Ensimmäinen Suomessa lyöty markka on vuodelta 1556 – nyt sen voi nähdä Kansallismuseossa

Harvinainen kolikko on lyöty Turussa vuonna 1556 ja vastaavia kolikoita tunnetaan maailmassa vain kaksi.

metallirahat
Turussa vuonna 1556 lyöty markka.
Kansallismuseo

Äärimmäisen harvinainen markka esiteltiin Ylen aamu-tv:n lähetyksessä keskiviikkoaamuna. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa lyöty markka, joka on vuodelta 1556.

Näitä markkoja tunnetaan vain kaksi ja kyseinen yksilö on niistä paremmassa kunnossa. Se on valmistettu hyvälaatuisesta hopeasta.

Kansallismuseo ei suostu paljastamaan harvinaisuuden euromääräistä arvoa, mutta viisinumeroisesta luvusta kuitenkin puhutaan.

– Markka on arvoltaan hienon henkilöauton verran, myöntää intendentti Jani Oravisjärvi Kansallismuseosta.

Markan tarina liittyy kuningas Kustaa Vaasan sotiin. Suuri Venäjän sota käytiin vuosina 1555–1557. Sota toi kuninkaan Turkuun ja hänen käskystään lyötiin rahoja omille sotilaille, että he pysyisivät tyytyväisinä ja lojaaleina kuninkaalleen. Turussa lyötiin markkoja vuosina 1556–1558.

Kustaa Vaasa toi Turkuun raakahopeaa yli 2 000 kiloa ja kirkolta varastettua hopeaa 300 kiloa. Kuningas joutui kuitenkin pian toteamaan, että liian hyvälaatuista hopeaa ei kannata painaa kolikoiksi, sillä muutoin se sulatettiin takaisin muuhun käyttöön.

Markka kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin ja se on esillä museon keskihallissa keskiviikosta 5. päivä joulukuuta sunnuntaihin 9. päivään joulukuuta saakka.

Pitkään ainoa tunnettu vastaava hopearaha oli kuninkaallisen rahakabinetin, Kungliga myntkabinettetin kokoelmissa. Kyseinen Suomeen saatu markka tuli julkisuuteen vuonna 1984, jolloin suomalainen keräilijä osti sen Tukholmassa rahahuutokaupasta.

Suomen kansallismuseon rahakammiolla on yli 240 000 erilaista vastaavaa esinettä kuten kunniamerkkejä, mitaleja, seteleitä, kolikoita, poletteja, leimasimia, luottokortteja ja muuta rekvisiittaa. Rahakammiolla on valtakunnallinen tallennusvastuu numismatiikan saralla ja sen kokoelmassa on maailman kattavin Turun rahojen kokoelma, josta puuttuu vain muutama Turussa keskiajalla lyöty raha.

Nykyrahan ja uudemman sähköisen ja virtuaalisen aineiston tallentaminen tuo haasteita.

– Sitä on jouduttu itsekin pohtimaan. Kansallismuseo on kulttuurihistoriallinen museo. Vastaamme esinekokoelmista. Tällaisten ei esineellisten tuotteiden tallentaminen on haastavaa ja se on myös vaikeuttanut työtämme. Meidän on esimerkiksi turvauduttava esitteisiin ja muuhun materiaaliin, joita tallennetaan kokoelmiin, intendentti Oravisjärvi totesi aamu-tv:ssä.