Eurovaalien kohtalo huolettaa – EU satsaa lisää Venäjän valeuutisten torjuntaan: "Emme aio luoda propagandakonetta"

Rahoitus kolminkertaistetaan, mutta se on yhä pieni murto-osa siitä, mitä Venäjä käyttää informaatiovaikuttamiseen.

valeuutiset
Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kävi Euroopan parlamentin kuultavana toukokuussa 2018. EU haluaa, että yhteisöpalvelut puuttuvat tiukemmin tekaistuihin käyttäjätileihin.
Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg kävi Euroopan parlamentin kuultavana toukokuussa 2018. EU haluaa, että yhteisöpalvelut puuttuvat tiukemmin tekaistuihin käyttäjätileihin.Stephanie Lecocq / EPA

BrysselEuroopan unioni kasvattaa panostuksia Venäjän levittämän disinformaation paljastamiseen ja torjuntaan. Tarkoitukseen suunnataan lisää rahaa, ja internet-yhtiöt velvoitetaan rivakampiin toimenpiteisiin.

Syynä on huoli Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa ensi toukokuussa pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin.

Venäjää tukevaa informaatiovaikuttamista torjutaan tällä hetkellä 1,1 miljoonan euron budjetilla ja neljän henkilön voimin. Ensi vuonna rahoitus kasvaa kolmeen miljoonaan.

EU: 5 miljoonaa, Venäjä: yli miljardi

Yhteensä strategisen viestinnän otsikon alle korvamerkitään viisi miljoonaa euroa. Komissio myöntää, että summat ovat suhteessa mitättömiä.

– Viisi miljoonaa euroa ei tietenkään riitä. Tiedämme, että venäläiset käyttävät valtavia summia Kremliä tukevan propagandan rahoittamiseen, sanoi komission varapuheenjohtaja Andrus Ansip.

Hänen mukaansa Venäjä käyttää pelkästään hallitukselle suopean median tukemiseen 1,1 miljardia euroa vuosittain. Lisäksi tulee vielä trollitehtaiden ja muiden aktiivisten toimien rahoitus. EU:n tarkoitus ei olekaan ryhtyä informaatiosodan kilpavarusteluun.

– Emme halua tehdä samaa mitä Venäjällä tehdään. Emme aio luoda propagandakonetta, Ansip sanoi.

Valeuutisten torjuntaa viilataan

Komission ulkosuhdepalvelun yhteydessä toimiva East StratCom -ryhmä on tutkinut ja torjunut Venäjää tukevaa disinformaatiota vuodesta 2015. Ryhmä oikaisee internetissä levitettäviä perättömiä väitteitä ja analysoi valeuutiskampanjoita.

Nyt toimintaa on tarkoitus laajentaa. Samalla se muuttaa muotoaan. Komissiosta kerrotaan, että yksittäisten väitteiden oikaisemiseen kiinnitetään jatkossa vähemmän huomiota.

Lisäksi tiedon keruuta muutetaan järjestelmällisemmäksi. East StratCom nojasi aiemmin vapaaehtoisverkostoon, joka välitti sille esimerkkejä Venäjää tukevasta disinformaatiosta. Tiedonhankinnassa siirrytään ostopalveluun.

Somepalvelut itsesäätelevät

Toinen osa komission tänään keskiviikkona julkaisemasta toimintasuunnitelmasta keskittyy Facebookin ja Twitterin kaltaisiin yhteisöpalveluihin. Palvelut ovat sitoutuneet itsesääntelyyn, jonka tarkoitus on kaventaa valeuutisille ja tekaistuille käyttäjille tarjoutuvaa tilaa.

– Emme halua enää tekosyitä eikä vetkuttelua, koska riskit ovat todellisia. Haluamme nopeaa parannusta, sanoi turvallisuuskomissaari Julian King.

Hän moitti palveluntarjoajia toimettomuudesta ja kehotti niitä tarttumaan esimerkiksi mainosmyynnin käytäntöihin, sponsoroidun sisällön avoimuuteen ja tekaistujen käyttäjätilien poistamiseen.

Huomattava määrä valetilejä yhä toiminnassa

Kingin mukaan esimerkiksi Facebookin käyttäjätileistä 3-4 prosenttia eli 60-90 miljoonaa on yhä tekaistuja. Vuonna 2016 Yhdysvaltain vaalien yhteydessä valeuutisia levittäneistä Twitter-tileistä 80 prosenttia on yhä aktiivisia.

– Heidän on ryhdyttävä suhtautumaan tähän vakavasti, King sanoi.

Ongelma on, että itsesääntely ei velvoita toimenpiteisiin samalla tavalla kuin lainsäädäntö. Komissio ei ole tähän saakka halunnut ryhtyä sääntelemään disinformaation torjuntaa lailla.

Nykyisen komission toimikausi päättyy ensi syksynä, eikä se enää käytännössä kykene panemaan liikkeelle uutta lainsäädäntöä, vaikka King sanoikin että sääntelyä "harkitaan".

Eurovaalit pidetään Suomessa 26. toukokuuta.