Suomalainen tutkimus: Instagram paljastaa nopeasti influenssa-aallon vaiheet

Instagramissa julkaistuista sanoista ja kuvista saatu tieto influenssa-aallon etenemisestä ja sen huipusta on lähes viiveetöntä.

influenssa
Flunssa
Seppo Suvela / Yle

Voiko influenssakauden alkamisen ja sen huipun päätellä Instagramissa esiintyvien sanojen ja kuvien perusteella?

Kyllä voi, uskovat tutkija Oguzhan Gencoglu Tampereen teknillisestä yliopistosta ja tekniikan tohtori Miikka Ermes.

Gencoglu ja Ermes hyödynsivät tutkimuksessaan huhtikuun 2012 ja toukokuun 2018 välillä julkaistuja postauksia, joissa oli sairastumiseen liittyvä hashtag. Niitä oli yhteensä yli 22 000.

He etsivät Instagramista aihetunnisteella eli hashtagilla merkittyjä avainsanoja, jotka viittasivat influenssaan sairastumiseen. Tällaisia olivat muun muassa "flunssa", "lihaskipu", "yskä" ja "kuume".

Seuraavaksi he loivat oman käsityksensä siitä, millaisia kuvia tyypillisesti liitettiin influenssaa koskeviin postauksiin. Hakurobotti opetettiin etsimään samankaltaisia kuvia. Niissä näkyi esimerkiksi lääkepurkkeja.

– Tekstisisältö oli keskeisessä asemassa, mutta kuvatkin toivat lisätietoa. Pelkästään kuvien varassa malli ei toimi, Ermes korostaa.

Kun sanojen ja kuvien esiintymistä verrattiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveystilastoihin, havaitsivat Gencoglu ja Ermes selvän tilastollisen vastaavuuden instagram-postausten ja influenssan leviämisen välillä.

Nopeaa tietoa terveydenhuollon avuksi

Ermesin mukaan Instagramista saatu tieto influenssa-aallon etenemisestä ja sen huipusta on lähes viiveetöntä.

Mies niistää nenäänsä.
Henrietta Hassinen / Yle

– Ajatuksemme on, että tällainen (menetelmä) voidaan kehittää Suomessa, mutta sitä voidaan paremmin hyödyntää kehittyvissä maissa, joissa ihmiset käyttävät sosiaalista mediaa, mutta terveydenhuolto saattaa olla hyvinkin epäorganisoitunutta, Ermes sanoo.

Nopea tiedonsaanti on tärkeää. Se voi auttaa esimerkiksi terveydenhuollon resurssien kohdentamisessa, kun epidemia on voimakkaimmillaan.

– Olisiko mahdollista esimerkiksi suunnitella työvuoroja näin saadun tiedon perusteella, hän pohtii.

Gencoglun ja Ermesin tutkimus ei ole ensimmäinen, jossa selvitellään mahdollisuuksia käyttää sosiaalista mediaa epidemioiden seuraamiseen. Ermesin mukaan kyseessä on kuitenkin ensimmäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin sitä influenssaan liittyen. Hän korostaa myös, että tutkimuksen pääkirjoittaja oli Gencoglu ja hänen oma roolinsa oli suurelta osalta ohjata tämän työtä.

Tutkimus on ennakkojulkaistu ArXiv.org-sivustolla (siirryt toiseen palveluun), mikä tarkoittaa, että sitä ei ole vielä vertaisarvioitu. Arviointiprosessi on parhaillaan käynnissä.