Järvien vedenpinnat paikoin poikkeuksellisen alhaalla – Viimeksi tilanne on ollut huonompi liki 80 vuotta sitten

Esimerkiksi Tarjanteella vedenpinta on 65 senttimetriä tavanomaista alempana.

järvet
Hirvijärven ennätysalhaalle laskenut vedenpinta paljastaa rantoja.
Hirvijärven ennätysalhaalle laskenut vedenpinta paljastaa rantoja.Antti Kettumäk i/ Yle

Järvien vedenpinnat ovat paikoin yhä poikkeuksellisen alhaalla. Suurista järvistä esimerkiksi Keiteleen ja Tarjanteen vedenpinnat ovat olleet joulukuun alussa nykyistä alempana viimeksi vuonna 1941, kertoo Suomen ympäristökeskus (SYKE) sivuillaan. Konnevedellä vesi on alimmillaan 50 vuoteen.

Esimerkiksi Tarjanteella vedenpinta on 65 senttimetriä tavanomaista alempana. Längelmävedellä, Mallasvedellä ja Keurusselällä vedenpinnat ovat puolestaan 35-45 senttimetriä keskimääräistä alempana. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vedenpinnat pysyvät lähiviikot samalla tasolla tai nousevat vain vähän.

Suurten luonnontilaisten järvien alhaisten vedenkorkeuksien taustalla on kuiva kesä. Yleensä tähän aikaan vuodesta järvien vedenpinta nousee ja siksi ero tavanomaiseen kasvaa tällä hetkellä entisestään.

Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan isoissa järvissä ei tapahdu suurta vahinkoa, vaikka vedenpinnat ovat talven tullen alhaalla. Pienissä järvissä edessä saattaa olla kalakuolemia.

Kun vesi loppuu, niin happi loppuu ja kalat kuolevat

– Kun on vähän vettä ja se jäätyy niin happi loppuu, kun ei tule lisää valuntaa, sanoo ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Lounais-, Etelä- ja Keski-Suomessa vähävetisyyteen toivotaan helpotusta sateista. Vehviläisen mukaan säännöstellyissä järvissä vedenpinnan laskua pystytään vähentämään juoksutuksen pienentämisellä.

– Vedenpintojen laskut ovat hidastumaan päin. Tulleet sateet ovat paikoin vähän auttaneet. Sateita on kai tulossa lisää, joten ehkä tilanne helpottuu niin, ettei lasku jatku enää niin voimakkaana. Tämä johtuu siitä, että lähtövirtaamat pienenevät muutenkin ja vettä saadaan vähän lisää taivaalta.

Lapissa ja Itä-Suomessa järvien ja jokien vedenpinnat ovat ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa, vaikka esimerkiksi Saimaalla vedenkorkeus on 20 senttiä keskimääräistä alempana ja jatkaa laskuaan. Ympäristökeskuksen mukaan vedenkorkeus voi laskea Saimaalla vielä viidestä kymmeneen senttiä joulukuun loppuun mennessä.

Lue myös:

Vedenpinnat ovat paikoitellen poikkeuksellisen alhaalla: seurauksena voi olla kalakuolemia ja kaivojen kuivumista, mutta Saimaan norpat ja vesiliikenne pärjäävät