Mitä ihmettä kouluissa tapahtuu? Väkivaltaa ja psyykkistä oireilua yhä nuoremmilla oppilailla

Esimerkiksi Porin kouluissa on pantu merkille, että yhä nuorempien lasten psyykkinen pahoinvointi lisääntyy. OAJ vaatii lakiin kirjatun kolmiportaisen tukimallin laittamista kuntoon.

koulu
Kaadettu tuoli ja levinneet työvalineet koulun luokassa
Juuso Kuusisto / Yle

"Poliisi sai tiistaina 27.11.2018 ilmoituksen, että Luvian yhtenäiskoulussa on oppilaan repusta löytynyt tyhjä pistoolikotelo ja patruunoita. Poliisin aloitettua asian selvittämisen ilmeni, että kyseisessä kotelossa on ollut pienikokoinen käsiase, jota poika oli näytellyt koulussa jo edeltävänä päivänä joillekin kavereilleen."

Teksti on lainaus poliisin tiedotteesta. Syytä sille, miksi oppilas toi aseen kouluun, ei tiedotteessa kerrota. Poliisin käsityksen mukaan oppilaan tarkoitus ei ollut uhkailla tai vahingoittaa ketään aseella, mutta varmaa käsitystä asiasta ei ole.

Kyseinen uutinen pysäyttää lukijansa jälleen kerran pohtimaan, mitä ihmettä koulumaailmassa tapahtuu. Koulurauhan suurin ongelma ei ole tunneilla käytettävät kännykät, vaan taustalla on suurempia ongelmia.

Psyykkisesti oireilevien lasten määrä on rehtoreitten antaman palautteen perusteella lisääntymään päin.

Taneli Tiirikainen

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keväällä julkaiseman selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kolmannes koulutuksen järjestäjistä kertoo, että väkivaltatapaukset ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet Suomen kouluissa viimeisen kahden vuoden aikana. Tuloksia ei voi pitää selvityksen mukaan hyväksyttävinä.

Asiantuntijat aluehallintovirastosta, OAJ:sta ja Porin kaupungin sivistystoimesta ovat yhtä mieltä siitä, että lasten ja nuorten psyykkinen oireilu on selvästi lisääntymässä. Tämä näkyy koulujen arjessa.

– Usein käytösongelmien takana on psyykkisiä ongelmia. Koulun näkökulmasta asian hoitaminen on hankalaa, eikä se etene riittävän nopeasti. Psyykkisesti oireilevien lasten määrä on rehtoreitten antaman palautteen perusteella lisääntymään päin, vahvistaa Porin kaupungin sivistyskeskuksen opetusyksikön päällikkö Taneli Tiirikainen.

Väkivallasta ilmoitus poliisille entistä herkemmin

Otetaan vielä esimerkkilukuja Porin koulumaailmasta. Kouluväkivallasta tehtiin Porissa viime lukuvuotena yhteensä 64 ilmoitusta. Näistä tapauksista yli puolet sattui alakouluissa. Psyykkinen oireilu siis lisääntyy yhä nuoremmilla lapsilla.

Kyllä siinä hiki tulee. Lapsi on tilanteessa hädissään, ja siinä joutuu jonkin aikaa kuitenkin olemaan.

Tero Grönmark

Poliisille asti väkivaltatapauksia ilmoitetaan porilaiskouluista vuosittain nollasta viiteen kappaletta. Taneli Tiirikaisen mukaan kynnys poliisille ilmoittamiseen pitäisi olla matala.

– Takavuosina aika rajujakin tappeluita selviteltiin kouluissa omin voimin. Ajan henki on sellainen, että nykyään väkivaltatilanteiden selvitteleminen kuuluu poliisille, ei kouluille, Tiirikainen sanoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen selvityksessä kävi myös ilmi, että monet vakavat häiriötilanteet, kuten varkaudet ja väkivaltatilanteet, käsitellään useimmiten yhä edelleen koulun sisäisesti. Selvityksen mukaan koulujen yhteistyötä lastensuojelun ja poliisin kanssa pitäisi lisätä entisestään.

Opettajat turvautuvat fyysisiin keinoihin harvoin

Vuosia alakoulun rehtorina toimineen Tero Grönmarkin mukaan jokaisen opettajan on oltava joka päivä valmiudessa kohtaamaan väkivaltaa. Monesti taitava puhuminen riittää rauhoittamaan tilannetta, mutta joskus opettajan on turvauduttava myös fyysisiin keinoihin.

Grönmark on joutunut urallaan muutaman kerran tilanteeseen, jossa yksi aikuinen ei ole riittänyt rauhoittamaan oppilasta. Aggressiossa olevan oppilaan ottaminen syliotteeseen on aina vaativa tilanne käsitellä.

– Akuutti tilanne estetään sillä tavoin. Kyllä siinä hiki tulee. Lapsi on tilanteessa hädissään, ja siinä joutuu jonkin aikaa kuitenkin olemaan.

Tero Grönmark on juuri aloittanut uudessa virassaan kasvatuksen ja oppimisen tuen yksikön päällikkönä. Käytännössä hän on Porin koulukuraattorien ja koulupsykologien lähiesimies. Porissa virka on aivan uusi.

– Tällä yksiköllä pyrimme siihen, että tuki tulee koulun arkeen entistä voimakkaammin, sillä kyllä tuelle tarvetta on, Grönmark sanoo.

Ammattijärjestö suomii resurssipulaa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on seurannut tilannetta huolestuneena. Liiton koulutusasiain päällikön Nina Lahtisen mukaan kouluissa ei ole riittävästi oikeanlaista tukea tarjolla. Hän löytää syyn myös muun muassa liian suurista opetusryhmistä.

– Osa oppilaista käyttäytyy huonosti ja jopa aggressiivisesti sen vuoksi, että hän hakee aikuisen huomiota. Isossa ryhmässä hän ei saa sitä riittävästi.

Kaikille pitää taata turvallinen opiskeluympäristö. Sellaiset tilanteet ovat kestämättömiä, joissa esimerkiksi psyykkisesti sairas lapsi joutuu odottamaan kuukausia ennen kuin saa apua.

Nina Lahtinen

Nina Lahtinen pitää toimimattomana kehityssuuntana nykyistä mallia, jossa erityishuomiota vaativat oppilaat on integroitu normaaliopetukseen ilman tarvittavia tukitoimia. Avuntarpeeseen pitäisi hänen mukaansa paneutua huomattavasti nykyistä huolellisemmin.

– Lapsen pahoinvoinnin taustalla voi olla monia syitä, joita pitäisi lähteä analysoimaan. Myös ryhmän kokonaistilanne pitää huomioida. Kaikille pitää taata turvallinen opiskeluympäristö. Sellaiset tilanteet ovat kestämättömiä, joissa esimerkiksi psyykkisesti sairas lapsi joutuu odottamaan kuukausia ennen kuin saa apua, Lahtinen sanoo.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskus päätyi selvityksessään suosittamaan, että lisätään opetuksen eriyttämistä ja oppilaan tukea sekä ennaltaehkäistään häiriötilanteita lisäämällä opettajien täydennyskoulutusta.

"Kolmiportainen tukimalli laitettava kuntoon"

OAJ vaatii korjausta kolmiportaiseen tukimalliin (siirryt toiseen palveluun), joka perustuu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mallia muutettiin perusopetuslaissa vuonna 2010.

OAJ:n selvitysten mukaan esi- ja perusopetuksen oppilaille laissa turvatut oppimisen tukitoimet eivät toteudu (siirryt toiseen palveluun), sillä tuen järjestämisessä on suuria puutteita.

– Koulussa on oltava tarpeeksi opettajia. Pitäisi päästä pois siitä ajattelutavasta, että meillä ei tarvita pienryhmiä, Nina Lahtinen sanoo.

Samaan tulokseen on tullut myös kansallisen koulutuksen arviointikeskus, joka keväisessä selvityksessään toteaa, että pienellä luokka- tai ryhmäkoolla ja mahdollisuudella pienryhmätyöskentelyyn on työrauhaa parantava vaikutus.