Takana hullu muovivuosi – Hukummeko muoviin vai voisiko muovi olla myös ystävämme? Maija Pohjakallio yrittää ratkaista maailmanlaajuisia muoviongelmia

Vuonna 2018 moni koki jonkinlaisen muoviherätyksen.

muovijäte
Kala on jäänyt muoviroskan vangiksi.
Paulo Di Oliviera / AOP

– Hullu vuosi, sanoo VTT:n tiimipäällikkö Maija Pohjakallio vuodesta 2018.

Muovi oli yhtäkkiä kaikkien huulilla ja kiinnostus muovia kohtaan nousi aivan uusiin sfääreihin. Vuoden aikana kuultiin monia ikäviä uutisia muovista.

Valtamerissä lilluvan muoviroskan määrä paljastui koko karmeudessaan. Paratiisisaaretkaan eivät enää olleet paratiiseja; Balille ajautui ennätysmäärät muoviroskaa mereltä. Verkkokalvoille piirtyivät kuvat muoviroskiin takertuvista merieläimistä ja rantaan ajautuvista valaista mahat täynnä muovijätettä.

Syvältä maaperästä löytyi mikromuoveja. Paljastui myös, että juomavesissä on mikromuoveja.

Pääseekö kaikkialle ameeban lailla työntyvää muovikuonaa enää pakoon mihinkään? Kun asiaa kysyy Pohjakalliolta, saa kemistin vastauksen kysymykseen.

– Muovi ei ole mikään ameeba, josta ei pääsisi eroon, kun se kerran on maailmaan tuotu. Muovi koostuu molekyyleistä ja se voidaan purkaa takaisin molekyyleiksi.

Muhammad Saad Qureshi, Maija Pohjakallio ja Ilkka Hiltunen VTT:ltä tutkivat muovirouhetta.
Muhammad Saad Qureshi, Maija Pohjakallio ja Ilkka Hiltunen VTT:ltä tutkivat muovirouhetta, jota taustalla näkyvä laitteisto käyttää kemiallisen muovinkierrätyksen raaka-aineena.Mårten Lampén / Yle

Muovin tulevaisuus pihisee jo VTT:n putkistoisssa

Pohjakallio vetää Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tiimiä, joka tutkii muun muassa sitä, miten muovia voitaisiin kierrättää entistä paremmin. Muovin kierrätys on Pohjakallion mukaan avain auvoisampaan tulevaisuuteen, niin puhtaampiin meriin kuin ilmastonmuutoksen hillitsemiseenkin.

Miten kierrätys sitten ratkaisee muoviongelman?

VTT:n Bioruukissa Espoossa näkee ainakin yhden tulevaisuuden skenaarion pienoiskoossa: Putkistot pihisevät ja risteilevät katon rajaan saakka. Teollisuushallissa haiskahtaa jotenkin muoviselta. Eikä ihme. Putkistojen sisään on syötetty toisesta päästä muovijätettä ja toisesta päästä tulee ulos kaasua, josta voi valmistaa esimerkiksi liikenteen polttoainetta.

Tulevaisuudessa systeemin on tarkoitus toimia niin. Nyt ollaan vasta koeasteella.

– Olemme astumassa uuteen muoviaikaan, jossa keskiöön nousevat kierrätys ja uudelleen käyttö sekä päästöjen minimointi ja biopohjaiset raaka-aineet, Pohjakallio sanoo.

Muoviroskan mekaaninen kierrätys takaisin muoviksi on jo kaupallista toimintaa. Sen sijaan tällainen kemiallinen muovin kierrätys on pääosin vasta kehitysvaiheessa, mutta se olisi yksi lisäratkaisu muovijätteen kierrättämiseksi.

– Kemistit ovat tähän asti keskittyneet rakentamaan uusia aineita. Nyt niitä pitäisi purkaa. Korkeassa lämpötilassa muovi voidaan nesteyttää tai kaasuttaa, jolloin se puretaan molekyyleiksi. On eri paljon mahdollisuuksia saada molekyylit kiertämään.

Muovien kiertotalouden kemia on vielä kovin uutta ja vasta alkutaipaleella, koska neitseellinen muovi on ollut niin halpaa ja on sitä vieläkin. Kemiallista kierrätystä ei markkinoilla juuri ole. Tähän Pohjakallio haluaa muutoksen.

VTT:n laboratorioissa kehitetään myös perinteistä muovia korvaavia sellupohjaisia materiaaleja. Vuonna 2019 Welmu International tuo markkinoille perinteistä muovia korvaavan puupohjaisen Woodly-pakkausmateriaalin, Järvikylän yrttien ja salaattien kelmupakkaus. Woodly on kehitetty VTT:ssa. Toinen VTT:n kehittämä selluloosakalvoihin perustuva pakkausratkaisu, joka ei ole vielä kaupallinen, on saanut Ellen Mac Arthur -säätiö palkinnon.

Muovijätettä rannalla.
Keväällä mereltä ajautui Balin turistirannoille kasoittain muoviroskaa.Made Nagi / EPA

Jätemuovista pyristellään eroon – bakteeritkin ovat apunamme

Muovisaastan keskellä moni koki vuonna 2018 jonkinlaisen muoviherätyksen. Jotkut yrittivät elää kuukauden ajan ilman muovia, kun vietettiin muovitonta maaliskuuta. Helsinkiläinen Otso Sillanaukee näytti esimerkkiä, miten päästä kertakäyttömuovista elämässään eroon lopullisesti.

Voittoa tavoittelematon hollantilainen The Ocean Clean up (siirryt toiseen palveluun) -yritys aloitti Tyynenmeren jätepyörteen siivoamisyrityksen. Arviolta puolet muoviroskasta saataisiin poistettua viiden vuoden aikana, jos menetelmä toimii toivotusti.

Kiina kielsi jätemuovin tuomisen maahansa ulkomailta, mikä pisti vipinää EU-maihin, jotka olivat vuosia rahdanneet tonnikaupalla muovijätettä Kiinaan. EU kielsi kertakäyttömuovisia tuotteita merten roskaantumisen välttämiseksi. Muoviset pumpulipuikot, muovihaarukat ja mehupillit jäänevät pian historiaan.

Koska kuorintavoiteiden ja suihkugeelien mikromuovit päätyvät jätevesien mukana maailman meriin, yhä useampi maa päätti kieltää kosmetiikan mikromuovit. Keniassa roskaantumista yritetään suitsia vielä kovemmalla kädellä: muovipussin käytöstä voi saada vankeutta.

Tehtiin myös tieteellisiä innovaatioita. Löydettiin esimerkiksi bakteeri, joka voisi syödä muovia. Tutkijat myös kasvattivat vahingossa muovia syövän entsyymin.

Muovin ja monen muun materiaalin kierrätyksellä voitaisiin leikata ilmastopäästöjäkin paljon aiemmin tiedettyä enemmän. Pohjakallionkin mukaan muovin kierrätys on yksi avainsana muoviongelmaan.

Myös yritykset tekivät muovisitoumuksia. Esimerkiksi Adidas kertoi, että se alkaa käyttää tuotteissaan vain kierrätysmuovia vuodesta 2024 lähtien (siirryt toiseen palveluun).

Pohjakallio toivoo, että ihmiset eivät vaipuisi epätoivoon muoviongelman edessä.

Boyan Slatin havainnekuva Ocean Clean Up -projektista.
Havainnekuva Boyan Slatin kehittämästä keksinnöstä, joka hyödyntää valtamerten pyörteitä. Merivirtaus sysää pinnalla kelluvat muoviroskat puomien muodostamaan ansaan.www.theoceancleanup.com

Nyt on herätty – seuraavaksi keskitytään ratkaisuihin

Vaikka omien muovijätteiden lajittelu tuntuisi kärpäsen kakalta valtameressä, Pohjakallio kannustaa tekemään niin.

– Vaikka omat toimet ovat pieniä, ne ovat signaali, että kannattaako esimerkiksi jätemuovia jalostava laitos perustaa.

Pohjakallio haluaisi, että muoviongelman kanssa käärittäisiin samalla tavalla hihat ja ryhdyttäisiin toimeen kuin vaikkapa silloin, kun maailmaa kohtaa globaali terveyskriisi, kuten ebola-epidemia.

– Silloin saadaan aina nopeasti yhteen ratkaisut ja ryhdytään toimeen. Samalla tavalla pitäisi toimia muovin kanssa.

Eli esimerkiksi toimittaa tietoa ja osaamista kehitysmaihin jätehuollosta.

– Tärkeintä olisi saada se vuotava muovihana kiinni eli järjestettyä jätehuolto maihin, joista suurin osa muovista virtaa jokien kautta maailman meriin.

Jätteellä pitäisi olla myös arvo, jotta se lähtisi paremmin kiertämään. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. Indonesiassa voi maksaa bussilipun muovijätteellä (siirryt toiseen palveluun).

– Muoviin on kiinnitetty huomiota nyt globaalisti. Uskon, että kehittyvissä maissa jätehuoltoa voidaan alkaa rakentaa.

Suomessa ollaan Pohjakallion mukaan jo oikealla tiellä. Eri organisaatioiden yhdessä kokoon panema muovitiekartta ehdotti lokakuussa muun muassa selvitystä muoviveron tarpeellisuudesta, panttijärjestelmän laajennusta ja parempaa kierrätystä. Kartan avulla Suomi pyrkii mallimaaksi muovin kertakäyttökulutuksen vähentämisessä, kiertotaloudessa ja uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvissa materiaaleissa.

– Muovitiekartta valmisteltiin laajassa yhteistyössä. Oli yhteistyöryhmä ja asiantuntijoista koostettu sihteeristö, jossa olin mukana. Siinä oli jatkuva dialogi monenlaisten toimijoiden kesken heti alussa.

Pohjakallion mukaan uudenlaista toimintatapaa tarvitaan, jotta yhteiskuntaa voidaan viedä kiertotalouden suuntaan.

– Nyt on herätty niin monella tasolla, että asiat alkavat muuttua. Jos 2018 oli hullu vuosi, niin toivottavasti 2019 keskitytään nimenomaan ratkaisuihin, Pohjakallio sanoo.

Tutkimustiimin päällikkö Maija Pohjakallio VTT.
Maija Pohjakalliota viehättää työssään uuden kehittäminen jopa mielikuvituksellisiin sfääreihin. Ja se, että maapallomme voisi hänen työnsä johdosta vähän paremmin.Mårten Lampén / Yle

Lue myös:

Asiantuntija: Jos ahdistuu muovipaketista enemmän kuin Thaimaan matkasta, mittasuhteet ovat vinksallaan – Video: Vein pakkausmuovini arvioitavaksi

Piinaako sinua ajatus mikromuovista juomavedessä? Enemmistö suomalaisista on huolissaan muovin määrästä – tässä 7 ratkaisua ongelmaan