Turhat ennakkoluulot rajoittavat kalastusta tekojärvillä – "Ei ole mitään estettä kuhien käytölle"

Yksi ennakkoluuloista liittyy kalojen elohopeapitoisuuksiin.

kalastus
Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi kairaamassa jäähän reikää
Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi suosittelee kokeilemaan tekojärvellä kalastusta.Antti Kettumäki / Yle

Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi kairaa jäähän reiän Seinäjoen Kyrkösjärvellä. Jäätä on kairauskohdalla lähellä rantaa kymmenen senttiä. Kaikkialla jäät eivät kuitenkaan kestä ihmisen painoa. Tietää siis täytyy, missä uskaltaa liikkua ja kalastaa.

– Ensijäät ovat yleensä hyviä kalastukseen - sitten kun ne vahvistuvat niin, että niillä on turvallista kulkea. Yleensä pilkkimiehille tämä alkutalvi on antoisaa ja samoin talviverkkojen pitäjälle. Jäät ovat vielä ohuet ja valoa pääsee hyvin jään alle. Näin kalatkin ovat vielä aktiivisia, Paloniemi kertoo.

Vaikka tekojärvet on perustettu ensisijaisesti tulvasuojelun tarpeisiin, ovat ne tuoneet Paloniemen mukaan hyviä kalastusmahdollisuuksia vähäjärvisille alueille. Vaikeutta kalastamiseen erityisesti verkoilla tuo kuitenkin se, että tekojärvien pohjat ovat usein risukkoisia ja niissä on paljon kantoja.

– Monet tekojärvet niinkuin tämä Kyrkösjärvikin, ovat kalaisia. Kalastuspaikkoina tekojärvet eivät välttämättä häviä ollenkaan monille keskivertojärville, Paloniemi kertoo.

Marko Paloniemi
Paloniemen mukaan Kyrkösjärven osalta kuhien elopitoisuudet ovat matalia.Antti Kettumäki / Yle

Ennakkoluuloja riittää

Tekojärvissä kalastamiseen liittyy hyvin paljon ennakkoluuloja kuten esimerkiksi kalojen elohopeapitoisuuksiin. Esimerkiksi Seinäjoen Kyrkösjärveltä nousee useiden kalalajien lisäksi myös kuhaa, jonka elohopeapitoisuudet ovat matalat.

– Kuhien elohopeapitoisuuksia on selvitelty viime aikoina. Kyrkösjärven kuhien elohopeapitoisuudet ovat matalia ja alittavat selvästi pitoisuusrajat. Ei ole mitään estettä kuhien käytölle elintarvikkeena, Paloniemi kertoo.

Paloniemi myöntää, että isommissa yksilöissä elohopeapitoisuudet ovat suuremmat, mutta näin on myös luonnonjärvikaloissakin.

Paloniemi ei ole myöskään havainnut minkäänlaisia makueroja perinteisten luonnonjärvikalojen ja tekojärvessä kasvaneiden yksilöiden välillä.

Paloniemi kalastaa talvisin myös verkoilla. Talvisaikaan Kyrkösjärven tekoaltaasta nousee mateita, kuhia, ahvenia ja haukia. Välillä verkkoon jää kiinni myös kirjolohia. Paloniemi kalastaa paljon myös muillakin järvillä, mutta lähikalastuskohteena Kyrkösjärvi toimii hyvin.

– Tämä on hyvä kohde käydä verkkoja tarkastamassa kevättalvella työpäivän jälkeen, Paloniemi kertoo.