Miksi Jemenin rauha on kaukana – neljä tärkeää kysymystä unohdetusta sodasta

Ruotsissa on alkamassa kansainvälinen kokous Jemenin kolme vuotta kestäneen sisällisodan lopettamiseksi. Odotukset ovat matalalla.

Jemen
Sanaa mielenosoitukset
Jemenissä yli kolme vuotta jatkunut sotatila heikentää erityisryhmien asemaa sekasortoisessa tilanteessa. Sadat ihmiset osoittivat mieltään kansainvälisenä vammaisten päivänä Jemenin pääkaupungissa Sanaassa joulukuun alussa.EPA/Yahya Arhab

Läpimurtoon ei uskota, mutta Tukholman neuvotteluissa toivotaan löydettävän keinoja konfliktin laajenemisen estämiseksi.

1. Miten Jemen ajautui sisällissotaan?

Arabian niemimaan kärjessä sijaitsevassa Jemenissä ollut levotonta vuosikymmeniä. Se oli jakautuneena kahteen erilliseen, keskenään kiistelevään valtioon, kuningaskuntaan Etelä-Jemenissä ja brittien hallinnoimaan Pohjois-Jemeniin. Jemenit yhdistyivät vuonna 1990. Yhdistyneen valtion johtoon nousi pohjoisen Abdullah Saleh.

Kun arabikevään mullistukset etenivät Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä vuonna 2011, itsevaltainen presidentti Saleh pakotettiin eroamaan vuonna 2012. Hänen sijalleen nousi varapresidentti Abraduh Mansour Hadi.

Jemenin konfliktiin on kietoutunut kymmeniä ryhmiä. Merkittävimmät vallasta taistelevat ryhmittymät ovat presidentti Hadin hallitusta tukevat joukot ja entistä presidenttiä Salehia kannattavat huthikapinalliset. Huthit edustavat shiialaisuuden paikallista suuntausta, zaidilaisuutta. Pääkaupunki Sanaa on kapinallisten hallinnassa, Aden on hallituksen otteessa. Etelässä valtaa tavoittelevat itsehallintoa tavoittelevat separatistit.

2. Ketkä Jemenissä sotivat?

Tilannetta mutkistaa myös moninaisten ulkopuolisten toimijoiden joukko. Alueen öljy- ja asemahti Saudi-Arabia on sekaantunut voimalla Jemenin konfliktiin. Taustalla konfliktin eskaloitumisessa on presidentti Hadin pyyntö Saudi-Arabialle. Hän toivoi naapurilta tukea kapinallisten kukistamiseen.

Saudi-Arabia aloitti ilmaiskut lähes neljä vuotta sitten. Tuhannet siviiliuhrit ovat pääosin ilmaiskujen uhreja. Saudi-Arabia ei ole yksin. Se saa tukea johtamaltaan liittoumalta, johon kuuluvat Arabiemiraatit, Kuwait, Bahrain, Qatar, Marokko, Sudanja Jordania.

Jemenin kartta. Kapinallisalue
Yle / Uutisgrafiikka

Yhdysvallat puolestaan avustaa Saudi-Arabiaa sotilaallisesti (siirryt toiseen palveluun). Molemmat vastustavat Iranin vaikutusvallan kasvua alueella.

Iran puolestaan tukee hutheja. Myös terroristiverkostot Al-Qaida ja Isis ovat vahvistuneet sekasortoisessa Jemenissä.

3. Miksi Jemenin siviilien ahdinko on kasvanut?

Köyhä Jemen kärsinyt väkivaltaisuuksista vuosikymmeniä. Ihmiset elävät liittouman ilmaiskujen ja kapinallisten ohjusiskujen keskellä. Vuodesta 2015 voimassa ollut satamasaarto on tyrehdyttänyt elintarvikekuljetukset. 80 prosenttia ruoasta laivataan Jemeniin.

Terveyspalvelujen romahdettua Jemeniä kurittaa nälänhädän lisäksi myös lääkepula. Koleraan on sairastunut arviolta 600 000 ihmistä. Kuolleita on YK:n mukaan 2 000 (siirryt toiseen palveluun).

Jemenin kansallisen veripankin toiminta on häiriintynyt ja kansainväliset avustusjärjestöt ovat joutuneet vetäytymään alueelta. Jemenissä edelleen toimivan Lääkärit ilman rajoja-avustusjärjestön mukaan Jemenissä ei ole maksettu palkkoja terveysministeriön henkilöstölle pian kahteen vuoteen.

4. Mistä Tukholman neuvotteluissa keskustellaan?

Tukholmassa neuvotellaan konfliktin rajoittamisesta. Yhdysvallat on vedonnut tulitauon aikaansaamiseksi, jotta siviileille saataisiin toimitetuksi ruoka-apua. Kansainvälisen yhteisön tunnustama ja Yhdysvaltain johtaman liittouman tukema hallitus sekä kapinalliset ovat molemmat vakuuttaneet neuvotteluhalukkuuttaan.

Huthit ovat kuitenkin vastahakoisia luopumaan valtaamastaan pääkaupungista ja muista hallinnassaan olevista alueista. Avustuskuljetusten kannalta tärkeä Hodeidan satama on myös kapinallisten hallussa. Hodeida on kapinallisille tärkeä neuvottelukortti. Jemenin lukuisien aseellisten ryhmien edustajia ei ole mukana Tukholman kokouksessa.

Konfliktin lieventämiseksi on ehdotettu esimerkiksi Hodeidan siirtämistä YK:n hallinnon alle. Myös vankien vaihto saattaa olla keskusteluissa. Hallitus voisi luovuttaa 1000-1500 kapinallista, huthit puolestaan 1500-2000 hallituksen tukijaa.

Edellisen kerran Jemenin rauhoittamisesta neuvoteltiin syyskuussa.

Lue myös:

Ruotsi valmistautuu isännöimään Jemenin rauhanneuvotteluja – osapuolet tapaavat tiettävästi avausistunnossa Tukholmassa jo tänään

Jemenin kapinallisten edustajat saapuivat Tukholmaan rauhanneuvotteluihin

Kun Jemen suistui tuhoon ja nälkään, maailma seurasi katseella – aikajana näyttää kriisin käännekohdat

Jemenin kriisiin on sotkeutunut kymmenkunta valtiota – miksi rutiköyhän maan aavikoista taistellaan verisesti?

Lähteet: Afp, Reuters