Kuka Suomessa on roskaa, kuka kultaa – Taiteilija Jouko Alapartanen: "Olisi hyvä jos ristiriidoista keskusteltaisiin oikeasti"

Kuvataiteilijan teosten teemoja ovat niin osattomuus, hyvinvointivaltio kuin ympäristökritiikkikin.

taide
Jouko Alapartanen: Hyökkäyksen jälkeen, 2017.
Jouko Alapartanen: Hyökkäyksen jälkeen, 2017.Antti Mikkola / Yle

Suomen itsenäisyys on innoittanut taiteilijoita ennen ja nyt.

Suomen lippua parsivaa neitoa kuvaava suuri öljymaalaus Hyökkäyksen jälkeen on Torniosta kotoisin olevan taiteilija Jouko Alapartasen kunnianosoitus samalta paikkakunnalta kotoisin olevan Edvard Iston (siirryt toiseen palveluun) (1865–1905) kuuluisalle Hyökkäys (siirryt toiseen palveluun)-maalaukselle vuodelta 1899. Iston teos kuvaa sortokautta, Venäjän kaksipäistä kotka riistämässä lakikirjaa Suomi-neidolta.

Taiteilija Jouko Alapartanen ateljeessaan Rovaniemellä marraskuussa 2018.
Taiteilija Jouko Alapartanen ateljeessaan Rovaniemellä marraskuussa 2018.Tapani Leisti / Yle

Öljyvärejä on sekoiteltu ja sivellintä käytelty viime kuukaudet ahkeraan taiteilija Jouko Alapartasen ateljeessa Rovaniemellä. Työn alla on ollut itsenäisyyspäivän alla esille ripustettu näyttely Suomi 101 – Juhlien jälkeen.

Taiteilija haluaa herätellä rakentavaa keskustelua yhteiskunnan kipupisteistä.

– Miltä tuntuu jos ei olekaan kotia? Suomi on aika kylmä maa asua ja ulkona ei ole kiva olla. Noin 7000 ihmistä on ilman kotia, sanoo Alapartanen.

Jouko Alapartanen: Koditon, 2017.
Jouko Alapartanen: Koditon, 2017.Antti Mikkola / Yle
Jouko Alapartanen: Ihmisroskakori, 2018.
Jouko Alapartanen: Ihmisroskakori, 2018.Antti Mikkola / Yle

Räikeä My Little Pony -vaikutteinen karkkimaisema ihmisroskakoreineen ja sen vastaparina öljymaalaus puistonpenkillä nukkuvasta ihmisestä omaisuus muovikassissa keskustelevat keskenään. Jälkimmäinen teos on maalattu Oulusta ennen Oulun kaupunginvaltuuston ihmisroskakohua.

– Olisi hyvä jos näistä ristiriidoista keskusteltaisiin oikeasti. Mitä osattomuus voi aiheuttaa? Ja sitten yleinen hyvinvointi. Kansan ajautuminen eri osiin ei ole lopulta kenenkään etu.

Taiteilijan lippu kaivosbuumille

Alapartasen näyttely keskustelee myös ympäristöstä. Suurehko öljymaalaus on surrealistissatiirinen yhdistelmä kultaristilippua, suojellun mutta kaivosalueeksi suunnitellun Viiankiaavan kesäistä maisemaa ja piparkakkupossun muottia.

– Kaivoslaissa on ilmeisiä porsaanreikiä, tällä hetkellä niistä mennään läpi aika isosti. Hallituksen pitäisi tukkia ne mahdollisimman nopeasti, koska pohjoinen luonto, tai luonto yleensä, on haavoittuvainen.

Jouko Alapartanen: Kaivoslippu, 2018.
Jouko Alapartanen: Kaivoslippu, 2018.Antti Mikkola / Yle

Näyttelyssä on useita teoksia, jotka kommentoivat itsenäisen 101-vuotiaan Suomen globaalia talouselämää, finanssipolitiikkaa ja poliittista elämää.

Lapin taiteilijaseuran (siirryt toiseen palveluun) Napa-galleriassa Rovaniemellä esillä oleva Jouko Alapartasen näyttely Suomi 101 – Juhlien jälkeen kestää 19. joulukuuta saakka.

Muotokuvamaalausta on treenattava kaiken aikaa. Jouko Alapartanen harjoitustyönsä kanssa ateljeessaan marraskuussa 2018.
Muotokuvamaalausta on treenattava kaiken aikaa. Jouko Alapartanen harjoitustyönsä kanssa ateljeessaan marraskuussa 2018.Antti Mikkola / Yle