Suomen Akatemia: Tieteen taso noussut – tutkimusrahoitus kuitenkin laskenut 2010-luvulla

tutkimus
Mies työskentelee laboratoriossa.
Laboratoriotutkimusta Biomedicumissa.Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen tieteen taso on noussut 2010-luvulla, kertoo Suomen Akatemian Tieteen tila -katsaus. Siinä tarkastellaan vuosia 2012–2015.

Tieteen tasoon nousu näkyy siinä, että suomalaisten tutkijoiden tekemiin tieteellisiin julkaisuihin viitataan muissa tutkimuksissa entistä enemmän. Tämä tieto on saatu bibliometrisistä tilastoista, jotka Tieteen tila 2018 -ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Mannilan mukaan kertovat vain osan totuudesta.

– Bibliometriset indikaattorit tarjoavat yhden näkökulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun, mutta eivät yksinään anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta, Mannila sanoo. Hän on myös Suomen Akatemian pääjohtaja.

Monet keskeiset verrokkimaat ovat kuitenkin yhä selvästi Suomea edellä. Näitä maita ovat esimerkiksi Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa.

Tutkimuspanoksia ovat maailmanlaajuisesti lisänneet huomattavasti myös Kiina ja Etelä-Korea.

Suomalaistutkijat hyvin verkostoituneita

Katsauksen mukaan Suomessa julkaistaan asukasta kohti paljon tieteellisiä julkaisuja. Euroopan unionissa Suomi on väkilukuunsa nähden verkostoitunein tiedemaa.

Tohtorit tekevät aikaisempaa suuremman osuuden tutkimustyöstä korkeakouluissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Tutkimustyövuodet valtion tutkimuslaitoksissa ovat kuitenkin vähentyneet merkittävästi.

Yritykset palkkaavat kuitenkin edelleen hyvin vähän tohtoreita tutkimus- ja kehitystehtäviinsä. Kaikista työllisistä tohtoreista 28 prosenttia sijoittuu yrityksiin.

Yliopistojen välillä on huomattavia eroja siinä, miten pysyväisluonteisissa työsuhteissa opetus- ja tutkimushenkilökunta toimii.

Suomen Akatemia suosittelee katsauksessaan, että korkeatasoisia tutkijoita ja opiskelijoita houkuteltaisiin vetovoimaisilla toimintaympäristöillä ja hyvillä rekrytointimenettelyillä.

Ilmiöpohjaisuus tulee myös tieteeseen

Tieteen tila 2018 -raportissa huomautetaan, että digitalisaatio muuttaa tutkimusta ja opetusta sekä digitalisaation mahdollisuuksiin olisi tartuttava tarmokkaasti.

Myös ilmiöpohjaisuus nähdään tieteen muutostekijänä. Tällöin asioita tutkitaan laajasti eri tieteenaloja yhdistäen.

Ilmiöpohjaisuus näkyy jo eri yliopistojen ja korkeakoulujen strategioissa ja toiminnassa. Samoin kasvaa vaatimus tarkemmasta profiloitumisesta juuri tietyille huippututkimusaloille.

Näin arvioi Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn puheenjohtaja, Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen.

– Keskittymien kehittyminen vaatii tutkimusorganisaatioilta vahvaa profiloitumista, työnjakoa ja yhteistyötä sekä selkeitä pitkäjänteisiä rahoitusratkaisuja.

Tutkimusrahoitus on kuitenkin vähentynyt vähentynyt viime vuosina yritysten leikatessa tutkimuspanostaan. Tavoitteena on kuitenkin, että vuonna 2030 tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus olisi noussut neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Korjattu klo 16.50 jutun alkuun katsauksen tarkasteluvuosiksi 2012-2015

Tieteen tila 2018 -raportti (siirryt toiseen palveluun)

Lue myös

Suomen tiede kestää kansainvälisen vertailun, vaikka muut maat edenneet rivakammin

Ovatko suomalaiset tutkijat kehnoja hakijoita vai missä vika – eurooppalainen tutkimusrahoitus jää usein saamatta

Korkeakoulutettujen pako Suomesta kiihtyi, osaajien maahanmuutto junnaa paikoillaan

Taiteentekijät rahojen uudelleenjaosta – turha veto ilman lisäpottia