Ailo-poron ensimmäinen vuosi oli taistoa Lapissa – luontoelokuvan kuvauksissa jännitettiin selviääkö päätähti hengissä

Suomalais-ranskalainen luontoelokuva Ailo – pienen poron suuri seikkailu seuraa poron elämää syntymästä vaaralliselle tunturivaellukselle.

Aamu-tv
poro
Tähtihetkessä vierailivat poron elämää seuraavan elokuvan kuvaaja Teemu Liakka ja eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio.

Metsän tarinan ja Järven tarinan tekijöiden uusin elokuva on ranskalaisten kanssa tehty eläinseikkailu. Ailo – pienen poron suuri seikkailu seuraa vuoden verran pientä poroa tokkansa kintereillä. Luontodraamassa sadun muotoista tarinaa kertoo näyttelijä Peter Franzén.

Elokuvaa kuvattiin Suomen ja Norjan tuntureilla. Porojen lisäksi seurataan esimerkiksi kärppää, naalia ja sutta luonnossa.

Elokuvan päätähti on kuitenkin Ailo-poro. Pieni pääosanesittäjä valittiin useiden vasojen joukosta, kertoo eläinnäyttelijöiden kouluttaja Tuire Kaimio.

– Valitsimme fiksuimman ja filmaattisimman vasan, mikä tässä tapauksessa liittyi rohkeuteen. Rohkeus liittyy taas emään, kun on rohkea emä, niin yleensä myös vaadin on samanlainen. Tärkeää oli myös se, miten vasa suhtautuu työryhmään.

Olennaista olivat myös vasan henkiinjäämismahdollisuudet. Iso osa vasoista menehtyy alkumetreillä. Elokuvantekijöiden piti heittää veikkauksensa tiettyjen vasojen osalta. Alkuun kuvattiinkin varmuudeksi useita vasoja.

poro ja vasa
Rohkea vasa pääsi elokuvan päätähdeksi.MRP Matila Röhr Productions.

Poro ei unohda koskaan

Kaimio ryhtyi kouluttamaan pääporoa ja muita poroja erityisesti tiettyyn paikkaan menemistä. Ensisijaista ei ollut kuitenkaan tehtäviin kouluttaminen. Elokuvantekijät halusivat tallentaa eläinten luontaista käyttäytymistä. Ympäristöä vaihdettiin ja muutettiin ympärillä, että poroilta saataisiin haluttuja reaktioita.

Luontoon erikoistuneen kuvaaja Teemu Liakkan mielestä poroihin syntyy omanlaisensa suhde.

– Porot ovat herkkiä ja fiksuja eläimiä. Ne tunnistavat ihmisen pitkän ajankin kuluttua. Ne tietävät, että tutun kaverin kanssa ei ole hätää.

Kaimio on sitä mieltä, että poro ei koskaan unohda kohtaamisiaan. Kaimio seurasi tarkkaan Ailo-poron käytöstä ja raportoi ohjaajalle havainnoistaan. Ohjaaja muokkasi käsikirjoitusta ja elokuvan lopputarinaa eläimen käytöksen perusteella.

Parhaat otokset tarinaan saatettiin saada kahvitauoilla. Kun muu kuvausryhmä lähti kahville, jäi Liakka kuvaamaan. Villejä eläimiä kuvatessa vaivihkaisuus korostuu entisestään. Villien eläimien parissa pyritään siihen, että ne eivät edes tiedä tulevansa kuvatuksi.

– Jokainen askel pitää kuitenkin miettiä tarkkaan tai viikon työ voi mennä hukkaan.

poro ja pupu
Elokuvassa Ailo-poro kohtaa monenlaisia eläimiä Lapissa.MRP Matila Röhr Productions.

Sudet ja muut pedot vasan perässä

Elokuvassa Ailo kohtaa monia vaaroja tunturissa. Yhdessä kohtauksessa sudet ajavat Ailoa ja tokkaa takaa. Liakka sanoo, että paljon elokuvan draamasta ja magiikasta on syntynyt leikkauspöydällä. Lähtökohtana on ollut, että eläimet ovat kuvauksissa turvassa.

Kuvauksien ulkopuolella olisi voinut kuitenkin tapahtua paljon. Tekijät jännittivät loppuun saakka Ailon hengissä pysymisen puolesta. Jos susi, muu peto tai vahinko olisi vienyt Ailon hengen, olisi pitänyt turvautua varasuunnitelmaan.

– Luultavasti olisimme yrittäneet löytää samannäköinen poron tilalle. Se olisi ollut vaikeaa, sillä meidän Ailomme on niin uniikinnäköinen, sanoo Kaimio.

Vuoden varrella kuvaukset porojen matkassa veivät ainutlaatuisten hetkien äärelle. Liakka muistelee parhaana kokemuksenaan kuitenkin kaiken alkua, Ailon syntymää.

– Kuvasimme Ailon ja kahden muun poron syntymät. Ne olivat herkkiä hetkiä.