Kotikaranteenia käytetään Suomessa harvoin eikä sitä valvota – "Kukaan ei varmasti halua olla se, joka levittää tautia eteenpäin"

Tahdonvastaiseen eristykseen tai karanteeniin voidaan määrätä, jos kyseessä on yleisvaaralliseksi luokiteltu tauti. Tuhkarokko nousi listalle viime vuonna.

karanteeni
Lapsi jolla on tuhkarokko.
Tuhkarokko nousi karanteenilistalle viime vuonna.AOP

Ihmisiä määrätään kotikaranteeniin tartuntatautilain nojalla hyvin harvoin. Tilastoja karanteenin tai eristyksen määristä koko maassa ei kokoa kukaan, mutta infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö, ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä arvioi, että karanteenitapaukset ovat satunnaisia.

Eristys tapahtuu yleensä erikoissairaanhoidossa ja koskee sairastuneita, jotka voivat tartuttaa tautia eteenpäin. Taudin luonteesta riippuu, millaisia toimenpiteitä eristys vaatii: saako potilaalla esimerkiksi käydä vierailijoita. Yleisin syy eristämiseen on tuberkuloosi.

Sen sijaan karanteenista on kyse silloin, kun ihminen on altistunut, mutta vielä ei tiedetä onko hän saanut tartuntaa ja kehittyykö hänelle tautia. Karanteeni pyritään toteuttamaan kotona, sillä ei ole järkevää viedä mahdollisesti tervettä ihmistä sairaalaympäristöön.

Luodossa kotikaranteenissa on nyt yhdeksän ihmistä, jotka ovat kieltäytyneet rokotuksista altistumisesta huolimatta. Kyse ei ole uusista tapauksista, vaan luvut ovat täsmentyneet, kun tiedot on koottu yhteen. Karanteeni kestää kaksi viikkoa.

Samassa taloudessa asuvat rokotetut tai tuhkarokon sairastaneet saavat liikkua normaalisti.

Kesällä 2017 Itä-Suomessa paljastui tuberkuloositapauksia, ja sairastuneiden rokottamattomia perheenjäseniä määrättiin kotikaranteeniin. Muutama vuosi sitten Lohjalla rokottamaton perheenjäsen määrättiin niin ikään kotiin karanteeniin.

Karanteenin määrää sairaanhoitopiirin tai kunnan tartuntatautivastaava, joka voi konsultoida THL:ää.

Virka-apua voi pyytää, mutta sitä tuskin tarvitaan

Karanteenin pelisäännöt sovitaan yhdessä, mutta sen toteutumista ei valvota. Tartuntatautilain perusteella voidaan tarvittaessa pyytää jopa virka-apua poliisilta, mutta sille ei ole tarvetta. Ylilääkäri Taneli Puumalainen uskoo ihmisten omaan ajatteluun.

– Kun ihmiset ymmärtävät huolen aiheen ja mahdolliset seuraamukset, kukaan ei varmasti halua olla se, joka levittää tartuntaa eteenpäin.

Karanteenin tarkkuus on tapauskohtaista ja riippuu taudista. Esimerkiksi tuhkarokko on herkästi tarttuva, mutta kaikki sitä vastaan rokotetut voivat vapaasti vierailla karanteenikodissa ilman pelkoa, että veisivät virusta mennessään.

– Karanteeni ei siis tässä tapauksessa rajoita ihmisen sosiaalista elämää, mutta kauppaan tai muuten ihmisten keskelle altistuneiden pidä mennä.

Tuhkarokko ja Ebola samalla listalla

Tuhkarokko määritettiin yleisvaaralliseksi vasta maaliskuussa 2017, kun uusi tartuntatautilaki tuli voimaan. Sitä ennen tuhkarokko oli ilmoitettava tauti, mutta ei yleisvaarallinen.

Ero on merkittävä, sillä yleisvaarallisen taudin nojalla voidaan määrätä tahdonvastaiseen eristykseen, muistuttaa Taneli Puumalainen.

Yleisvaarallisten tartuntatautien listalla (siirryt toiseen palveluun) on sairauksia kolerasta ja kupasta tuhkarokkoon ja Ebolaan. Puumalaisen mielestä lista on kohdillaan.

– Sillä on hyvin monenlaisia tauteja: vakavia, jotka tarttuvat huonosti ja sitten esimerkiksi tuhkarokko, joka tarttuu äärimmäisen helposti ja voi olla vakava mutta ei aina ole. Listan tarkoitus on, että epidemioita ei pääsisi syntymään.

Artikkelia muokattu 4.12.2018: Luodossa karanteenissa on yhdeksän henkilöä aiemmin ilmoitetun 2–5 sijasta. Kyse ei silti ole uusista tapauksista, vaan lukujen täsmentymisestä tietoja koottaessa.