Analyysi: Kuusi syytä, miksi ranskalaiset aikovat tänään yhä osoittaa mieltään

Ranskalaiset ”keltaliivit” osoittavat mieltään jo neljättä viikkoa. Hallituksen ilmoitus polttoaineverojen korotuksesta ei ole tyrehdyttänyt protesteja. Listasimme kuusi syytä ranskalaisten tyytymättömyyteen.

Ranska
Mielenosoittajia Pariisissa 1. joulukuuta.
Abdulmonam Eassa / AFP

1) Talouskasvu on hidasta ja työttömyys pysyy korkeana

PariisiRanskalaisten ostovoima on noussut viime vuosina, mutta hitaasti. Se ei ole yhäkään palannut vuoden 2008 talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Jaettavaa on vähän, sillä Ranskan talous kasvaa odotettua hitaammin, julkinen talous on pahasti alijäämäinen ja työttömyys pysyttelee sitkeästi yli yhdeksässä prosentissa.

Presidentti Emmanuel Macron on pyrkinyt joustavoittamaan Ranskan taloutta ja työmarkkinoita, mutta uudistusten vaikutukset ovat toistaiseksi vaatimattomia. Uudistaminen ei ole Ranskassa koskaan helppoa, ja nopeiden tulosten uupuminen on koetellut Macronin uskottavuutta.

Mielenosoittajia ruiskutetaan vesitykeillä 1. joulukuuta.
Yoan Valat / EPA

2) Presidentti on keskittänyt verohelpotuksia hyväosaisille

Kansalaisten tyytymättömyys henkilöityy vahvasti presidentti Emmanuel Macroniin. Macronia syytetään itsevaltaiseksi ja ylimieliseksi ”rikkaiden presidentiksi”.

Tuo mielikuva ei ole vailla pohjaa, sillä Macron on tosiaan keskittänyt joustoja ja verohelpotuksia valmiiksi hyväosaisille. Presidentti on perustellut politiikkansa sillä, että on koko Ranskan edun mukaista houkutella maahan lisää pääomaa ja sijoittajia.

Erityisen paljon kritiikkiä on herättänyt varakkaiden solidaarisuusveron (impôt de solidarité sur la fortune) poistaminen.

3) Macronin viestintä on ollut kömpelöä

Mielikuvaa rikkaiden presidentistä eivät ole tasoittaneet myöskään Macronin puheet. Monilahjakas mutta kärsimätön presidentti ei jaksa aina perustella ratkaisujaan julkisuudessa.

Macron on myös syyllistynyt hölmöihin möläytyksiin: hän on esimerkiksi puhunut ranskalaisista ”laiskimuksista” ja kutsunut teurastamon työntekijöitä ”lukutaidottomiksi”. Asiaa ei ole auttanut presidentin nuori ja poliittisesti kokematon lähipiiri, joka ei ole kyennyt paikkailemaan näitä virheitä.

Työntekijät suojaavat näyteikkunoita Champs-Elyseellä perjantaina tulevan mielenosoituksen takia.
Alain Jocard / AFP

4) Alueellinen epätasa-arvo ja keskiluokan epävarmuus lisääntyvät

Ranska on iso maa, jota kehitys ei ole kohdellut tasa-arvoisesti. Maaseudulla on paljon pieniä kyliä ja kaupunkeja, joiden palveluita on karsittu viime vuosina. Julkiset liikenneyhteydet ovat usein olemattomat eikä ilman autoa pärjää.

Keltaliiviliikkeessä on toisaalta mukana myös keskikokoisten kaupunkien keskiluokkaisia asukkaita, jotka pelkäävät menettävänsä turvatun asemansa ja suhtautuvat tulevaisuuteen pessimistisesti. Nämä ranskalaiset kokevat, etteivät poliitikot kuuntele tai ymmärrä heidän huoliaan.

5) Poliittisiin päättäjiin ja instituutioihin ei luoteta

Ranskalaisten epäluottamus poliittisia päättäjiä kohtaan on suurta. Vuoden 2017 vaaleissa kyllästyminen kanavoitui nuoren ja poliittisesti kokemattoman Macronin valintaan presidentiksi. Samalla entiset suuret puolueet kuihtuivat hajanaisiksi pikkuliikkeiksi.

Presidentti Macron ei ole kuitenkaan onnistunut täyttämään häneen kohdistuneita suuria odotuksia. Kun poliittiset puolueet ja ammattiyhdistysliike ovat heikentyneet, ei kansalaisten pettymykselle löydy perinteistä purkautumiskanavaa. Keltaliiviliike on nostanut pintaan pitkään kyteneen turhautumisen.

Mielenosoittajia Pariisissa 1. joulukuuta.
Niin sanotut keltaliivit osoittivat mieltään Pariisissa Champs-Élysées-kadulla 1. joulukuuta 2018.Yoan Valat / EPA

6) Ranskalaiset ovat vallankumouskansaa

Ranskassa kadun valta on suuri. Katu on politiikan keskeinen näyttämö ja mielenosoitukset tärkeä poliittisen painostuksen väline.

Keltaliivisten mielenosoittajien määrä ei ole lopulta valtavan suuri, mutta väkivaltaisiksi yltyneet mellakat ovat pakottaneet Ranskan hallituksen myönnytyksiin. Hajanaisella keltaliiviliikkeellä on valtaa, koska sillä on kansan enemmistön tuki takanaan. Yli 70 prosenttia ranskalaisista kannattaa protestoijien vaatimuksia.

Vallankumousperinne elää Ranskassa yhä vahvana ja kansalaiset tukevat mielellään mielenosoittajien vaatimuksia.

Lue lisää:

Toimittajalta: Ranskan hallitus taipui keltaliivien vaatimuksiin – mutta se tuskin riittää

Ranskan hallitus yrittää tyynnyttää keltaliivit – polttoaineverojen korotus jäihin

Ranskan keltaliivien mielenosoitukset jatkuvat: Protestien viisi viimeisintä käännettä