Puukaupassa on tulossa ennätysvuosi – Metsänomistaja: "Kyllä se hinta on ollut houkutteleva"

Metsäteollisuuden isot investoinnit ja sellun, kartongin sekä paperin hyvä menekki maailmalla ovat vauhdittaneet puukauppaa tänä vuonna.

metsäteollisuus
Vesa Syrjänen, maanviljelijä ja metsänomistaja
Vesa Syrjänen noin satavuotisen siemenmännyn vieressä päätehakkuun keskellä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Karkkilassa, Haaviston kylässä Uudellamaalla aamu on juuri valjennut hakkuiden keskellä. Lunta on maassa ohuena harsona ja ympärillä sojottavat satavuotiset männyt, jotka on jätetty siementämään uutta puuta hakkuualueen keskelle.

Luomukasvien viljelijä ja metsänomistaja Vesa Syrjänen kertoo tilan ennätyksellisen suurista metsäkaupoista tänä vuonna.

– Puukauppavuosi on ollut historiallisesti poikkeuksellisen vilkas. Kasvatushakkuita ja harvennushakkuita on tehty yhteensä noin 36 hehtaarin alalta.

Syrjänen kertoo, että kuusi- ja mäntytukkia on myyty sahateollisuudelle.

Hakkuumäärät ovat olleet viime vuotta suurempia, koska raakapuun hinta on ollut sopiva ja kysyntää on riittänyt. Syrjänen on tyytyväinen tämän vuoden puukauppoihin.

– Kyllä se hinta on ollut houkutteleva. Varsinkin tämän päätehakkuun osalta olen ihan tyytyväinen ja kuitupuunkin osalta, joka aina keskusteluttaa, hinta on vahvistunut, Syrjänen sanoo.

Kuusitukista maksetaan parempaa hintaa kuin mäntytukista, ja kuusen kantohinta on Syrjäsen mukaan huidellut lähellä 70 euroa kuutiolta. Mäntytukin hinta on ollut 65 euron tienoilla kuutiolta ja hinnat alkavat jo lähentyä toisiaan.

Kuitupuun hinta on aivan eri tasolla: 20 euron molemmin puolin, alueesta riippuen.

Tukkipino
Tukkipino odottamassa kuljetusta Karkkilassa, Uudellamaalla.Mikko Ahmajärvi / Yle

Puun hinnannousu ja hakkuiden lisääntyminen tuntuvat metsäomistajien tuloissa. Metsän myynti tuottaa tänä vuonna metsäomistajille bruttona noin 2,2 miljardia euroa, missä on nousua viime vuodesta 16 prosenttia, kertoo Pellervon taloustutkimus (PTT).

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK) muistuttaa metsänomistajia, että puukaupan onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti puukaupan kilpailutus ja puiden katkonnan valvonta, jolla pidetään huoli siitä, että puun tukkiosa hyödynnetään tarkasti.

Tukkipuun kantohinta 2013 - 2018
Yle / Uutisgrafiikka

Sellun vienti kovassa kasvussa

Hyvässä taloudellisessa tilanteessa ja metsäteollisuuden isojen investointien jälkeen etenkin sellun, kartongin ja sahatavaran vienti on vetänyt hyvin. Metsäteollisuuden tuotteiden päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta Aasia ja erityisesti Kiina ovat myös tärkeitä vientialueita.

Sellua tarvitaan Aasiassa ja Kiinassa esimerkiksi wc- ja keittiöpapereihin ja naisten hygieniatuotteisiin. Kehittyneissä maissa puolestaan puupohjaisten pakkausten kysyntä kasvaa, kun ympäristöä pilaavaa muovia halutaan korvata uusiutuvilla materiaaleilla

– Kaikki päätuotteemme, mukaan lukien paperi, ovat positiivisen kasvun tiellä, ja se on tietysti meille iso ja tärkeä asia, sanoo Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo.

Metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ry
Metsäjohtaja Tomi Salo, Metsäteollisuus ryMikko Koski / Yle

Euroissa mitattuna metsäteollisuuden vienti näyttää tälle vuodelle tuntuvia kasvulukuja. Metsäteollisuus ry:n mukaan sellun vienti on kasvanut euroissa 38 prosenttia, paperin 6,7 prosenttia ja kartongin 8,8 prosenttia tämän vuoden tammi- ja syyskuun välisenä aikana. Suurimmat vientitulot tulevat paperituotteista.

Sellun vientimäärät ovat kasvaneet tammi–syyskuussa 16 prosenttia viime vuoden samasta ajankohdasta, kertoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen.

– Sellun markkinatilanne on ollut poikkeuksellisen vahva pitkään ja vienti on kasvanut erittäin voimakkaasti. Näyttää myös siltä, että tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, arvioi Järvinen.

Puukaupalle tärkeän sahatavaran osalta Euroopan vienti kasvaa, vaikka Kiinan vientimäärät ovat supistuneet. Hinnassa se ei ole vielä näkynyt.

Puukauppa on vilkastunut koko maassa

Puukaupan vilkastuminen tuntuu myös siellä, missä kauppa aiemmin on ollut vaisumpaa kuin muualla Suomessa. Nyt kauppa käy myös Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Etelä-Lapissa.

Puurallia on vauhdittanut paitsi talouden hyvä suhdanne tietysti Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaan koko kapasiteetin saaminen käyttöön. Se heijastuu koko Suomen puukaupan virtoihin. Myös UPM:n Kymin sellutehtaan laajennus on lisännyt puun kysyntää.

– Syyskuun alkupuolelta on tehty miljoonaviikkoja puukaupassa. Ne ovat yleensä olleet aika harvinaisia, mutta nämä viimeiset viikot ovat olleet lähes puoltatoista miljoonaa kuutiometriä eli loppuvuoden rutistus näyttää hyvin vahvalta. Ennätysvuosi on näillä näkymin tulossa, Salo sanoo.

Metsäteollisuuden puun ostomäärät yksityismetsistä 2010, 2015 ja 2018
Yle / Uutisgrafiikka

Kotimaista puuta ostetaan kovaan tahtiin, mutta samalla kuitupuun tuonti on kasvanut tuntuvasti. Koivukuitua on tuotu ennen kaikkea Baltiasta, mutta isoja määriä myös Venäjältä. Metsänhoitoyhdistykset ovat puolestaan kasvattaneet kuitupuun vientiä Ruotsiin ja Saksaan, mikä on tasapainottanut tilannetta.

Maanviljelijä: Kuluttajalla on viime kädessä mahdollisuus vaikuttaa ilmastoasioihin

Kun ollaan metsässä hakkuualueella, on vaikea olla pohtimatta ilmastonmuutosta ja metsien kykyä sitoa hiilidioksidipäästöjä ilmakehästä.

Vesa Syrjänen pitää tärkeänä, että ilmastoasiat ovat nousseet viime aikoina lähes jokapäiväisen keskustelun aiheeksi.

Katsoessaan Linnan juhlia itsenäisyyspäivänä, hän huomasi, että monissa puheenvuoroissa ilmastoasiat nousivat esille voimakkaasti.

– Vähän tuli sellainen tunne, että me maanviljelijät ja metsäomistajat olemme jollain tavalla jopa merkittävässä osassa ilmaston tulevaisuuden teoissa, ja se on iloinen asia.

Syrjänen luottaa tutkittuun tietoon, josta poliitikot saavat pohjaa päättäessään esimerkiksi siitä, kuinka paljon Suomessa voidaan hakata metsää metsien hiilinielua vaarantamatta.

Hän painottaa, että viime kädessä kuluttaja voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa ilmastokysymyksiin: esimerkiksi ruoantuotantoon, puunkäyttöön ja rakentamiseen. Hän kertoo esimerkinomaisesti, että perheen tilan puinen päärakennus on 130 vuotta vanha, ja siinä voi vielä hyvinkin asua toiset 130 vuotta. Lisäksi kaikki materiaalit ovat kierrätettäviä, toisin kuin betonista rakennetuissa taloissa.

Tietysti hän toivoo, että maa- ja metsätalouden harjoittaminen elinkeinoina on tulevaisuudessakin mahdollista ja taloudellisesti järkevää.

Keskustelu hiilinieluista kiihtyy

Keskustelu hiilinieluista on kiihkeää, sillä poliittiset intohimot käyvät kierroksilla ja vastakkain ovat maan hallitus ja oppositio.

Hallituksen tavoite on lisätä hakkuita 80 miljoonaan kuutioon vuoteen 2025 mennessä, mitä Metsäteollisuus pitää Salon mukaan "varsin järkevänä tällä tietoa". Salon mukaan hakkuita voitaisiin lisätä jopa 20 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta teollisuus odottaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusia laskelmia metsien kasvusta ja sen vaikutuksesta hiilinieluihin.

Luonnonsuojelijat vastustavat hakkuiden lisäämistä.

Marraskuussa Luonnovarakeskus kertoi eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa, että metsien kasvu on kiihtynyt ja ennakkotieto hiilinieluista vuosille 2015-2064 on kaksinkertainen aiempaan, vuonna 2016 julkistettuun arvioon verrattuna. Lopulliset raportit julkaistaan joulukuun aikana. Viimeisimmässä valtakunnan metsien inventoinnissa puumäärän kasvuksi mitattiin 107 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Tutkimusprofessori Antti Asikainen myönsi Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun)verkkosivuilla lauantaina, että laskelmissa oli virhe. Sen oli havainnut Luonnonsuojeluliitto. Professori Asikainen myöntää virheen. Tulevina vuosina hiilinielu on Asikaisen mukaan 1,96-kertainen.

Luke on lähettänyt sunnuntaina tiedotteen, jossa se myöntää, että lukujen vertailussa oli virhe ja laskelmat eivät olleet vertailukelpoisia. Samalla Luke pahoittelee, että keskeneräisten hankkeiden luvut tulivat liian aikaisin julkisuuteen ja että virheitä ei korjattu riittävän nopeasti ja selkeästi.

Luke julkistaa vielä ensi viikolla raporttiluonnoksen metsien hiilinielun vertailutasosta. Tämän pohjalta EU:n komissio vertaa tulevina vuosina toteutuvaa hiilinielun tasoa, kun se arvioi, miten Suomi on onnistunut saavuttamaan ilmastotavoitteet maankäytössä.