Moni omaishoitaa lastaan ilman virallista sopimusta

Omaishoidon palvelut on usein suunniteltu ikäihmisiä varten eikä lapsiperheiden tarpeita tunnisteta.

omaishoito
lapsi pitää vanhempia kädestä
AOP

Valtaosa omaishoidettavista suomalaisista on ikäihmisiä, mistä syystä palvelutkin on usein suunniteltu juuri tätä ikäryhmää ajatellen.

Kelan vuonna 2014 toteuttaman omaishoitotutkimuksen mukaan lapsiperheet kokivat kohtelun epätasa-arvoiseksi: omaishoitoasioista saatetaan esimerkiksi päättää kunnan vanhuspalveluissa, missä ei välttämättä ole ymmärrystä lapsiperheen arjesta, ja kriteerit voivat olla lapsiperheelle epäsopivia.

Lasten omaishoitajat ry:n mukaan lasten omaishoitajia ei tunnisteta tarpeeksi yhteiskunnan eri tasoilla.

– Yleisesti luotetaan siihen, että vanhemmat hoitavat kyllä lapsensa joka tapauksessa - oli hoitoisuutta miten paljon tahansa, toteaa Lasten omaishoitajat ry:n puheenjohtaja Carmen Villman.

Villmanin mukaan moni lapsen omaishoitaja tekeekin omaishoitajan työtään ilman virallista sopimusta.

Lapsen omaishoitaja luopuu usein työstään

Alaikäisistä omaishoidossa olevista lapsista suurin osa on kehitysvammaisia, vuoden 2012 tilaston mukaan yli 70 prosenttia. Hoidon tarpeen syynä voi olla myös pitkäaikainen fyysinen sairaus tai näkö- tai liikuntavamma.

Villman kertoo, ettei omaishoidon kriteeristö tunnista lapsia omaishoidettavina tarpeeksi suurella kirjolla.

– Kriteeristö tulisi rakentaa tunnistamaan hoidon sitovuutta, jotta niissä ei keskityttäisi pelkkiin haasteisiin ja diagnooseihin, Villman painottaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Sari Kehusmaan mukaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on ongelmallista lasten omaishoitajille. Eläkeikäisillä perustoimeentulon turvaa eläketulo, johon omaishoito ei vaikuta.

Villmanin mukaan tilanne usein eskaloituukin niin, että lapsen omaishoitaja luopuu työstään, jotta voi toimia omaishoitajana.

Myöntämisen kriteerit vaihtelevat kunnittain

Väestötutkimusten mukaan 60 000 suomalaista on raskaassa ja sitovassa hoitotilanteessa, mutta vain 46 000 heistä on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa.

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen etuus, joten jokainen kunta saa itse päättää, paljonko rahaa omaishoidon tukiin käytetään.

Kehusmaan mukaan omaishoidon tukeen panostaminen ja omaishoidon myöntämisen kriteerit vaihtelevatkin kunnittain.