Rastavantiähti tulou lähälpäi – ni yhty Rastavua ilmai ruskiedu kukkastu

Rastavantiähti ei kestä pitkiä matkua, mi on hyvä suomelazele kukkienkazvattajale. Rastavakse ostetah kukkua kaikkiedah läs sadah miljonah euroh.

Yle Uudizet karjalakse
Joulutähti
Lempiäläs kazvipertis kazvajat rastavantiähtet joga päiviä suajah ližiä valgiedu, sendäh gu luonnonvalgiedu sih vuvvenaigah jo ei tävvy.Marjut Suomi / Yle

Mäkelän laukkusavus Lempiäläs tänä vuongi kazvau 16 000 rastavantiähtie.

Kukkienkazvattai Klaus Mäkelä sanelou, gu enzimäzet nämmis kukkazis tuldih saduh jo heinykuul da silloi oldih vaste nenga kaksi santimetrii piduhuttu.

– Yhtel sygyzyn aigua, konzu tiähtet ollah varustumas, luonnonvalgei vähenöy. Sendäh joga päiviä niilöile on annettu sen-tämän čuasun aigua ližiä valgiedu

Suomes kazvajien rastavantiähtilöin emät puaksumbah ollah Afrikas, Kenies libo Tanzanies. Toizielpäi niilöin pystehet kazvatetah Keski-Euroupas, enimite Hollandies libo Germuanies.

Puutarhuri sylissään monilatvainen joulutähti
Kukkienkazvattajan Klaus Mäkelän käis on moniladvaine rastavantiähti, kudamua ylen suvaijah suomelazet.Marjut Suomi / Yle

Toimindanjohtai Jyrki Jalkanen Laukkusaduliitospäi sanou, gu suomelazet pietäh Rastavua perindön mugah.

– Päččipočči puaksumbi, migu indeikanliha, vakkupastokset, kuuzi, perindöllizet čomendukset da ruskei rastavantiähti. Libo valpahanruskei hiasintu, luvettelou Jalkanen.

Liiton čotaičendan mugah 67–68 prosentua Suomes kazvatettulois rastavantiähtilöis ollah ruskiet da läs nelläsvuitti valgiet. Muijien värilöin vuitti on ylen pieni.

Paljon joulutähtiä puutarhan pöydillä
Rastavantiähti ei kestä pitkiä matkua, sendäh nämmii kukkazii kazvatetah ostajien lähäl.Marjut Suomi / Yle

Klaus Mäkelä on huolevunnuh kukkazien tuondas. Ezimerkikse äijis rastavan luajilmuksis käytetäh ulgomualoilpäi tuoduloi kukkazii, havvuloi da pienii harjukazviloi.

– Rastavankukkazien tuondu alalleh kazvau. Euroupan suuret tuottajat tahtotah tuvva tänne kaikkie, mi vai kestänöy matkan.

Rastavantiähti on suomelazien kazvattajien puolel ihan oman luonnon periä.

– Kodimualazien kukkienkazvattajien tuvennu on se, gu rastavantiähti ei kestä pitkiä matkua. Nämmii kukkazii pidäy kazvattua lähäl, sanou Klaus Mäkelä.

Mäkelän savus kazvanuot rastavantiähtet ei ajeta loitombi Pirkanmuadu.

Laukkusaduliitto sežo on huolevunnuh tuondas. Jyrki Jalkazen arvivon mugah jo piäl puolet rastavankukkazis ollah tuondutavarua. Palamiärien vuitti on viegi suurembi.

Kaikkiedah suomelazet ostetah kukkua nenga 500 miljonah euroh vuvves. Sit luvus rastavankukkazien vuitti on läs viijendes.

Hyasintti
uomelazet suvaijah sežo hyväle tulijoi hiasintoi da pietäh niilöi rastavankukkazinnu.Marjut Suomi / Yle

Rastavankukkazis läs nelläsvuitti on rastavantiähtet. Ga suomelazet sežo suvaijah ezimerkikse hiasintua da amarilissua. Äijien rastavankukkaine on t’ulpuanu mal’l’akos libo laukkukazvinnu luajilmuksis.

Pruazniekoin aigua kyzytäh sežo rouzua. Iččenäžyspäiväkse valgiedu, Rastavakse kui valgiedu, mugai ruskiedu.

Matti Marttila Ali-Marttilan savuspäi Kangasalpäi sanou, gu rouzien käyttämine rastavankukkazinnu hil’l’akkazin liženöy.

Joulutähti tulee läheltä – punaisen klassikon asema on vankkumaton vuodesta toiseen