1. yle.fi
  2. Uutiset

Mitä merkitystä ilmastoneuvotteluilla on? Miten Yhdysvaltojen nihkeilyyn voi vaikuttaa? Lue toimittajien vastaukset lukijoiden kysymyksiin

Vastasimme lukijoita askarruttaviin kysymyksiin Puolassa parhaillaan käynnissä olevasta ilmastokokouksesta.

ilmastonmuutos
#COP24-logo ilmastokokouksen pitopaikassa Puolan Katowicessa.
Lukasz Kalinowski / AOP

YK:n ilmastokokous jatkuu toista viikkoa Puolan Katowicessa. Yle seuraa tiistaista alkaen neuvotteluja, joiden tunnelma alkaa loppua kohti tiivistyä.

Katowicessa on tarkoitus päättää, miten Pariisissa kolme vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen tavoitteet pannaan toimeen. Käytännössä neuvotteluissa luodaan säännöt siihen, miten maat raportoivat päästövähennyksistään jatkossa.

Pariisissa tehtiin historiallinen sopimus: kaikki maailman maat sitoutuivat ensi kertaa vähentämään päästöjään. Maat sitoutuivat rajaamaan maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen.

Lue, miten toimittajat vastaavat lukijoiden esittämiin kysymyksiin:

Mielenosoittajia Puolan Katowicessa.
Ilmastokokous kerää Katowiceen myös monia mielenosoittajia.Janek Skarzynski / AFP

1. Mistä 1,5 ja 2 asteen erossa on kyse?

Ilmastoneuvottelujen ympärillä käytävän keskustelun keskiöön on noussut 1,5 asteen raja, joka on peräisin lokakuussa julkaistusta IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin raportista.

IPCC:n raportin mukaan ilmaston lämpeneminen pitäisi pysäyttää 1,5 asteeseen. Aiemmin turvallisena rajana on pidetty noin kahta astetta.

Asteista puhuttaessa maapallon lämpötilaa verrataan esiteolliseen aikaan eli vuosiin 1850–1900.

Maapallon lämpötila on ihmisen aiheuttamien päästöjen vuoksi noussut tähän mennessä yhden asteen esiteollisesta ajasta. Yhden asteen raja meni rikki (siirryt toiseen palveluun) vajaat kolme vuotta sitten.

Arviolta 20–40 prosenttia maailman ihmisistä asuu alueilla, joilla on jo nyt koettu yli 1,5 asteen lämpenemistä. Suomi kuuluu niihin alueisiin: pohjoisessa ilmasto on lämmennyt noin kaksi astetta.

IPCC:n raportissa kuvataan eroa 1,5 asteen ja kahden asteen lämpenemisen välillä. Raportin tilasi Pariisin ilmastokous vuonna 2015. Pariisissa kaikki maailman maat sitoutuivat ensi kertaa rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen ja pyrkimään kohti 1,5 astetta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset karkeasti ottaen tuplaantuvat, jos maapallon lämpötila nousee kaksi astetta puolentoista asteen sijaan. Brittiläinen, ilmastonmuutokseen erikoistunut verkkomedia on laatinut aiheesta yksityiskohtaisen vertailun (siirryt toiseen palveluun).

Katowicessa raportti on myös aiheuttanut ensimmäisen pattitilanteen neuvotteluihin, kun Yhdysvallat, Venäjä, Kuwait ja Saudi-Arabia vastustivat sen tunnustamista neuvotteluissa.

Yhdysvallat on myös kampanjoinut ilmastokokouksessa kivihiilen puolesta.

2. Milloin on liian myöhäistä toimia? Vuosikausia on toistettu, että on nyt viimeinen hetki.

Karkeasti ottaen aikaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen on vajaat 12 vuotta. Aikaraja tulee IPCC:n raportista, jonka mukaan päästöt pitäisi lähes puolittaa vuonna 2030. Käytännössä päästöjen pitää kuitenkin kääntyä jyrkkään laskuun jo lähivuosina, jotta tavoite saavutetaan.

Vielä kriittisempi takaraja on raportin mukaan vuonna 2050, jolloin nettopäästöjen pitäisi olla pyöreä nolla. Nettopäästöillä tarkoitetaan, että ihmisten aiheuttamien päästöjen ja niitä poistavien nielujen, kuten esimerkiksi metsien, pitäisi olla yhtä suuret.

Ilmastonmuutoksen pysäyttämisellä tarkoitetaan käytännössä sitä, että ilmaston lämpeneminen saadaan rajattua 1,5 asteen rajaan.

Peli ei ole pelattu. IPCC:n raportin merkittävimpiä viestejä on, että ihmisen tähän mennessä tuottamat päästöt eivät todennäköisesti yksin riitä sysäämään maailman keskilämpötilaa yli kriittisen rajan seuraavina vuosikymmeninä.

Myös teknologia esimerkiksi teollisuuden päästöjen leikkaamiseen on pääosin olemassa. Poliittisia päätöksiä päästöjen vähentämisestä tarvitaan muun muassa siksi, että teknologiaan uskalletaan myös investoida.

Ilmaston kohtalonkysymys on, miten maailman suurimmat päästäjät Kiina, Intia ja esimerkiksi Yhdysvallat toimivat jatkossa. Erityisesti Yhdysvaltojen parin vuoden takainen ilmoitus Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumisesta on kiristänyt YK:n ilmastoneuvottelujen tunnelmaa.

Myös Brasilia on uuden presidenttinsä johdolla uhannut irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta.

3. Onko kokouksessa päästy yhteisymmärrykseen vielä mistään? Miten Yhdysvaltojen, Venäjän, Saudi-Arabian ja Kuwaitin suhtautumiseen voi vaikuttaa?

Neuvotteluja käytiin virkamiesten voimin ilmastokokouksen ensimmäinen, viime viikko. Tällä viikolla kokoukseen saapuivat ministerit. Seuraavaksi neuvottelut jatkuvat heidän välillään. Suomesta paikalla on ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Katowicessa neuvottelevien suomalaisten mukaan ensimmäisellä viikolla on päästy yhteisymmärrykseen monista, joskin melko teknisistä asioista. Ne liittyvät esimerkiksi tasa-arvoon, alkuperäiskansojen asemaan ja maatalouden päästöihin.

Lista asioista, jotka siirtyivät edelleen ministerien neuvottelupöytiin on kuitenkin pidempi kuin ennalta on kaavailtu. Auki olevat asiat ovat poliittisia. Ne liittyvät muun muassa rahoitukseen, päästövähennyksiin, läpinäkyvyyteen ja sopeutumiseen.

Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Venäjä ja Kuwait aiheuttivat loppuviikosta neuvottelujen ensimmäisen umpikujan kieltäytymällä tunnustamasta IPCC:n ilmastoraportin merkitystä.

Katowicen neuvottelujen varsinaiseen päämäärään eli Pariisin sopimuksen säännöistä sopimiseen vastaanhangoittelulla ei ole ratkaisevaa merkitystä: IPCC:n raportti ei vaikuta Pariisin sopimukseen suoraan, vaan sen merkitys korostuu vasta kahden vuoden kuluttua, kun maiden päästövähennystavoitteita päivitetään.

Neuvottelujen ilmapiiriin ja uskottavuuteen Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian vähättelevät lausunnot sen sijaan vaikuttavat.

Yhdysvaltalaisneuvottelijoiden rooli on muttunut YK:n ilmastoneuvotteluissa sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump ilmoitti maansa irtautuvan Pariisin sopimuksesta. Neuvottelijat kuitenkin edistävät yhä kulisseissa sellaista säännöstöä, jossa Yhdysvallat voisi tarvittaessa olla mukana, jos seuraava presidentti niin päättää.

Yhdysvaltoihin ja sen liittolaisiin voi vaikuttaa vain neuvottelemalla, tapaamalla maiden edustajia kahdenvälisesti ja pitämällä kiinni omista kannoista, arvioivat suomalaisneuvottelijat.

4. Mitä perusteluja Yhdysvallat ja kolme muuta maata käyttivät IPCC:n raportin vähättelemiseksi?

Yhdysvallat, Venäjä, Saudi-Arabia ja Kuwait ovat öljyntuottajamaita. Öljyä ja muita fossiilisia polttoaineita pitäisi vähentää entistäkin nopeammin, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää IPCC:n raportin suosituksen mukaan 1,5 asteeseen.

Erityisesti Saudi-Arabia käytti puheenvuoroja raporttia vastaan. Saudi-Arabia totesi lausunnossaan, että raportin tieteelliset epävarmuudet edellyttävät lisää tutkimusta ja analyysejä.

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin erityisneuvontaja Preston Wells Griffith sanoi kokouksen oheistapahtumassa, että minkään valtion ei pitäisi uhrata taloudellista hyvinvointiaan kestävän ympäristöajattelun vuoksi.

5. Onko olemassa yhteenvetoa siitä, miten Pariisin ilmastosopimuksen hyväksyneet maat ovat viime vuosina vähentäneet päästöjään?

Pariisin ilmastokokouksessa tehtiin kolme vuotta sitten läpimurto, sillä kaikki maailman maat sitoutuivat ensi kertaa vähentämään päästöjään. Aiemmin vähennysten ajateltiin koskevan vain teollisuusmaita.

Pariisin sopimus ei kuitenkaan itsessään velvoita maita tiettyihin päästövähennyksiin. Sopimuksessa maat lupaavat sen sijaan asettaa omia tavoitteittaan ja raportoida niistä. Maat ovat myös sitoutuneet rajaamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen.

Sitä, millaiseen lämpenemiseen maiden Pariisin sopimukselle antamat päästövähennystavoitteet toistaiseksi johtavat, on listattu esimerkiksi Climate Action Tracker (siirryt toiseen palveluun) -sivustolla.

Sen mukaan maailmassa on toistaiseksi vain kaksi maata, joiden tavoitteet riittävät pitämään ilmaston lämpenemisen kriittisessä 1,5 asteessa. Esimerkiksi EU:n tavoitteet tarkoittavat kahden asteen lämpenemistä. Yhdysvaltain toimet taas johtavat nykyisellään neljän asteen lämpenemiseen.

Katowicen neuvotteluissa sovitaan siitä, miten Pariisin sopimus viedään käytäntöön. Suuri kysymys on se, miten läpinäkyvästi maat päästövähennyksistään jatkossa raportoivat. Tavoitteita on tarkoitus päivittää vuonna 2020.

6. Mitä hyötyä neuvotteluista on? Miksi ei vain ryhdytä konkreettisiin toimiin?

Ilmastoneuvotteluissa maailman maat neuvottelevat kansainvälisistä ilmastosopimuksista ja niiden toimeenpanosta. Perusajatus on yksinkertainen: toimijat eri maista sitoutuvat tekemään yhdessä töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, siihen sopeutumiseksi ja varautumiseksi monin eri keinoin.

Päätökset ja niiden vieminen poliittiselle tasolle ovat tärkeitä siksi, että esimerkiksi teollisuus uskaltaisi investoida puhtaaseen mutta kalliiseen teknologiaan. Vaikkapa hiilidioksidin talteenottoon tarvittava teknologia on jo olemassa, mutta sen käyttö harvinaista.

Hiilidioksidin talteenotto on tärkeässä roolissa esimerkiksi IPCC:n kaavailuissa siitä, miten ratkaiseviin päästövähennystavoitteisiin voidaan käytännössä päästä.

Ilmastoneuvottelut ovat kuitenkin myös oma kuplansa. Käytännön ilmastotoimet tapahtuvat muualla.

Esimerkiksi Yhdysvaltojen vastahankainen linja neuvotteluissa on paikoin ristiriidassa sen kanssa, mitä maassa todella tapahtuu. Monet osavaltiot ja kaupungit ovat yhä mukana päästövähennystavoitteissa, vaikka Valkoinen talo niistä aikookin kieltäytyä.

Myös suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kiina, joka ajaa neuvotteluissa kehitysmaille omia, väljempiä sääntöjä, on näyttäytynyt toisaalla myös ilmastotoimijana. Kiina on esimerkiksi maailman suurimpien uusiutuviin energianlähteisiin investoijien joukossa.

Myös EU julkaisi hiljattain komission tavoitteen maiden hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Tavoite on aiempaa kunnianhimoisempi ja myös linjassa IPCC:n raportin kanssa.

7. Miten kansalaisyhteiskunta on ollut hereillä Puolassa kokouksen aikana?

Näkyvintä aktivismia on ollut viime lauantaina järjestetty mielenosoitus. Siellä tosin nähtiin paitsi puolalaisia myös kansainvälisiä vieraita.

Puolassa on vaikeat olosuhteet ympäristöaktivisteille. Hallitus ei ole suopea ympäristönsuojelulle, ja se myös rajoittaa kansalaisliikkeiden toimintaa.

Katowicen kokous järjestetään ilmaston kannalta ristiriitaisessa paikassa: Puolan merkittävämmällä hiilentuotantoalueella Sleesiassa. Puola edustaa myös EU:n kunnianhimottomampaa päätä ilmastopolitiikassa. Maa tuottaa 80 prosenttia sähköstä kivihiilellä, ja aikoo pitää tason lähivuosina ennallaan.

Puolan isännöimän ilmastokokouksen pääsponsoreihin kuuluu lisäksi kaksi kivihiiliyhtiötä. Ympäristöjärjestö Greenpeacen Itä-Euroopan johtaja vertasi tilannetta siihen, että tupakkayhtiö sponsoroisi kokousta, jossa on tarkoitus kieltää tupakointi.

Lue myös:

Suomen ilmastoneuvottelija Outi Honkatukia kertoo nyt, mitä Puolasta on odotettavissa ja mitä neuvotteluhuoneissa tapahtuu oikeasti: "Valtaosa ei tunne asioita, joista neuvotellaan"

Onko ilmastokokouksista mitään hyötyä? Maapallon vuotuisissa pelastustalkoissa sorvataan ilmastodiiliä taas yötä myöten, mutta saadaanko mitään aikaan?

Kaivosmiehen terveiset kilometrin syvyydestä YK:n ilmastokokoukselle: "Ilman hiiltä ei ole tulevaisuutta"

Lähteet: AP

Lue seuraavaksi