Klassiset suomalaiset mestariteokset täyttävät Hämeenlinnan taidemuseon: taide loi silkoista Suomi-kuvaa

Suomalainen maisema hehkuu taidemuseon ja Fortumin Taidesäätiön yhteisnäyttelyssä. Esillä on kuutisenkymmentä teosta 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle.

taide
Eero Järnefelt (1893–1937): Kolilta, 1927, guassi, 81 x 126 cm, Fortumin Taidesäätiön kokoelma.
Eero Järnefelt (1893–1937): Kolilta, 1927, guassi, 81 x 126 cm, Fortumin Taidesäätiön kokoelma.Rauno Träskelin

Villit kosket, erämaat, järvet ja saaristo, mutta myös kulttuurimaisemat innostivat taidemaalareita, kun Suomen identiteettiä luotiin. Taiteilijat loivat useiden sukupolvien mieliin kuvan suomalaisuudesta. Ensin kyse oli topeliaanisesta ihannoinnista, myöhemmin alkoivat itää ajatukset itsenäisestä Suomesta.

– Suomi-kuva muodostui 1800-luvun puolivälistä alkaen taiteiden, sekä kuvataiteen että kirjallisuuden avulla, hymyilee amanuenssi Päivi Viherluoto Eero Järnefeltin kuuluisan Koli-maalauksen vieressä.

Nainen maalauksen edessä
Amanuenssi Päivi Viherluoto Hämeenlinnan taidemuseosta ja Imatrankosken kuohut.Antti Ruonaniemi / Yle

Hämeenlinnan taidemuseossa Kotimaan kasvot -näyttelyssä on esillä teoksia Järnefeltin lisäksi muun muassa Werner Holmbergiltä, Akseli Gallen-Kallelalta ja Pekka Haloselta. Myös aikakauden naistaiteilijat saavat sijansa. Nina Ahlstedt, Victoria Åberg ja Elin Danielson-Gambogi tuovat monelle vierailijalle uudenlaisia elämyksiä.

– Vieraille tarjotaan kahden kokoelman, Fortumin Taidesäätiön ja Hämeenlinnan kaupunginmuseon merkkiteoksia. Monet näistä ovat kansallisaarteita, arvioi amanuenssi Päivi Viherluoto.

Topeliaanisuus, sortovuodet ja itsenäisyyshaaveet

Näyttelyssä voi kokea millaiseksi suomalaista identiteettiä luotiin. 1800-luvun puolivälin jälkeen Suomi-kuva oli silotellun topeliaaninen. Kansa kuvattiin ahkerana, lainkuuliaisena ja Jumalaa pelkäävänä.

– Taiteilijat kuvasivat tuolloin idealisoitua kansaa ja maisemaa, missä ei näkynyt nälkään kuoleminen. Siellä kauniissa suomalaisessa maisemassa saattoi olla porvarisperhe viettämässä vapaa-aikaa tai ongella. Talonpoikaisesta elämästä näkyi kypsyneitä viljakuhilaita. Kulttuurimaisemaa edusti esimerkiksi kaupungin ja sen kirkon siluetti kauempana taustalla, analysoi Päivi Viherluoto.

Nainen esittelee maalausta
Amanuenssi Päivi Viherluoto esittelee Robert Wilhelm Ekmanin Mustalaisseurue-teosta. Taustalla Sigfrid Keinäsen Maalaistuvassa.Antti Ruonaniemi / Yle

1800-luvun lopulla alkoi taiteessa näkyä haave itsenäisestä Suomesta. Sortovuosina myös kuvataiteilijat ottivat kantaa, rohkeastikin.

– Silloin tuotiin laajoilla, suurikokoisilla teoksilla hyvin vahvasti esille suomalaista maisemaa. Oli turvallisempaa tuoda isänmaallisuutta ja itsenäistymispyrkimyksiä esille maisemamaalausten kautta, vaarallisempaa oli kirjoittaa siitä.

– Kyllä myös kuvataiteilijat ottivat riskejä. Täällä on esillä Eero Järnefeltin teos "Idän myrskyssä". Teoksen nimikin kertoo jo paljon ja sen tulenkarvaiset värit kuvaavat sortoajan ajatuksia, korostaa Päivi Viherluoto.

Oikea aito suomalainen maisema

Useille suomalaisille etenkin Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden maisemat ovat se ainoa oikea suomalainen maisema. Näissä kuvissa ei juuri kaupunkeja tai tehtaanpiippuja näy, vaikka Suomi alkoi teollistua jo 1800-luvun loppupuolella.

Taidemuseo ja maalauksia
Hämeenlinnan taidemuseon ja Fortumin Taidesäätiön yhteisnäyttelyssä on esillä kuutisenkymmentä teosta.Antti Ruonaniemi / Yle

– Se on jännittävää, että teollistuminen ei näkynyt vielä edes 1900-luvun alkuvuosina. Edelleen vaikutti jo Holmbergin vakiinnuttama tapa kuvata maisemaa ylhäältä, korkealta paikalta. Maalattiin panoraama, missä katsoja tulee osaksi maisemaa ja ikään kuin hallinnoi katseellaan valtavaa aluetta omasta isänmaastaan. Se näkyy myös tässä 1920-luvun loppupuolen Kolilta-maalauksessa, naurahtaa amanuenssi Päivi Viherluoto.

Vaikka kuvataiteilijat loivat suomalaista identiteettiä, he eivät olleet ulkona kansainvälisistä vaikutteista, päinvastoin. Osa Hämeenlinnan taidemuseon näyttelyn kuvista myös esittää maisemaa ulkomailta.

Kansainvälisten trendien tulo näkyi. 1900-luvulla japanismi ja symbolismi antoi uusia sävyjä myös suurten suomalaisten taiteilijoiden teoksiin.

– Suuren paatoksellisen maisemankuvauksen oheen tuli pienimuotoisempia kuvia. Esimerkiksi Gallen-Kallelan Ilvesluola-teoksessa on erikoisen läheltä rajattu valokuvamainen kuva, kertoo Päivi Viherluoto.

Suomalaisen esittävän maalaustaiteen ihailijoille Hämeenlinnan taidemuseon näyttely on avoinna aina vuoden 2020 tammikuulle asti.