Sydämeeni joulun teen -kappaleen säveltänyt Kassu Halonen: "Olemme saavuttaneet suomalaisten kanssa yhteisen sävelen siinä laulussa"

Säveltäessään Halonen kokee vain kirjaavansa päässä soivan musiikin ylös. Hätätilanteessa vaikka auton tuulilasiin.

säveltäminen
Säveltäjämestari Kassu Halonen kuulee laulut valmiina päässään
Säveltäjämestari Kassu Halonen kuulee laulut valmiina päässään

Rentun ruusu, Surun pyyhit silmistäni, Kaduilla tuulee... Kassu Halosen lähes kahden tuhannen sävellyksen lista on täynnä ikivihreitä, suomalaisille rakkaita kappaleita.

Määrä on sellainen, että ihan aina säveltäjä ei ole varma, onko radiossa soiva kappale oma. Mutta niihin jotka hän tunnistaa, on miehellä lämmin suhde.

Kuten rakastettuun Sydämeeni joulun teen -lauluun, jossa on Vexi Salmen sanat.

– Olen nöyrällä tavalla ylpeä siitä, että siitä on tullut niin suosittu. Joululaulusta on vaikea tehdä evergreen, koska käyttöaika on niin pieni. Mutta kun tämä ilmestyi vuonna 1988, siitä tuli heti suosittu. Olen hyvilläni siitä, että olemme saavuttaneet Suomen kansan kanssa yhteisen sävelen siinä laulussa.

Säveltämiseen ei tarvita soittimia

Halonen kertoi Puoli seitsemän haastattelussa, että sävellykset syntyvät kaikissa tilanteissa, usein auton ratissa. Hän kokee, ettei itse oikeastaan edes hallitse koko prosessia eikä koskaan käytä pianoa tai muita soittimia säveltäessään.

Kappaleet vain alkavat soimaan päässä.

– Minulla on kuin kuulokkeet päässä ja yhtäkkiä niistä alkaa kuulua musiikkia. Silloin täytyy äkkiä löytää jotain, millä merkitä nuotit ylös.

Se tarkoittaa, että säveltäjä on merkinnyt nuotteja niin lentokoneen serviettiin kuin auton pölyiseen tuulilasiinkin. Kerran hyvä kappale alkoi soida päässä juuri, kun poliisi pysäytti liikenteessä.

– Sanoin poliisille, että pliis olkaa nopeita, mulla on vähän kiire nyt.

Opettaja herätti halun auttaa muita

Halosen musiikkiura alkoi 7-vuotiaana, kun opettaja osti lahjakkaalle pojalle mandoliinin. Halosen isä oli juuri kuollut ja opettaja tiesi, ettei äidillä olisi varaa kalliisiin soittimiin.

Mandoliini vaihtui ensin haitariin ja sitten huiluun, jota Halonen soitti ensin sotilassoittokunnassa ja Ruotsissa jopa sinfoniaorkesterissa. Mutta sitten hän meni Kirkan keikalle ja rokkibändin ”tolkuton energia” oli sellainen, että klassinen musiikki sai jäädä.

– Kakkoshuilua kun vedät sinfoniabändissä, olet aika pieni osa kokonaisuutta. Kirkan bändin urkurina olin aika suuri osa ja pääsin vaikuttamaan kokonaisuuteen ihan eri tavalla.

Kassu Halonen säveltää edelleen jatkuvasti, muun muassa Tapani Kansan tänä syksynä ilmestynyt 50-vuotisjuhlalevy on Halosen käsialaa. Halonen sävelsi myös Raskasta Joulua -hevikiertueelle avausnumeron.

Kesäisin miehen ajan vie kuitenkin taidekoti Oulujärven rannalla Manamansalossa. Vuonna 2000 avattu paikka on vastapalvelus maailmalle siitä, että opettaja osti aikanaan mandoliinin.

– Siitä jäi niin liikuttunut ja kiitollinen olo, että päätin, että jos joskus pääsen tämän ”kostamaan”, niin sen teen. Taidekodin kantavana ajatuksena on aina ollut syrjäytymisen ehkäisy, teemme yhteistyötä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja sosiaalitoimen kanssa ja järjestämme lasten kesäleirejä.

Katso Kassu Halosen koko haastattelu Puoli seitsemän -ohjelmassa:

Kassu Halonen