Milloin Amazon rynnistää Suomeen? Yhtiön teknologiajohtaja Ylen haastattelussa: “En pidättäisi hengitystäni”

Puheentunnistus ja tekoäly mullistavat ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen, ja silloin kännykkä jää taskuun, väittää Amazonin Werner Vogels.

tekoäly
Werner Wogels Slushissa.
Mårten Lampén / Yle

Puhetta ymmärtävät tietojärjestelmät mullistavat ihmisen ja koneen suhteen. Tähän uskoo yhdysvaltalaisen internetjätti Amazonin teknologiajohtaja Werner Vogels.

– Lähivuosina tulemme näkemään valtavan muutoksen siinä, miten ihmiset ja koneet ovat vuorovaikutuksessa, Vogels sanoo.

Hän kuvaa, miten laitteita ohjataan tänään näppäimistöillä, hiirillä ja kosketusnäytöillä, koska sillä tavoin koneet toimivat. Se ei kuitenkaan ole luonnollista.

Puhe sen sijaan – ja tämän Vogels toistaa haastattelun kuluessa ainakin viisi kertaa – on luonnollinen käyttöliittymä.

– Emme me tässäkään keskustele minkään whatsapp-sovelluksen kautta vaan kasvotusten. Samalla tavalla meidän tulee rakentaa myös digitaaliset järjestelmämme.

Werner Wogels Slushissa.
Werner Vogelsin mukaan Amazonin ei ole verkkokauppa – se on ennen kaikkea teknologiayhtiö.Mårten Lampén / Yle

Amazonin tapauksessa puhe tarkoittaa Alexa-nimen saanutta tekoälysovellusta sekä lukuisia erilaisia laitteita, joihin se voidaan istuttaa.

Tunnetuin näistä laitteista on Amazonin oma Echo, jolla kymmenet miljoonat kuluttajat käskyttävät kotejaan ja tekevät verkko-ostoksia.

Näiden laitteiden markkinoilla Amazonia haastavat esimerkiksi Google ja Facebook.

Milloin Suomeen?

Ennen kuin jatkamme, paras nostaa kissa pöydälle. Suomessa Amazon on otsikoissa aivan muista syistä kuin tekoäly tai puheen tunnistus.

Kaupan alalla odotetaan pelonsekaisin tuntein, milloin yhdysvaltalainen verkkokaupan markkinajohtaja avaa logistiikkakeskuksensa Pohjoismaihin.

– Ei ilmoitettavaa, virnistää Vogels.

Onko Pohjoismaiden lanseeraus kuitenkin suunnitelmissa?

– Näitä tarinoita ja huhuja kuulen kaikkialla. En pidättäisi hengitystäni.

Mitä verkkokauppa oikein suunnittelee?

Werner Vogels varttui Amsterdamissa varttunut ja työskenteli pitkään Cornellin yliopistossa Yhdysvalloissa. Amazon-verkkokaupan palveluksessa Yhdysvaltain Seattlessa hän aloitti vuonna 2004 ja on sen jälkeen ollut keskeinen hahmo yhtiön kehittämisessä.

Suomeen tämä teknologialehtien tarkkaan seuraama mies saapui esiintymään startup-tapahtuma Slushissa.

Miksi verkkokauppa päätyi puuhastelemaan tekoälyn ja puheentunnistusten kaltaisten ongelmien kanssa? Vogelsin mukaan kysymys on väärä, Amazon ei ole verkkokauppa.

Werner Wogels Slushissa.
Mårten Lampén / Yle

– Kun Jeff Bezos perusti yrityksen vuonna 1994, ei hän ajatellut perustavansa kirjakauppaa – hän halusi ratkaista uudella teknologialla ongelmia, Vogels sanoo.

Amazonin perustaja Bezos halusi luoda kirjakaupan, jossa olisi "kaikki maailman kirjat". Se onnistuisi vain uuden teknologian avulla.

– Amazon on siis teknologiayhtiö, joka vain sattuu tekemään verkkokauppaa, Vogels sanoo.

Suurin tulonlähde

Eräs käänteentekevä hetki Amazonin historiassa koettiin vuonna 2006, kun Amazon päätti ryhtyä vuokraamaan tietokoneidensa laskentatehoa muille yrityksille. Myöhemmin tätä toimintaa ryhdyttiin kutsumaan pilvipalveluksi.

– Olimme kasvaneet vuosia nopeaan tahtiin ja meidän oli koko ajan kasvatettava tietojärjestelmiemme tehoa kustannustehokkaasti, Vogels muistelee.

– Samaan aikaan monet nuoremmat yhtiöt kaatuivat tietojärjestelmähankintoihinsa. Me olimme ratkaisseet ongelman omalla kohdallamme ja päätimme tarjota sitä muillekin.

Tänään verkkokauppias Amazon on pilvimarkkinoiden ylivoimainen ykkönen, takana ovat esimerkiksi Google, Microsoft ja IBM. Vogelsia pidetään Amazon Web Services -hankkeen yhtenä pääarkkitehtina.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Vogelsin mukaan innovatiiviset yhtiöt voivat pilvipalveluiden turvin käynnistää toimintansa ilman miljoonien dollareiden investointeja palvelimiin ja tietojärjestelmiin.

– Rovio, Supercell, Klarna, Spotify, Uber, Dropbox – ne kaikki ovat kasvaneet pilvipalveuiden varaan, ja ilman pilvipalveluita niitä ei olisi, Vogels sanoo.

Amazonin pilviasiakkaiden joukossa on suuri joukko maailman suurimpia yritysjättejä. Kauppalehti kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Suomessa yhtiön asiakkaita ovat muun muassa Nokia, Supercell, Rovio, F-Secure, DNA, Alma Media, Fonecta ja Finnair.

Amazon kyltti.
Everett Kennedy Brown / EPA

Strategia on ollut Amazonille tuottoisa. Pilvipalveluiden tarjoaminen tuo yli puolet yhtiön tuloksesta. Lisäksi Amazonilla on omassa käytössään lähes rajattomasti tietokonekapasiteettia – sen ansiosta yhtiö voi kehittää vaikkapa juuri tekoälyn ja puheentunnistuksen kaltaisia uusia liiketoimintoja.

Kännykkä jää taskuun

Vogelsin mukaan tekoälyllä varustettu puheohjaus ei jää läntisen maailman työkaluksi eikä nuorison huviksi – se tulee muuttamaan kaikkien elämää.

Hän muistuttaa, ettei älypuhelin ole kovin käyttäjäystävällinen, kun sormet alkavat ikääntymisen myötä täristä. Toisaalta moni kehitysmaan maanviljelijät eivät osaa lukea.

– Nämä ihmiset tulevat käyttämään tietojärjestelmiä ensisijassa äänellään, Vogels uskoo.

Puhekomentoja on kehitetty aiemminkin esimerkiksi autonavigaattoreihin. Vogelsin mukaan ne ovat vaatineet sanatarkkaa käskytystä, mutta tekoäly ymmärtää summittaisemmankin ohjeistuksen.

Werner Wogels Slushissa.
Mårten Lampén / Yle

Tänään puhelimet ja tietokoneet ovat vallanneet kotimme, mutta tulevaisuudessa äly tulee kaikkialle – jääkaappeihin, mikroaaltouuneihin ja kylpyhuoneen peileihin. Sellaisessa ympäristössä tarvitaan puheohjausta, koska näppäimistöä tai kosketusnäyttöä ei jokaiseen laitteeseen kuitenkaan asenneta.

– Tilanteita, joissa tarvittaisiin tietokoneen tai älypuhelimen kaltainen tekninen laite, on jatkossa yhä vähemmän, Werner Vogels sanoo.

Anteeksi, puhutteko suomea?

Vogelsin mukaan 20 maailman suurimpiin kuuluvaa autovalmistajaa integroi Alexaa autoihinsa. Samoin tekevät monet hoivakodit, yliopistojen asuntolat ja Las Vegasin hotellit.

Mistä ihmiset tietokoneen kanssa juttelevat?

– Alexa, sulje valot. Avaa tv. Onko ravintola auki, Vogels luettelee.

Amazonin puheohjaus osaa tänään englannin lisäksi esimerkiksi saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa – vaan ei suomea. Koska puute korjataan?

– Siihen minulla ei ole antaa päivämäärää, Werner Vogels sanoo.

Tässä vallankumouksessa pieni kielialue tulee jälkijunassa.