Minne katosi joulupukki? Trendit vaihtuvat myös joulukorteissa

Vuonna 2008 lähetettiin 54 miljoonaa joulukorttia. Viime vuonna enää 26 miljoonaa.

joulukortit
Joulukortteihinkin vaikuttavat trendit
Joulukortteihinkin vaikuttavat trendit

Brittiläisen Victoria & Albert -museon johtaja sen aloitti. Sir Henry Cole tilasi taiteilijalta 1 000 jouluaiheista korttia vuonna 1843. Hän muisti niillä yhteistyökumppaneitaan ja laittoi niitä myyntiin lahjatavaraliikkeeseensä.

Colen tervehdysten aiheet vaihtelivat köyhien auttamisesta hyväntekeväisyyteen, mutta yhdestä kortista nousi kohu. Siinä tarjottiin lapsille viiniä. Niin tai näin. Cole aloitti sinnikkään jouluperinteen, jossa on nähtävissä selkeitä trendejä.

– Aiemmin uskonnolliset kortit, enkeli- ja seimiaiheet, itämaan tietäjät ja erilaiset kirkonmenot olivat suosittuja, mutta enää niille ei ole kysyntää, sanoo Ylen aamu-tv:ssä vieraillut Postimuseon viestintäsuunnittelija Helena Pärssinen.

Suomessa on Pärssisen arvion mukaan ollut sitten Colen päivien kymmeniä ellei satoja joulukorttien suunnittelijoita. Tunnetuimpia heistä ovat Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Jaana Aalto, Omppu Omenamäki ja Marjaliisa Pitkäranta.

– 1900-luvun alussa Saksa toimi keskuksena, josta Suomeen tuli paljon kortteja. Niiden tervehdykset tekstitettiin täällä suomen kielellä.

Aiheissa myös sarjakuvia ja muumeja

Tuttuja aiheita ovat vuosien saatossa olleet talviset maisemat, mutta kuviin on päätynyt myös joulun askareita piparin leipomisesta kinkun paistoon ja nykyisin sarjakuvista muumeihin.

Ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström on eräänlainen joulutontun äiti. Hän mukaili oman versionsa saksalaisesta esikuvasta.

– Saksassa oli maakuopassa asuva pitkäpartainen pieni ukkeli. Nyström korvasi sen iloisella tontulla, joka syö joulupuuroa vintillä, Pärssinen sanoo.

Myös perinteinen joulupukki oli pitkään yksi ykkösteemoista, mutta nyt kuurapartakin on uhanalaisten lajien listalla.

– Joulupukki on ollut katoamassa, mitä ihmettelen suuresti. Hän on ollut tonttujen ohella yksi suosituimpia aiheita, Pärssinen sanoo.

Joulukorttien suosio laskussa

Suosion huippu koettiin vuonna 1995, jolloin 50 miljoonan joulukortin rajapyykki rikkoutui. Sama suunta jatkui vielä vuoteen 2008, jolloin lähetettiin 54 miljoonaa joulutervehdystä.

– Siitä lähtien se on pikkuhiljaa hiipunut. Viime vuonna lähetettiin 26 miljoonaa korttia, Pärssinen sanoo.

Suosiota ovat syöneet tekstiviestit, whatsappit ja some. Siitä huolimatta tai kenties sen vuoksi Pärssinen kehottaa nyt tarttumaan toimeen ja lähettämään perinteisen joulutervehdyksen vaikkapa yskinäiselle tädille. Se on pieni vaiva mutta iso ele.

– Se osoittaa, että toinen ihminen on ajatellut sinua. Se on muistamisen tärkeä väline.

Joulumerkillä varustetuille korteille viimeinen postituspäivä on 12. joulukuuta. Ikimerkillä varustettu kortti ehtii perille, kun sen lähettää 19. joulukuuta mennessä. (Lisää tietoa Postin sivuilla (siirryt toiseen palveluun).)

Korjaus 7.12. klo 17.40: Postikorttien viimeisiksi postituspäiviksi oli aiemmin jutussa virheellisesti mainittu 14. ja 21. joulukuuta. Oikeat päivät ovat 12. ja 19. joulukuuta.