden vaatimuksessa tämä aikajänne vielä korostuu.

Asianosaisten pitää pystyä ilmaisemaan kantansa käsiteltävään esitykseen mahdollisimman laajasti ja asioihin pyritään löytämään yhteisymmärrys yli puoluerajojenkin.

– Jos edistettävät asiat ovat suuria, jokainen voi päätellä, ettei prosessi tästä nopeudu. Esimerkiksi sotessa on nähty, että kiireestä huolimatta eduskunnan prosessit vain rullaavat tietyllä tavalla, Karimäki toteaa.

Hallituksen pyörtämät päätökset, lakiesitykset ja hankkeet

2018

Biopankki- ja genomilait, ei esitystä, 12/2018.

Alkoholin etämyynnin selkeyttäminen, ei esitystä, 12/2018.

Mielenterveys- ja päihdehuoltolain sekä asiakas- ja potilaslakien itsemäärämisoikeutta koskevien kohtien uudistaminen, ei esitystä, 10/2018.

Työntekijöiden irtisanomissuojan alentaminen alle 10 hengen yrityksissä, muutettu 10/2018.

Omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli kakkonen, ei esitystä > kolmikantatyöryhmä 10/2018.

Yhteistoimintalain muutos > kolmikantatyöryhmä 10/2018.

Alle 30-vuotiaiden perusteettomat määräaikaisuudet, peruttu 7/2018.

Maatalouden luonnonhaittakorvausten leikkaukset, muutettu 5 ja 9/2018.

Yritystukien karsiminen, ei edennyt 4/2018.

Sähköpyörän hankintatuki, keskeytetty 4/2018.

Perhevapaauudistus, ei edennyt 2/2018.

Ara-asuntojen (valtion tukemien vuokra-asuntojen) asukkaiden tulorajojen tarkistus, peruttu 1/2018.

2017

Asumistuen osa-asunnon normi, peruttu 11/2017.

Kiinteistöveron alarajan korotukset, peruttu 10/2017.

Asumistuen neliövuokrakatto, ei toteutettu 8/2017.

Esikoululaisten aamu- ja iltapäivähoito kerhoissa, peruttu 3/2017, vaikka hallitusohjelmassa.

Laki eläkesäätiöistä sekä eläke- ja vakuutuskassoista, vedetty pois lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon jälkeen 3/2017.

Moottoripyörä- ja venevero, peruttu 2/2017.

Saariston yhteysliikenteen lauttamaksut, peruttu 2/2017.

Rike- ja päiväsakkojen jättikorotukset, peruttu 1/2017.

Autoveron poisto ja väylien yhtiöittäminen, keskeytetty 1/2017, peruttu 2/2018.

Hallituksen perututtuja päätöksiä
Yle Uutisgrafiikka

2016

Maahanmuuttajien kotoutumisraha eli alempi sosiaaliturva, peruttu 11/2016.

Vanhainkotien hoitajamitoituksen laskeminen, peruttu 11/2016.

Työttömien määräaikaishaastattelut yksityisille yrityksille, peruttu ja muutettu 10/2016, haastattelut hoidettava viranomaistoimintana, yrityksiltä ostettiin rekrytointipalveluja.

Rintamalisien indeksileikkaukset, peruttu 10/2016.

Yli 75-vuotiaiden vammaispalveluiden karsiminen, peruttu 10/2016.

Päivähoitomaksujen korotukset, peruttu 9/2016.

VR:n ostoliikenteen leikkaukset, muutettu velvoiteliikenteeksi 2/2016.

Pakkolait, valmistelu jäihin 1/2016.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, lykkäys 2016 > 2017 kilpailukykysopimuksen neuvottelurauhan takia.

2015

Eläkeläisten asumistuen leikkaus, peruttu 11/2015.

Verojen tehokas katuminen, peruttu 11/2015.

Osakkeiden hallintarekisteri, lykätty 11/2015, muutoksin läpi 5/2017.

Harmaan talouden torjunta eli talousrikostutkinnan leikkaukset, peruttu 11/2015.

Opiskelija- ja nuorisoasuntojen investointiavustuksen poisto, peruttu 10/2015.

Sakon muuntorangaistuksen palauttaminen/laajentaminen, peruttu 10/2015, muutettu 2018, ei voimaan tällä hallituskaudella.

Sunnuntailisien ja ylityökorvausten leikkaus muuttui lomarahojen leikkaukseksi, peruttu, kun yhteiskuntasopimus eteni 9/2015.

Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhdistäminen, peruttu 8/2015.

Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen tiedotustilaisuus.
Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.), pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) kertovat ensi vuoden talousarviosta syyskuussa 2018.Jarno Kuusinen / AOP

Kesken: Eduskunnan valiokunnassa tai ei vielä lopullista esitystä

  • Tiedustelulaki
  • Sote-uudistukseen ja maakuntahallintoon liittyvät lait
  • Asiakasmaksulaki
  • Vammaispalvelulaki
  • Apteekkien sääntelyn purkaminen lääkelaissa
  • Kasvupalvelulait ja -pilotit, yksityiset yritykset työnvälitykseen
  • Osa aktiivimallin ehtomuutoksista
  • Korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon yhtenäistäminen
  • Kaksoiskansalaisten esto Puolustusvoimien ja Rajavartioston virkoihin
  • Kokoontumislain muutos, mielenosoitusten ilmoitusajan pidentäminen
  • Oikeusministeriön alaikäisiä koskevan avioitumisluvan kumoaminen
  • Jehovan todistajien asepalveluksen erivapauden poistaminen
  • Hoitohenkilökunnan rokotukset tartuntatautilaissa, lykkääntyy

Päivitetty 11.12.18: Biopankki- ja genomilait siirretty keskeneräisistä lakihankkeista peruttuihin.