Suomessa vieraileva YK-johtaja haluaa rakentaa verkossa toimivan rauhanturvajärjestelmän: "Keinoälyllä avainrooli"

Keinoäly voi selvittää, miksi toisissa yhteisöissä soditaan enemmän kuin toisissa.

YK
mies
YK:n apulaispääsihteeri Maurizio Gazzola uskoo, että keinoäly voi tulevaisuudessa vähentää konflikteja.Marketta Gland

YK:n it-yksikön päälliköihin kuuluva Maurizio Gazzola kertoo juuri katsoneensa tuoreimmat luvut maailman sotien ja konfliktien määrästä.

Ne ovat jälleen kasvussa. Itse asiassa konflikteja on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan sitten kylmän sodan päättymisen.

Rauhanjärjestössä työskentelevän ei kuitenkaan kannata ryhtyä epätoivoiseksi.

– Täytyy pysyä posiitiivisena ja tehdä kaikkensa, jotta tilanne paranee, hän sanoo.

Strategisista ratkaisusta YK:n ICT-toimistossa vastaava johtaja Gazzola uskoo, että vakauttamisessa merkittävä rooli voi olla tekoälyllä.

– Ei niinkään konfliktin jälkeisessä tilanteessa, vaan sen puhkeamisen ennustamisessa. Keinoäly voi analysoida valtavia tietomääriä ja selvittää, miksi joissain yhteisöissä on vähemmän konflikteja kuin toisissa.

Rauhanturvaoperaatioita myös kyberavaruuteen?

YK:n yksi perustehtävistä on ollut rauhanturvaaminen, joka edellyttää fyysistä läsnäoloa. Maurizzio Gazzolan mukaan tilanne on kuitenkin muuttunut. Rauhattomuutta on myös digimaailmassa.

– Tarvitsemme vastaavan rauhanturvajärjestelmän myös kyber-maailmaan.

Kyberturvallisuuden parantamiseksi YK tarvitsee apua yksityissektorilta. Pelkästään YK:n ostomarkkinat ovat taloudellisesti erittäin houkuttavat.

Koko järjestön vuosittaiset tavaroiden ja palveluiden hankinnat ovat ulkoministeriön mukaan pitkälle toistakymmentä miljardia euroa.

Suomalaisyritykset myyvät osaamistaan YK:lle vain noin kymmenellä miljoonalla eurolla, kun esimerkiksi tanskalaisten vastaava luku on yli 500 miljoonaa.

"Valtio voisi ottaa isomman roolin"

Mikä tökkii?

Suomelta puuttuu mekanismi, jolla suomalaista osaamista voitaisiin kaupata YK:lle sanoo Clanedin toimitusjohtaja Mervi Palander.

nainen ja taustalla mies tietokoneella
Clanedin toimitusjohtaja Mervi Palander. Vesa Perälä esittelee yrityksen kehittämää oppimisympäristöä.Risto Mattila / Yle

Claned on kehittänyt tekoälyä hyödyntävää oppimisympäristöä, joka muistuttaa Facebookia. Verkkosivuilla tarjotaan 20 euron vuosimaksua vastaan digitaalisia oppimisissältöjä niin lukioille kuin vaikka yliopisto-opiskelijoille.

Niitä voidaan kommentoida, jakaa ja muokkailla. Keinoäly pyrkii haistamaan, mikä sisältö on oppijan tulosten kannalta paras.

– Valtio voisi ottaa isompaa roolia suomalaisen tarjooman esillietuomisessa, markkinoinnissa. Kun puhutaan vaikka YK:sta, niin nostettaisiin näitä tuotteita myös sinne kehitysapuasiakkaille.

mies
Vesa Perälä perusti Clanedin muutama vuosi sitten. Yritys sai ensimmäiseksi asiakkaakseen YK:n.Risto Mattila / Yle

Entisen Nokia-insinöörin Vesa Perälän perustaman Clanedin asiakkaana YK on ollut jo muutaman vuoden.

Perälä sanoo, että YK:n ostoprosessi on monimutkainen, mutta kun tuote on hyvä, voi prosessin läpikäymiseenkin saada apua.

– Sieltä löytyi kiinnostusta ja meillä oli hyvä tuote. Kyllähän siinä meni toista vuotta, kun tehtiin tämä kauppa.

YK arvostaa hankinnoissaan kolmea asiaa

Hyvän tuotteen lisäksi tarvitaan edelleen myyntikentille jalkautumista, Perälä muistuttaa.

– Tapasin ison osaston ostojohtajan, joka sanoi, että olin ensimmäinen suomalainen kuuteen vuoteen. Kyllähän siellä enemmän voisi käydä.

YK:n Gazzola kertoo, mihin suomalaisyritysten kannattaisi kiinnittää huomiota saadakseen YK:n tai jonkin sen lukuisista alajärjestöistä asiakkaakseen.

– Meille tärkeintä on, että saamme rahalle parasta vastinetta, käänteentekeviä ratkaisuja ja järjestelmiä, jotka juttelevat keskenään, Gazzola tiivistää.

Uutista ja otsikkoa on korjattu klo 8.20: Aiemmin jutussa kerrottiin Maurizio Gazzolan olevan YK:n apulaispääsihteeri. Hän on YK:n ict-toimiston strategisista ratkaisuista vastaava johtaja.