Yksi kuva kertoo hyvin, mikä tökkii nyt Tampereen liikenteessä: Pieni peräänajo voi ruuhkauttaa koko kaupungin

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tiettävästi Suomen ruuhkaisin tie on läntinen kehätie, joka on ollut tänä syksynä jumissa usein arkipäivisin.

liikenneruuhkat
Kuva läntiseltä kehätieltä Pirkkahallin kohdalta.
Läntisen kehätien ruuhka näkyi hyvin tiistaina illalla tieliikennekeskuksen kelikamerakuvassa Pirkkahallin kohdalla.Kuvakaappaus Liikenneviraston kelikamerasta.

Kuuden kilometriin matkaan meni tiistaina illansuussa lähes tunti. Kun määränpäätä yritti lähestyä toisesta suunnasta, sekin tie oli tukossa.

Lapset odottivat harrastuksissa ja päiväkodeissa, että vanhemmat pääsivät hakemaan.

Tampereen läntinen kehätie eli tie 3 on ollut varsinainen murheenkryyni monille tänä syksynä. Pirkanmaan Ely-keskuksen arvion mukaan kyseessä on pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitseva Suomen ruuhkaisin tie.

Pirkanmaan Ely-keskuksen johtaja Juha Sammallahti sanoo, että tie on ollut häiriöherkkä. Onnettomuuksia on ollut viime aikoina usein, varsinkin usean auton peräänajoja.

– Keliolosuhteet syksyllä ja alkutalvella ovat haastavia. On pimeää ja sateista. Kun liikennemäärät ovat suuret, silloin helposti tapahtuu onnettomuuksia. Varsinkin ajoneuvojen välit ovat pieniä kehätiellä.

Kolme erillistä peräänajoa

Esimerkiksi eilen tiistaina kolme erillistä peräänajoa ruuhkautti läntisen kehätien perinpohjaisesti. Viimeisin peräänajo tapahtui viiden jälkeen Rajasalmen sillalla. Kaksi muuta peräänajoa tapahtuivat neljän pintaan Lakalaivan liittymän ja Pirkkalan liittymän välillä.

Maanantaina samalla tiellä oli onnettomuudet sekä aamulla että viideltä. Edellisellä viikolla sama juttu. Syitä tähän on monia.

Kehätie on täynnä autoja ja kun liitytään kehätielle, tullaan liian pieneen väliin.

Juha Sammallahti

Ensinnäkin liikennemäärät kehätiellä ovat kovia. Arkipäivisin tiellä on jopa 70 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, jos liikennettä mitataan Sarankulman kohdalta.

–Se on todella iso määrä kaksikaistaiselle tielle. Pääkaupunkiseudulla on eri luokkaa, mutta se on verrattavissa pääkaupunkiseudun sisääntuloteihin. Muihin kaupunkiseutuihin verrattuna Tampereen tiet ovat vilkkaampia, Sammallahti sanoo.

Liikennemäärä on kasvanut viiden vuoden aikana 18 prosenttia. Tämä johtuu muun muassa Tampereen väkiluvun noususta.

Liian pienet turvavälit

Aika usein etenkin liittymissä rytisee. Autoilijoilla on liian pienet turvavälit.

– Kehätie on täynnä autoja ja kun liitytään kehätielle, tullaan liian pieneen väliin, Sammallahti sanoo.

Lakalaivan ja Sarankulman välillä tarvittaisiin kolmannet kaistat, mutta tähän ei ole rahaa.

– Kehätielle ei ole juurikaan muuta helpotusta. Lakalaivan ja Sarankulman väliin tarvittaisiin jo nyt kolmannet kaistat, mutta sen kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa. Tällaisia rahoja ei ole käytettävissä tällä hetkellä.

Ely-keskus pohtii muuttuvien nopeusrajoitusten lisäämistä tiellä, mutta päätöksiä asiasta ei ole.

Tunnelin ongelmat heijastuvat

Kehätien ruuhkaisuutta lisää se, että se on kytköksissä rantaväylän liikenteeseen. Tampereella työssä käyvät ihmiset ajavat usein kotiin joko rantaväylän tai läntisen kehätien kautta. Molemmat ovat olleet tänä syksynä haastavia.

Liikenne ruuhkautui tiistaina iltapäivällä myös tunnelin lähellä.
Liikenne ruuhkautui myös rantaväylän tunnelissa tiistaina illansuussa, kuten kelikamerasta näkyy.Kelikamerakuva / Tieliikennekeskus

Tunneli on sulkeutunut tänä syksynä monta kertaa. Reitinohjausjärjestelmä ohjaa autoilijoita teiden välillä.

– Aina kun jompikumpi on ruuhkainen tai on onnettomuus, pyritään siirtämään liikennettä toiselle tielle.

Esimerkiksi tiistaina rantaväylällä oli ruuhkaa, mikä toi lisää liikennettä läntiselle kehätielle. Tämä johti siihen, että liikenne Tampereen kaupunkiseudulla oli ruuhkainen vielä kellon lähestyessä kuutta.

– Olisi hyvä, että onnettomuusajoneuvot saataisiin tieltä pois hyvin nopeasti. Pelastuslaitoksella on kova työ tehdä tämä, sillä tie ruuhkautuu todella nopeasti.

Kolarit yleensä ruuhka-aikaan

Yleensä läntisellä kehätiellä rytisee arkipäivisin aamulla tai iltapäivällä töistä lähtiessä.

Liikenneviraston tieliikennekeskuksen tieliikennepäällikkö Kari Korpela arvioi, että läntisellä kehätiellä on häiriöitä keskimäärin kahdesti viikossa ja nyt syksyllä useammin. Pahin aika kolarille on ruuhkien kannalta arkisin neljän ja viiden välillä iltapäivällä.

– Silloin osa länteen suuntautuvasta liikenteestä siirtyy kehältä Rantatunneliin ja lisääntyneestä liikenteestä johtuen Vaitinarosta loppuu kapasiteetti. Lopputuloksena on, että tunnelissa otetaan käyttöön pääsynsäätely. Tämä vastaavasti siirtää osan liikenteestä keskustan katuverkolle, missä ei ole myöskään kapasiteettia ja lopputuloksena katuverkkokin ruuhkautuu.

Näin ollen pieni peräänajo läntisellä kehätiellä voi ruuhkauttaa jopa viiden kilometrin päässä olevan keskustan.

Pelastajilla ollut vaaratilanteita

Suurin yksittäinen syy onnettomuuksille on myös Korpelan mukaan turvavälien puuttuminen.

– Kun ajetaan liian lähellä edellä ajavaa autoa, ei ehditä reagoimaan edessä ajavan auton muutoksiin

Samaa sanoo päivystävä palomestari Jari Hiltunen Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilanne- ja johtokeskuksesta.

– Kehätie on vilkas väylä ja siinä sattuu. Liikennetiheys on kova, ajetaan lujaa pimeässä ja rapa roiskuu, Hiltunen kovaa.

Jos autoilijat antaisivat jonossa enemmän tietä hälytysajoneuvoille, onnettomuus saataisiin raivattua nopeammin.

Hiltusen mukaan autoilijoiden tilannenopeus onnettomuuspaikoilla on ihan liian kova.

– Pelastajat joutuvat tekemään töitä ajokaistoilla. Myös pelastajilla on ollut vaaratilanteita. Kun siniset valot välkkyvät, pitäisi mennä ryömimällä ohi, Hiltunen muistuttaa.

Lue lisää:

Suomen pisin maantietunneli on suljettu häkellyttävän monta kertaa syyskuussa – huono tuuri piinaa