Vakoojaksi epäillyn norjalaisen tutkintavankeus Moskovassa kestänyt jo vuoden – Turvallisuuspalvelua arvostellaan Norjassa: Miksi kuriirina käytettiin eläköitynyttä upseeria?

Entinen rajaupseeri Frode Berg myöntänyt olleensa kuriiri Norjan tiedustelupalvelun operaatiossa.

vakoilu
FSB:n virkailijat vievät Frode Bergiä vangitsemisoikeudenkäyntiin Moskovassa talvella 2018.
FSB:n virkailijat vievät Frode Bergiä vangitsemisoikeudenkäyntiin Moskovassa alkuvuodesta 2018.Morten Jentoft / NRK

Venäjän turvallisuuspoliisi FSB pidätti entisen rajaupseerin Frode Bergin vakoilusta epäiltynä Moskovassa 5. joulukuuta 2017.

Berg toimi pitkään Norjan rajaupseerina Kirkkonimessä Venäjän vastaisella rajalla, ja jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten.

Pidätys oli järkytys Norjassa erityisesti kirkkoniemeläisille. Berg on tunnettu paikallinen vaikuttaja. Hän on toiminut puheenjohtajana sekä alueen Punaisessa Ristissä että seurakuntaneuvostossa puheenjohtajana, ja ollut pitkään aktiivinen myös norjalais-venäläisessä rajaseudun yhteistyössä.

Pidätyksen jälkeen Kirkkonimessä pidettiin mielenosoituksia, joiden mottona oli Haluamme Froden kotiin takaisin.

Aluksi Berg kiisti syytökset kokonaan, mutta kuukausien tutkintavankeuden jälkeen myönsi olleensa kuriirina Norjan puolustusvoimien tiedustelupalvelun Etteretningstjenestin tiedusteluoperaatiossa.

Morten Jentoft on seurannut tapausta alusta alkaen. Hän on Norjan yleisradion NRK:n pitkäaikainen entinen Moskovan kirjeenvaihtaja. Äskettäin Norjan televisiossa nähtiin myös Jentoftin tekemä dokumentti Fengslet i Moskva (siirryt toiseen palveluun) (Vangittuna Moskovassa).

– Frode Berg on itse myöntänyt, että hän on ollut mukana tiedusteluoperaatiossa Venäjällä. Mutta hän on myöntänyt vain, että hän on ollut välittäjä. Ja hän sanoo välittäneensä vain rahaa ja tietoja, eikä hän ole itse kerännyt salaisia tietoja Venäjällä, sanoo Morten Jentoft Yle uutisten puhelinhaastattelussa.

Frode Berg-juliste Kirkkoniemessä.
Frode Berg-juliste Kirkkoniemessä.Jarmo Honkanen / Yle

Salaisten vakoilujuttujen tiedot aina epävarmoja

Tiedot Norjan ja Venäjän vakoiluskandaalista ovat epätarkkoja, kuten vakoilujutuissa yleensä.

Vakoilujutuille tyypilliseen tapaan Bergin tutkintavankeutta käsittelevät istunnot tuomioistuimessa on käyty suljetuin ovin Moskovassa.

Venäjän valtion uutistoimisto Tass on taannoin uutisoinut (siirryt toiseen palveluun), että FSB epäilee Bergin saaneen Venäjän pohjoisen sotalaivaston salaisia asiakirjoja venäläiseltä entiseltä poliisilta, joka on pidätettynä maanpetoksesta epäiltynä.

NRK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Berg on kertonut, että hänelle oli annettu Norjassa kahdessa kirjekuoressa 3000 euroa kuljetettavaksi. Kirjeet piti toimittaa Natalia-nimiselle naiselle Moskovaan. FSB pidätti Bergin kirjeineen Moskovassa hotelli Metropolin edustalla viime vuoden joulukuun 5. päivänä.

Viime helmikuussa Norjan ulkoministeri Ine Eriksen Søreide tapasi Kirkkonimessä Frode Bergin vaimon ja muita perheenjäseniä. Myös Yle Uutiset oli tapaamisen jälkeen Søreiden pitämässä tiedotustilaisuudessa paikalla.

Ministeri Søreide sanoi hallituksen auttavan Bergiä samoin kuin muitakin ulkomailla vangittuja norjalaisia. Vakoiluepäilyjä ulkoministeri ei kommentoinut ja tämän linjan myös koko Norjan hallitus on ainakin toistaiseksi pitänyt. Myöskään tiedustelupalvelu ei ole kommentoinut vakoiluepäilyjä mitenkään.

Norjan tiedustelupalvelua arvostellaan

Norjalaiset ovat ihmetelleet ja arvostelleet maansa tiedustelun toimintaa asiassa. Eläkkeellä olevan upseerin ja rajaseutuyhteistyössä kansalaisjärjestöissä toimivan Bergin käyttöä vakoilussa pidetään typeränä.

– Se iso kysymys on tietysti, että miten tällaista voi tapahtua? Että entinen norjalainen upseeri jäi kiinni tällä tavalla Venäjällä. Norjan tiedustelupalvelu on saanut aika paljon moitetta asiasta, sanoo Jentoft.

Froden tukiryhmässä toimiva Etelä-Varangin luterilaisen seurakunnan pappi Torbjørn Brox Webber on ollut ja on yhä Moskovassa vangitun Froden ja hänen Kirkkonimessä asuvan perheensä tukena.

NRK:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) Brox Webber pitää sopimattomana, jos tiedustelupalvelu käyttää paikallisia ihmisiä vakoilussa. Hänen mukaansa toiminta heikentää paikallisten norjalaisten ja venäläisten välistä luottamusta.

Norja pidätti ja vapautti vakoilusta epäillyn Venäjän kansalaisen syksyllä

Viime syyskuussa (2018) Norjan turvallisuuspoliisi PST pidätti Oslossa Venäjän kansalaisen vakoilusta epäiltynä.

Pidätetty oli Venäjän parlamentin virkamies Mihail Botsjkarev. Virkamies oli osallistunut Venäjän edustajana digitalisaatiota käsittelevään kansainväliseen seminaariin Norjan eduskunnan Suurkäräjien talolla.

Botsjkarevin käytös oli herättänyt suurkäräjätalon virkailijoiden epäilyt. NRK:n tietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) hänet tavattiin liikkumasta suurkäräjien printterihuoneesta, johon hänellä ei ollut pääsyoikeutta. Epäilty oli ollut kiinnostunut myös kulkukorteista. Printtereitä pidetään elektronisen vakoilun riskikohteina.

Botsjkarev kiisti kaikki epäilyt. Myös Venäjän hallitus arvosteli Norjaa voimakkaasti ja uhkasi seurauksilla. Uutistoimisto Tassin mukaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova syytti Norjaa kiristyksestä (siirryt toiseen palveluun), jolla Norja yrittää saada vakoilusta rysän päältä kiinni jääneen Frode Bergin vapaaksi.

Venäläismies oli pidätettynä kaksi viikkoa. Norjan turvallisuuspoliisi PST olisi halunnut jatkaa tutkintavankeutta toiset kaksi viikkoa, mutta Oslon käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen (siirryt toiseen palveluun). Oikeuden mukaan tutkintavankeuden jatkamiselle ei ollut riittäviä syitä.

PST ilmoitti, että se jatkaa oikeuden päätöksestä huolimatta jutun esitutkintaa. Poliisin epäilemä Botsjkarev pääsi heti vapaasti matkustamaan kotiinsa Venäjälle (siirryt toiseen palveluun).

Bergin vankeus Moskovassa jatkuu

Viikko sitten Bergin tutkintavankeutta jatkettiin Moskovassa ensi vuoden helmikuuhun saakka. Oikeudenkäynnin ajankohdasta ei ole tietoa. NRK:n mukaan Berg on saanut uuden paremman sellin Moskovassa FSB:n Lefortovon vankilassa.

Venäjällä voi saada vakoilusta enimmillään 20 vuoden vankeustuomion. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjä ja Norja voisivat sopia mahdollisesta vankien vaihdosta tuomion jälkeen.