Kouluttaja arvostelee vartijoiden koulutusta riittämättömäksi: "Kahdeksan tuntia koulutusta voimankäyttöön ei riitä"

Puukotuksesta epäilty mies vangittiin tiistaina epäiltynä tapon yrityksestä.

vartijat
Prisman sisäänkäynti
Tikkurilan Prisman sisäänkäynti.Mesut Turanb / Lehtikuva

Nuoren vartijan puukotus viikonloppuna Vantaalla on järkyttänyt vartiointialaa.

Noin 20-vuotiasta kauppakeskuksen vartijaa puukotettiin hengenvaarallisesti kaulaan. Puukotus tapahtui lauantaina iltapäivällä Prisman aulassa, kun vartija oli ottamassa miestä kiinni.

Vartija kuljetettiin sairaalahoitoon. Poliisi otti tapahtumapaikan läheisyydestä kiinni rikoksesta epäillyn, noin 30-vuotiaan miehen.

Poliisi tiedotti tiistaina iltapäivällä, että puukotuksesta epäilty mies on vangittu Vantaan käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä tapon yrityksestä.

Poliisin mukaan vartija oli ottamassa epäiltyä miestä kiinni näpistyksen takia. Vartija oli viemässä miestä kohti vartijoiden kiinniottotilaa, kun väkivallan teko tapahtui.

Vartijoiden kokema väkivalta lisääntynyt

Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) kauppakeskusten ja muiden julkisten tilojen järjestyksenvalvontaa tekevien vartijoiden kokema väkivalta on lisääntynyt hälyttävästi 2000-luvulla.

Viime vuosina väkivaltatapausten määrä on vakiintunut reiluun 2 500 tapaukseen vuodessa, kirjoittaa turvallisuusalan tutkija Jyri Paasonen blogissaan (siirryt toiseen palveluun).

Turvallisuusalan kouluttaja Jari Stolt Ammattienedistämislaitoksesta AEL:stä sanoo, että teräasehyökkäykset ovat melko harvinaisia, mutta teräaseella, ruiskulla tai ruuvimeisselillä tehdyt uhkaukset ovat sen sijaan arkipäiväistyneet.

– Turvallisuustarkastuksissa löytyy tänä päivänä hyvin usein teräaseita, kaasusumuttimia, eikä ampuma-asekaan ole enää mikään harvinaisuus, kertoo pitkään kenttätehtävissä ja voimankäyttökouluttajana toiminut Stolt.

Fyysisen voimankäytön koulutus riittämätön

Stolt huomauttaa, että vartijoiden rikosoikeudellinen suoja on äärimmäisen heikko.

– Vartijoihin kohdistuva väkivalta katsotaan samanlaiseksi kuin, kehen tahansa tavalliseen kansalaiseen kohdistunut väkivalta, hän selittää.

Tämä aiheuttaa Stoltin mukaan osaltaan sen, että vartijat joutuvat usein fyysisen väkivallan kohteeksi.

Stoltin mukaan vartijoiden turvallisuutta voitaisiin parhaiten parantaa koulutuksella, jossa muun muassa harjoiteltaisiin miten eri tilanteissa kannattaa toimia.

Stoltin mukaan vartijan koulutus, joka kestää 120 tuntia, on teoriassa hyvä koulutus alalle, mutta siitä vain kahdeksan tuntia on varattu voimankäyttöön.

– Fyysisen toiminnan ja voimankäytön osalta se on täysin riittämätön. Vain kahdeksan tuntia koulutusta voimankäyttöön ei riitä siihen, mitä tänä päivänä kentällä tarvitaan.