Äitiysneuvolapalvelut ovat parantuneet – odottajien terveystarkastuksissa ja ensisynnyttäjien kotikäynneissä silti puutteita

THL selvitti, miten äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastukset toimivat. Ainoastaan Etelä-Karjalassa hoidetaan terveystarkastukset pilkulleen suositusten mukaan.

äitiysneuvolat
Raskaana oleva nainen.
Ensisynnyttäjille tulisi suositusten mukaan järjestää vähintään 11 terveystarkastusta, joista yksi tehdään kotikäynnillä.Henrietta Hassinen / Yle

Lahtelaisen Hanna-Maria Partasen esikoisen on määrä syntyä näinä päivinä. Yhdeksän kuukauden odotuksen aikana paikalliset äitiysneuvolapalvelut ovat ehtineet tulla Partaselle hyvin tutuiksi, sillä neuvolakäyntejä on kertynyt normaalia enemmän.

– Neuvolakäyntejä on ollut noin kerran kuussa. Välillä olen käynyt äitiyspolilla, kun lapsi on ollut pienikokoinen, ja on haluttu varmistaa, että se kasvaa.

Äitiysneuvolapalvelut niin Lahdessa kuin muuallakin Suomessa ovat pääosin hyvällä mallilla. Kaikkia äitiysneuvolassa järjestettäviä terveystarkastuksia koskevia valtakunnallisia suosituksia noudatetaan kaikissa terveyskeskuksissa kuitenkin vain viidessä maakunnassa.

Tiedot selviävät keskiviikkona julkaistusta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportista (siirryt toiseen palveluun), jossa kartoitetaan neuvolan ja kouluterveydenhuoltopalveluiden tasoa. THL:n tekemässä tarkastelussa palveluiden järjestäminen merkittiin maakunnassa puutteelliseksi, mikäli yksikin alueen terveyskeskus järjesti omat palvelunsa suosituksista tai säädöksestä poikkeavalla tavalla.

– Kokonaisuus on mielestäni hyvällä tasolla. Palvelut ovat koko ajan kehittyneet säädöksen ja valtakunnallisten suositusten suuntaisesti, summaa tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Ensi- ja uudelleensynnyttäjien terveystarkastukset hoidetaan suositusten mukaisesti vain viidessä maakunnassa.
Ensi- ja uudelleensynnyttäjien terveystarkastukset hoidetaan suositusten mukaisesti vain viidessä maakunnassa.Eemil Friman / Yle

Osassa maakuntia ei järjestetä lakisääteisiä kotikäyntejä lainkaan

THL:n raportissa tarkasteltiin äitiysneuvolan terveystarkastusten lisäksi erikseen vielä kotikäyntejä, joita tulisi asetuksen mukaan järjestää ensisynnyttäjille vähintään yksi joko ennen tai jälkeen synnytyksen. Tietojen keruuhetkellä näin tapahtui kaikissa terveyskeskuksissa ainoastaan Kanta-Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäyntejä ei sen sijaan järjestetty raportin mukaan lainkaan. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten mukaan raportin tieto ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan kotikäyntejä tehdään maakunnassa vuosittain satoja. Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä Eksotesta kerrotaan, että kotikäyntiä tarjotaan joko ennen synnytystä, heti synnytyksen jälkeen tai 5–6 viikkoa synnytyksen jälkeen. Kotikäynnin voi tehdä neuvolan terveydenhoitaja tai perhetyöntekijä. THL:n mukaan ristiriitaiset tiedot johtuvat ilmeisesti kirjaamisvirheistä vastauksissa.

Erot kotikäyntikäytännöissä ovat suuria paitsi maakuntien välillä, myös niiden sisällä.

Suomen terveyskeskuksista 45 prosenttia järjesti kotikäynnin kaikille ensimmäistä lastaan odottaville ennen synnytystä ja 90 prosenttia ensimmäisen lapsen saaneille synnytyksen jälkeen.

– Olen ilahtunut siitä, että monessa kunnassa kotikäyntejä järjestetään ensisynnyttäjien lisäksi uudelleen synnyttäjille, THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen sanoo.

Jos kaikki menee hyvin, seuraavalla neuvolakäynnillä Hanna-Maria Partasella on mukanaan vastasyntynyt.
Jos kaikki menee hyvin, seuraavalla neuvolakäynnillä Hanna-Maria Partasella on mukanaan vastasyntynyt.Elina Rantalainen / Yle

Henkinen tuki tärkeintä

THL:n tutkimuspäällikön mukaan terveystarkastuksia ja kotikäyntejä koskevia suosituksia on syytä noudattaa, sillä niiden väliin jättämisellä voi olla vakaviakin seurauksia perheiden hyvinvoinnille.

– Meillä on tutkimustietoa siitä, jos määräaikaiset tarkastukset järjestetään asetuksen ja suositusten mukaisesti, työntekijät tunnistavat tuen tarpeen. Se tarkoittaa face to face -tapaamista ja vapaamuotoista keskustelua perheen kanssa. Kun tuen tarve huomataan, voidaan heti lähteä suunnittelemaan, miten sitä annetaan, Tuovi Hakulinen sanoo.

Hanna-Maria Partanen ei ole tarvinnut erityisiä tukitoimia, mutta silti hän pitää säännöllisiä neuvolakäyntejä arvokkaina.

– Tärkeintä on ehkä ollut se, kun on koko ajan ollut tosi vastaanotettu tunnelma. Tarjotaan vastauksia ja rohkaistaan kysymään. On tullut vahvasti sellainen olo, etten ole yksin, vaikka minulla ei olisikaan omaa tukiverkkoa, lahtelaisäiti kiittelee.

Niin ikään esikoistaan odottava Janina Ruokonen kiittelee myös neuvolasta saamaansa henkistä tukea.

– Tärkeintä on se henkinen puoli, kun pääsee purkamaan tuntemuksiaan äidiksi tulemisesta ajan kanssa.

Janina Ruokosen esikoinen syntyy tammikuussa.
Janina Ruokosen esikoinen syntyy tammikuussa.Elina Rantalainen / Yle

Neuvolan rooli tiedon jakajana ei ole niin merkittävä. Molemmat äidit kertovat saaneensa kaiken tarvitsemansa tiedon netistä tai aiemmin äidiksi tulleilta ystäviltään.

– Ihan googlaamalla esimerkiksi löysin listat raskauden aikaisista kielletyistä ruoka-aineista, ja olin yllättynyt siitä kuinka pitkä se on, Ruokonen kertoo.

Silti keskustelut ammattilaisten kanssa ovat olleet tärkeitä.

– Ensin ajattelin, etten halua neuvolassa mitään lässytyksiä, vaan pelkkää dataa vauvan voinnista. Mutta matkan varrella on sillä paljon merkitystä, että saa purkaa hyviä ja huonoja juttuja, Partanen sanoo.

Monessa maakunnassa paljon petrattavaa

Neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalvelut ovat tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulisen mukaan kehittyneet parempaan suuntaan verrattuna edellisiin palvelukartoituksiin. Silti on vielä tehtävää.

Jos tarkastellaan kaikkia äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon terveystarkastuksia yhdessä, maakunnista vain Etelä-Karjala järjesti koko tarkastusten sarjan säädöksen ja valtakunnallisten ohjeistusten mukaisesti.

Tulosten perusteella näyttää siltä, että jotkut kunnat ovat tehneet omavaltaisia ja lyhytnäköisiä ratkaisuja järjestäessään määräaikaisia terveystarkastuksia, raportti summaa.

Muokattu 13.12.2018 klo 16:10. Lisätty Soitelta ja Eksotelta saadut tiedot kotikäynneistä, sekä THL:n kommentti ristiriitaisista tiedoista.

Lue myös:

Vauvaperheet kaipaavat enemmän tukea ja ovat huolissaan taloudestaan – "Yhtään ei enää saa pikkuvauvaperheiltä leikata"

Neuvolalääkäri: "Kaikki odottajat eivät saa lähipiiriltään tukea tupakoinnin lopettamiseen"

Lähteet: Ajanmukaiset käytänteet ja pitkät perinteet neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa – Palvelujen seurantatutkimus 2016 – 2017, THL, 2018.