Analyysi: Kukaan ei tiedä, mitä keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa

Äänestäjillä on oikeus tietää, mihin suuntaan puolueet kehittäisivät suomalaista sosiaaliturvaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Robert Sundman.

Perustulo
Juha Sipilä puhuu keskustan puoluevaltuuston kokouksessa.
Pääministeri, puheenjohtaja Juha Sipilä puhuu keskustan puoluevaltuustolle 24. marraskuuta.Roni Lehti / Lehtikuva

Tein syyskuun alussa juttua puolueiden erilaisista sosiaaliturvamalleista. Niin kutsutusta sotu-uudistuksesta on kaavailtu ensi vaalikauden isoa remonttia.

Iso se onkin: sosiaaliturvan kokonaisuus pitää sisällään erilaisia etuuksia aina työttömyysturvasta lapsilisiin sekä jonkunlaisen mallin siitä, miten tuet sovitetaan yhteen ja millainen hallinto niiden taustalla pyörii. Moni on väsynyt tukibyrokratiaan, ja siksikin uudistus on erittäin perusteltu.

Soteuudistuksesta säikähtäneet poliitikot eivät tietenkään halua väsätä isoa reformia kertarysäyksellä, mutta pala kerrallaankin toteutettava uudistus kaipaa vision: millaisten ratkaisujen varaan tulevaisuuden sosiaaliturva pitäisi rakentaa?

Usea puolue on julkaissut vähintäänkin hahmotelman mallistaan. Gallupykköset SDP ja kokoomus liputtavat omissa malleissaan – yleisturvassa ja yleistuessa – vastikkeellisuuden puolesta. Se käy ilmi myös tästä Ylen jutusta, jossa kysyimme puoluejohtajien näkemyksiä sosiaalitukiin ja -turvaan liittyen.

Vastikkeellisuus on tuttua monelle myös nykysosiaaliturvasta: esimerkiksi opiskelija saa opintorahaa tällä hetkellä vain, jos etenee opinnoissaan. Työtön taas saa työttömyysturvaa vain, jos hän hakee töitä.

Eivät demareiden ja kokoomuksen mallit ole tietenkään toistensa kopioita. Kokoomuksen yleistuessa vastikkeellisuus ja velvoittavuus ovat voimakkaampia, ja demareilla tuen taso korkeampi. Mutta moni perusperiaate on jaettu.

Vastikkeettoman perustulon puolesta ovat liputtaneet sen sijaan sekä vihreät että vasemmistoliitto – ja hieman yllättäen myös keskusta.

Vasemmistoliitto ja vihreät ovat myös kertoneet, mitä ne perustulolla tarkoittavat. Tietty raha jokaiselle käteen kuussa, eikä kysymyksiä kysytä tai aktiivisuusehtoja tarkastella.

Mutta mitä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tarkoittaa, kun hän Ylen kyselyssä kannattaa perustuloa ja sosiaaliturvan vastikkeellisuutta samaan aikaan?

Kukaan ei ole vielä nähnyt keskustan sosiaaliturvamallia. Kun sen perään on kyselty, vastaus on ollut, että "hyvää kannattaa odottaa".

Syksyksi lupailtu malli lykkääntyy joulun yli, kertoi puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni Ylelle muutama viikko sitten. Tässä STT:n jutussa Kulmuni arvelee, että mallia päästäisiin esittelemään tammikuussa.

Virallisesti syynä ovat laskelmat, mutta todellinen syy kyllä selviää jutusta: keskustan puheenjohtaja ja kenttäväki ovat keskenään erimielisiä asiasta. Kenttä haluaa perustulon (siirryt toiseen palveluun), ja asiasta on myös puoluekokouksen päätös.

Puheenjohtaja Sipilä on kuitenkin puhunut toistuvasti tätä päätöstä vastaan ja painottanut "aktiivisuutta". Hänelle ei käy vastikkeeton malli, ja siksi hän tuntuu kannattavan jonkinlaista "vastikkeellista perustuloa".

Se on sumutus.

– Keskusta kannattaa perustuloa, mutta sellaista "perustuloa", joka olisi vastikkeellista työikäisille & -kykyisille, kirjoittaa ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).

Se ei olisi oikea perustulo, Kärkkäinen huomauttaa. Jos sosiaaliturvaan kuuluu perustulo edes yhtenä osana, se tarkoittaa määritelmällisesti sitä, että tietyn etuuden eli rahaa saa vastikkeetta – siis tekemättä mitään.

Väännöt sosiaaliturvaan ja suuriin uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä ovat puolueiden sisällä normaaleja, sillä kyse on isoista linjakysymyksistä.

Asiaa ei siksi kannata dramatisoida, mutta ei myöskään vähätellä.

Pohjimmiltaan väännössä vastikkeellisuuden ja vastikkeettomuuden välillä on kyse puolueen arvomaailmasta ja sen ytimessä olevasta ihmiskuvasta. Ja myös siitä, mitä puolue lupaa äänestäjille.

Erilaisten käsitteiden käyttö sekaisin ja ristiriitaiset puheet hämärtävät asioita.

Niin kutsuttua työttömyysturvan aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi alkuvuodesta ennätysajassa yli 100 000 allekirjoitusta. Se on hyvä esimerkki siitä, että äänestäjiä todellakin kiinnostavat sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset sekä puolueiden kannat niihin.

Keskusta on ollut perinteinen sosiaaliturvapuolue, jolla on kunniakas ja pitkä historia perusturvan synnyttämisessä ja vaalimisessa.

Ensi keväänä äänestäjillä on oikeus tietää, mitä uusi keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa – vai tarkoittaako se mitään.

Lisää aiheesta:

Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Näin puolueet muovaisivat Johanna Laakson sosiaaliturvaa seuraavalla vaalikaudella – Oman vaihtoehtonsa ovat esitelleet muun muassa demarit, kokoomus ja vihreät