EU tiukentaa kierrätysvaatimuksia – Meri-Lapissa on selvitetty ympäristö- ja talousvaikutuksia

Esimerkiksi biojätteen erilliskeräyksellä olisi Meri-Lapissa myönteisiä ympäristövaikutuksia, mutta se tulisi kalliiksi erityisesti omakotitalossa asuville.

jätteet
Hedelmänkuoria ja kahvinporoja biojäteastiassa.
Tiina Jutila / Yle

Meri-Lapissa selvitetään EU:n tiukkenevien kierrätysvaatimusten vaikutuksia. EU valmistelee esimerkiksi biojätteen erilliskeräysvelvoitetta, jonka on tarkoitus astua voimaan vuonna 2025.

Tällä hetkellä Meri-Lapissa biojätettä kerätään Kemissä, Keminmaassa ja Torniossa rivi- ja kerrostaloista. Ylitorniolla ja Tervolassa ei ole velvoitettu erilliskeräykseen.

Osa Meri-Lapin biojätteestä menee polttokelpoisen jätteen seassa Ouluun poltettavaksi. Erilliskerätystä biojätteestä on tehty kompostimultaa jätekeskus Jäkälän tarpeeseen. Jäkälälle on kuitenkin kertynyt multaa useiden vuosien tarpeeseen.

Myytävää kompostimultaa Jäkälä tekee puhdistamolietteestä.

Perämeren Jätehuollon toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala kertoo, että nyt pohditaan keräysvelvoitteen laajentamista.

– Käytännössä on pohdittu taajama-alueiden omakotitaloja. Niistä on tullut jopa kyselyjä eli ihmisillä olisi innokkuutta. Lisäksi on mietitty sitä, että kunta tulisi mukaan ihan viimeistä mökkiä myöten. Näin tehdään tällä hetkellä esimerkiksi Haaparannalla, Ahrikkala kertoo.

Myönteisiä ilmastovaikutuksia tulisi etenkin Kemissä

Perämeren Jätehuolto on selvittänyt biojätteen keräämisen lisäämisen vaikutuksia sekä ilmaston että talouden kannalta.

– Vaikka Kemissä otettaisiin koko kunta erilliskeräylseen, olisivat ilmastovaikutukset positiiviset. Biojötteen käsittelystä kaasuna ja lannoitteena saatava hyöty olisi suurempi kuin keräyksestä aiheutuva haitta, Ahrikkala kertoo

Torniossa puolestaan tilanne on haastavampi, koska kaupungissa on niin paljon haja-asutusaluetta.

– Torniossakin päästiin hyvin plussalle, kun keräystä laajennettiin omakotitaloalueelle taajamassa. Mutta jos keräys laajennetaan koko kuntaan, on tilanne plus miinus nolla ympäristön kannalta.

Kustannukset nousisivat

Ahrikkala kertoo, että erilliskeräyksen lisäämisen kustannusvaikutuksia tutkittiin erityisesti Kemissä, koska yhtiöllä on hyvät rekisteritiedot juuri Kemistä.

– Kemissä nykyistä hintaa pitäisi nostaa 40 prosentilla kaikille asukkaille, jos keräystä halutaan laajentaa. Käytännössä nykyinen vuosihinta 180 euroa nousi noin 250 euroon. Se on omakotiasujille aika kova hinnankorotus.

Ahrikkalan mukaan kerrostalossa asujille korotus olisi pienempi, koska maksajia on enemmän.

Rahoitustapaa on kuitenkin vielä mietittävä.

– Mutta nyt on pohdittava, mikä on oikeudenmukainen tapa rahoittaa tätä. Miten kustannuksia pitää jakaa ja mitä lainsäädäntö sallii. Meillähän tietyllä tavalla laki lähtee kuitenkin siitä, että hinnan on oltava kaikille sama.

Joka tapauksessa Meri-Lapin biojätteen jatkokäsittely muuttuu

Päätöksiä biojätteen keräyksen laajentamisesta on odotettavissa ensi vuonna, kun Perämeren jätelautakunta päättää jätehuollon palvelutasosta.

– Tästä päättävät poliitikot. Luulen, että tahtoa löytyy, mutta on myös katsottava niitä euroja. Onko se tarkoituksenmukaista, kun ajatellaan keräysmääriä?

Joka tapauksessa biojätteen keräykseen on tulossa muutoksia, koska jätehuolto on kilpailuttanut biojätteen käsittelypalvelun. Kilpailutuksessa edellytetään, että jätettä hyödynnetään sekä energiana että materiaalina.

– Yksi vaihtoehto on, että biojäte viedään Ouluun kaasutuskäsittelyyn. Siinä mädätyksen avulla otetaan talteen biokaasu ja tuotetaan lannoitetta, Ahrikkala kertoo.

EU:n tiukennuksiin voi hakea poikkeusta

Lapissa on haasteena pitkät etäisyydet ja harva asutus. Biojätteen keräystä ei välttämättä kannata laajentaa, koska keräyksestä tulevat haitat saattavat ylittää siitä saatavat hyödyt. Lisäksi kustannukset voivat nousta niin suuriksi, että kaupallinen toiminta ei ole mahdollista.

Ahrikkala kuitenkin luottaa siihen, että EU:n velvoite erilliskeräykseen ei tule koskemaan koko Lappia.

– Siellä kuitenkin on sellainen pieni klausuuli alueellisesta arvioinnista. Se pitää tehdä valtiotasolla. Meillä sitten ministeriö miettii, mikä on tarkoituksenmukainen keräysalue. On turha luoda säädöstä, jota kuitenkin rikotaan, Ahrikkala sanoo.

Myös tekstiilien ja muovin kierrätystä pohditaan

EU on tiukentamassa myös tekstiilijätteen keräysvaatimuksia.

– Lapin amk selvittää tekstiilijätteen kokonaismäärän Lapissa. Selvitys valmistuu helmikuun puolivälissä. Muuten tekstiilijätteen keräysvelvoite on hieman epäselvä, koska velvoite astuu voimaan sitten, kun tekstiili ei ole enää muuten hyödynnettävissä, Ahrikkala sanoo.

Lisäksi Meri-Lapissa pohditaan muovin keräyksen tehostamista. Kansalaisilla on siihen kiinnostusta, mutta siitäkin seuraisi lisäkustannuksia asukkaille.

– Tällä hetkellä muovin keräys tehdään pakkaustuottajien rahoilla. Laajennettu keräys pitäisi tehdä kuntalaisten rahoilla, Ahrikkala sanoo.