1. yle.fi
  2. Uutiset

Voiko koulun vaalipaneelista tai Maamme-laulun laulamisesta kieltäytyä vakaumuksen vuoksi? Ei, sanovat asiantuntijat

Myös erilaiset tilaisuudet ja juhlat ovat osa opetusta, vaikka ne eivät sopisikaan oppilaan huoltajan arvomaailmaan.

koulut
Suomen lippuja
Yle

Saako joulujuhlassa laulaa virren? Entäpä kaksi?

Tätä kysymystä pohditaan jälleen monissa kouluissa, kun joulujuhlakausi on kuumimmillaan. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan joulu- ja kevätjuhlat saattavat aiheuttaa sekä opettajille että koululaisten vanhemmille päänvaivaa.

Erityisesti kysymyksiin saa vastailla silloin, jos jokin aihe sattuu olemaan muutenkin pinnalla, kertoo vanhempainyhdistysten kattojärjestön Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Hän viittaa esimerkiksi nelisen vuotta sitten kuumana käyneeseen keskusteluun Suvivirren laulamisesta.

– Usein yhteydenotot liittyvät siihen, ettei kouluissa ole riittävästi huomioitu lapsia, jotka eivät osallistu tunnustuksellisiin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi joulukirkkoihin, Siimes kertoo.

"Mistä tahansa ei voi pyytää vapautusta"

Opetushallituksen ohjeistus (siirryt toiseen palveluun) on selkeä: perinteisiin juhliin, kuten vaikkapa joulujuhlaan tai itsenäisyyspäivän juhlaan voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä.

– Tällaiset joulutraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena, ohjeistus toteaa.

Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta. Mutta oikeuttavatko kaikki tilanteet yksilöllisiin järjestelyihin?

Erityisasiantuntija Jaakko Salo Opettajien ammattijärjestö OAJ:sta kertoo, että monet kysymykset koskevat nykyään esimerkiksi vaalipaneeleja tai yritysten järjestämiä tilaisuuksia kouluissa – eivät siis ainoastaan joulu- tai kevätjuhlia.

– Opettajan tehtävänä on luoda konteksti. Jos järjestetään vaalipaneeli, pitää kertoa, että on erilaisia näkemyksiä ja mielipidekysymyksiä, Salo kertoo.

– Lähtökohtaisesti huoltajat eivät voi pyytää mistä tahansa vapautusta. Jos vaikkapa biologian opetuksessa henkilöllä on vakaumuksensa vuoksi erilaisia näkemyksiä vaikka evoluutiosta, niin kyllä silti opetukseen on osallistuttava.

Myös erilaiset tilaisuudet ovat osa opetusta. Katsomuksellisista syistä voidaan siis järjestää vaihtoehtoista ohjelmaa joulukirkolle, mutta ei esimerkiksi vaalipaneelille tai biologian tunnille.

Onko Maamme-laulun laulaminen vakaumuksellinen teko?

Mutta missä kulkee katsomuksellisuuden raja?

Hämeenlinnalaisessa Nummen yhtenäiskoulussa vietettiin viime viikolla itsenäisyyspäivää lipunnoston ja Maamme-laulun merkeissä.

Koulun välittämä ennakkoviesti teema-aamunavauksesta sai osalla vanhemmista kulmakarvat kohoamaan. Ohje nimittäin kuului, että "vakaumuksellisista syistä" tilaisuuden voisi jättää väliin ja osallistua korvaavaan ohjelmaan.

Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen perustelee ratkaisua niin ikään vanhempien palautteella.

– Aiempina vuosina olimme saaneet tästä huoltajilta viestiä, hän sanoo.

Opetushallituksen lakimies Sanna Haanpää pitää asiaa kuitenkin yksinkertaisena: jos itsenäisyyspäivän juhlintaan ei liity katsomuksellisia tai tunnustuksellisia piirteitä – kuten vaikkapa virrenveisuuta – ei ohjetta kuulu soveltaa.

– Ja toisaalta yksi virsikään ei tee tilaisuudesta vielä uskonnollista, kuten ohjeessamme todetaan, Haanpää sanoo.

Mutta entä jos kyse on siitä, että vanhemmat kokevat tilaisuuden olevan heidän arvomaailmansa vastainen?

– Juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilailla on velvollisuus osallistua. Huoltajat voivat anoa lupaa poissaololle, jos he katsovat, että siihen on perusteltu syy. Se, että tällainen juhla voisi vahingoittaa lasta, on ehkä hieman outo lähtökohta myöntää lupa poissaoloon.

Koulun on oltava viestinnässään selkeä

Vanhempainliiton Ulla Siimes pitää tärkeänä, että viesti kotien ja koulujen välillä kulkee. Tällöin vältytään useilta väärinkäsityksiltä.

– Vanhemmathan eivät voi näitä asioita tietää, jos niitä ei käydä läpi. OPH:n ohjeesta pitäisi esimerkiksi kertoa, hän sanoo.

– Koulun pitää osata avata, miksi meidän koulussa tehdään tätä ja miksi taas ei tehdä tuota.

Siimes harmittelee, että usein viestintä saattaa jäädä lasten varaan. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Kun periaatteet ovat vanhemmille selvät, ikäviä tilanteita syntyy vähemmän.

– Tämä on erityisen tärkeää niissä kouluissa ja päiväkodeissa, joissa on eri kulttuuritaustoista tulevia lapsia.

Lue seuraavaksi