Junalla Tallinnasta Berliiniin jo vuonna 2026? Suomen mahdollinen osakkuus nosti Rail Baltica -rautatieprojektin Virossa taas otsikoihin

Hitaasti edennyt rautatiehanke jakaa virolaisten mielipiteet: arvostelijoiden mukaan rata tuhoaa arvokkaat suoalueet, puolustajien mielestä se tarjoaa ekologisen vaihtoehdon lentoliikenteelle.

Rail Baltica
Priit Humal
Rautatietä vastustavan kansanliikkeen perustajan Priit Humalin mielestä Rail Batica on liian kallis ja taloudellisesti kannattamaton.Stanislav Moshkov

TallinnaViron Keski-Eurooppaan yhdistävää Rail Balticaa alettiin suunnitella jo 1990-luvun puolivälissä, mutta toistaiseksi yhtäkään puuta ei ole kaadettu uuden radan tieltä.

Nyt Viro toivoo, että Suomen mukaan tuleminen nopeuttaisi projektia. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ilmoitti marraskuun lopussa Suomen harkitsevan osakkuutta hankkeessa (siirryt toiseen palveluun).

Tämän viikon maanantaina Berner tapasi Tallinnassa Baltian maiden ja Puolan Rail Baltica -asiantuntijoita ja keskusteli heidän kanssaan hankkeen yksityiskohdista.

– Selvitämme parhaillaan Suomen mukaan liittymisen mahdollisuuksia ja tapaa. Tahtotilamme liittymisen suhteen on vahva, joten pidän kyllä liittymistä todennäköisenä, sanoo Anne Berner Ylelle.

Suomen osallistumista rautatiehakkeeseen on toivottu Baltiassa jo vuosia. Anne Bernerin mukaan projekti on kiinnostanut Suomea koko ajan, ja nyt on tullut aika ottaa hankkeessa entistä vahvempi rooli.

– Rail Baltica avaa Suomelle uuden ja kiinnostavan kuljetusreitin Keski-Eurooppaan. Tästä hyötyy ennen kaikkea meidän elinkeinoelämämme. Rautatie on kiinnostava kohde myös Suomen rakennusalalle, Berner sanoo.

Noin tuhat kilometriä pitkän Rail Baltican on tarkoitus kulkea Tallinnasta Pärnun kautta Riikaan, siitä Liettuan Kaunasiin ja lopulta Puolan Varsovaan. Siellä rata yhdistyisi koko Euroopan kattavaan rautatieverkostoon.

Matka Rail Balticaa pitkin Tallinnasta Riikaan kestäisi suunnitelmien mukaan noin puolitoista tuntia, Tallinnasta Varsovaan neljä tuntia.

Yli 40 prosenttia virolaisista vastustaa rataa

Virossa Rail Baltica jakaa mielipiteet: kyselytutkimusten mukaan radan suosio on viime vuosina laskenut ja nyt yli neljäkymmentä prosenttia virolaisista vastustaa rautatietä. Vastustajien joukossa on muun muassa tieteentekijöitä ja mielipidevaikuttajia.

Rautatiehen kriittisesti suhtautuvan kansanliikkeen Avalikult Rail Balticust (Avoimesti Rail Balticasta) perustaja Priit Humal toteaa radan olevan liian kallis ja taloudellisesti kannattamaton.

Rail Baltican rakentamisen kokonaiskustannusten on arvioitu olevan yli kuusi miljardia euroa, josta Euroopan unioni maksaisi korkeintaan 85 prosenttia. Viron osuudeksi kokonaissummasta on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa.

– Mutta se ei jää siihen, vaan radan ylläpitokin maksaa. Usein julkisessa keskustelussa unohdetaan mainita, että rataan tullaan käyttämään vuosittain paljon veronmaksajien rahoja, Priit Humal sanoo.

Humal ei usko pienestä Virosta löytyvän tarpeeksi rautatieyhteyden käyttäjiä. Hän pelkääkin, että hankkeen suunnittelussa luotetaan sokeasti esimerkiksi suomalaisten ja aasialaisten yritysmatkustajien määrän kasvuun. Humal suhtautuu myös skeptisesti laskelmiin, joiden mukaan uusi rautatie helpottaisi baltialaisten yritysten vientiä Keski-Eurooppaan.

– Baltiassa ei yksinkertaisesti ole riittävästi sellaisia yrityksiä, joiden olisi kannattavaa kuljettaa tuotteitaan tai raaka-aineitaan raiteita pitkin Keski-Euroopan maihin.

Arvostelijat ovat myös huolissaan uuden rautatien ympäristövaikutuksista. Koska reitistä Keski-Eurooppaan halutaan mahdollisimman suora ja nopea, radan Viron-osuus aiotaan vetää Tallinnasta Pärnuun – jolloin se kulkee väistämättä monien arvokkaiden suo- ja metsäalueiden läpi.

Priit Humalin mielestä uuden radan rakentaminen on turhaa, sillä Viron halki kulkee jo rautatie Tallinnasta Tarton kautta Riikaan ja sieltä Puolaan. Nykyistä rautatietä pitkin ei kuljeteta rahtia ja junat ovat melko hitaita.

– Olisi taloudellisempaa ja vähemmän luontoa kuormittavaa alkaa käyttää tehokkaammin jo olemassa olevaa rautatietä. Nyt suunnitellaan aivan turhaan uutta junareittiä keskelle soita ja metsiä, joissa kukaan ei asu, Humal sanoo.

Vastustajat ovat kuitenkin myöhässä: rautatien reitti on lyöty lukkoon EU-tasolla eikä sitä enää muuteta. Kuin osoitukseksi tästä 90 vuotta toiminut hidas Tallinna-Pärnu-junayhteys lopetettiin tässä kuussa monien virolaisten harmiksi. Sen tilalle on pian tarkoitus alkaa rakentaa Rail Balticaa.

Riia Sillave
Rail Baltic Estonia -yrityksen johtaja Riia Sillave toivoo, että Suomi lähtisi osakkaaksi rautatiehankkeeseen.Stanislav Moshkov

Junasta vaihtoehto lentoliikenteelle?

Rail Baltic Estonia -yrityksen johtaja Riia Sillave vakuuttaa, että tutkimuksia ja laskelmia on tehty tarpeeksi, jotta rautatien kannattavuudesta voidaan olla varmoja.

– Arvioiden mukaan rataa käyttää tulevaisuudessa vuosittain noin viisi miljoonaa henkilömatkustajaa ja sitä pitkin kulkee 16 miljoonaa tonnia kauppatavaraa, Sillave kertoo.

Hänen mukaansa radan positiiviset talousvaikutukset tulevat ylittämään kulut moninkertaisesti.

Radan on laskettu tuottavan Baltian maille 16,2 miljardia euroa muun muassa luomalla uusia työpaikkoja, lyhentämällä maiden välisiä matkustusaikoja ja parantamalla matkustusturvallisuutta.

Sillave haluaa myös painottaa, että ympäristöä on mietitty radan suunnittelun kaikissa vaiheissa. Vaikka rautatie halkoo metsiä ja arvokkaita suoalueita etenkin Etelä-Virossa, sen rakentaminen on hänen mukaansa ilmastoteko.

– Vähäpäästöinen juna tarjoaa ekologisen vaihtoehdon lento- ja maantieliikenteelle. Sen minkä juna häviää lentokoneelle nopeudessa, se voittaa matkustusmukavuudessa. Juniin on suunnitteilla hyvät nettiyhteydet joten niissä voi esimerkiksi työskennellä vaivatta toisin kuin lentokoneissa, Sillave sanoo.

Rata tulisi Sillaven mukaan myös vähentämään liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja 30–40 prosenttia.

"On selvää, että Helsinki-Tallinna-tunneli yhdistyy Rail Balticaan"

Rail Baltica -rata koskee suomalaisia läheisesti varsinkin, jos suunnitteilla oleva Suomenlahden alittava Helsinki-Tallinna -tunnelihanke toteutuu.

– Kun tunneli on rakennettu, on selvää, että sen tulee yhdistyä Rail Balticaan, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo.

Sekä Berner että Viron liikenneministeri Kadri Simson ovat todenneet, että selvitystyötä Suomenlahden alittavasta Helsinki-Tallinna-tunnelista tulee jatkaa.

Tunnelikeskustelu kiihtyi taas joulukuun alussa, kun liikemies Peter Vesterbacka kertoi saaneensa virallisen tunnelihankkeen kanssa kilpailevalle omalle tunnelihankkeelleen 100 miljoonaa euroa rahaa Dubaista.

Berner on vakuuttanut useaan otteeseen, että Suomenlahden alle rakennetaan vain yksi tunneli.

– Kun on kyse näin mittavasta projektista, voi olla olemassa vain yksi hanke. Vesterbacka on erittäin tervetullut mukaan hankkeeseen ja käymmekin jatkuvaa vuoropuhelua, Berner sanoo.

Kauaskantoisimmissa visioissa Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli yhdistyisi pohjoisessa niin sanottuun "Pohjoiseen silkkitiehen" eli Jäämeren rataan ja etelässä Rail Balticaan. Näin samoja raiteita pitkin voisi matkustaa Jäämereltä Keski-Eurooppaan saakka.

Lue myös:

Ovatko puheet Tallinna-tunnelista tästä maailmasta ja olisiko se edes turvallinen? Te halusitte tietää miljardihankkeesta, me keräsimme vastaukset kahdeksaan kysymykseen

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin