1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. startup-yritys

Teknologiayrityksille on tarjolla ennätysmäärä kasvurahaa, mutta Suomessa pula osaajista hillitsee kasvua – “On hyvin vaikea olla teknologian kärkimaa, jos ei ole perustavanlaatuista tutkimusta”

Suomessa työskentelee 80 000 ohjelmoijaa ja se on liian vähän.

startup-yritys
koodari digitalisaatio
Jyrki Lyytikkä / Yle

Eurooppalaiset teknologiayritykset ovat tänä vuonna keränneet ennätysmäärän kasvurahaa. Englantilaisen pääomasijoitusyhtiö Atomicon tuoreen raportin mukaan vanhan mantereen teknologiasektoriin sijoitetaan tänä vuonna yhteensä 23 miljardia dollaria, eli reilut 20 miljardia euroa. Vielä viisi vuotta sitten vastaava summa oli 5 miljardia dollaria.

Pääomasijoittajat etsivät nyt kuumeisesti uusia lupaavia kasvuyrityksiä Euroopasta. Haussa on seuraavaa Spotify tai Supercell.

Sijoittajien katseet ovat kääntyneet etenkin finanssiteknologiaan, jossa eurooppalaiset yritykset ovat uranuurtajia. Myös yritysohjelmistojen, terveysteknologian sekä liikkumiseen liittyvän teknologian parissa työskentelevät yhtiöt ovat keränneet huomattavia summia sijoittajilta.

Pääomaa on tarjolla.

– Tällä hetkellä on havaittavissa, että pääoma on kasvanut enemmän kuin hyvien kasvuyritysten määrä, toteaa teknologiatapahtuma Slushin sijoittajasuhteista vastaava Janne Korpela.

Tämä on johtanut siihen, että kilpailu hyvistä kasvuyrityksistä on kiristynyt sijoittajien välillä.

Janne Korpela - Slush
Teknologiatapahtuma Slushin sijoittajasuhteista vastaava Janne Korpela on myös mukana kasvuyrityksiin keskittyvässä Wave Ventures pääomasijoitusyhtiössä.Thomas Hagström / Yle

Isommat kasvurahat haettava ulkomailta

Korpela seuraa teknologiayrityksiä myös sijoittajan näkökulmasta. Hän oli viime vuonna mukana perustamassa Wave Ventures pääomasijoitusyhtiötä, joka keskittyy varhaisen vaiheen kasvuyrityksiin. Opiskelijavetoisen rahaston portfoliosta löytyy nyt kymmenkunta kasvuyritystä.

Yksi näistä kasvuyrityksistä on tekoälyä kiinteistönvälityksessä hyödyntävä Blok. Kolmatta rahoituskierrosta käynnistelevän Blokin perustaja ja toimitusjohtaja Rudi Skogman katsoo, että Suomessa aikaisen vaiheen kasvurahaa on helppo kerätä.

– Täältä löytyy aika paljon sellaisia sijoittajia, jotka sijoittavat pieniä sijoituksia, joilla pääsee alkuun ja pystyy todistamaan yrityksen teknologiaa ja markkinaa, Skogman sanoo.

Rahoituksessa raja kulkee Skogmanin mukaan 5 miljoonassa eurossa. Sitä isompien kasvurahojen perässä täytyy suunnata ulkomaille. Tämä ei ole huono asia, Skogman huomauttaa. Ulkomaisen rahoituksen mukana tulee nimittäin myös ulkomaista osaamista.

– Jos olet laajentumassa Suomesta Britteihin, niin suomalaisesta pääomasijoitusyhtiöstä ei välttämättä ole yhtä paljon hyötyä kuin brittiläisestä pääomasijoitusyhtiötä, Skogman sanoo.

Blokissa on jo ulkomaisia rahoittajia mukana. Yritys aikoo laajentaa toimintaansa muihin Pohjoismaihin ja sitä varten yhdeksi sijoittajaksi valikoitui ruotsalainen mediayhtiö Bonnier. Pääomaa on kerätty myös Saksasta.

Rudi Skogman - Blok
Rudi Skogman perusti tekoälyä hyödyntävän kiinteistönvälitysyritys Blokin tammikuussa 2017. Viime vuonna Blok myi noin 70 asuntoa. Tänä vuonna myytyjen asuntojen määrä nousee lähelle 700:aa.Thomas Hagström / Yle

Suomelta puuttuvat osaajat ja Spotify

Atomicon raportin mukaan suomalaiset teknologiayhtiöt ovat viimeisen viiden vuoden aikana keränneet reilut 1,3 miljardia euroa sijoituspääomaa. Samassa ajassa ruotsalaiset ovat onnistuneet keräämään yli 5 miljardia euroa.

Ruotsalaisten suurempi potti selittyy pitkälti musiikkipalvelu Spotifylla, joka on kerännyt huomattavan osan Ruotsiin tehdyistä sijoituksista. Tästä huolimatta Ruotsi on onnistunut luomaan menestystarinoita Suomea paremmin.

– Ruotsi on meitä edellä. Mutta viimeisten vuosien aikana meillä on ollut hyvä tahti. Viiden vuoden päästä ollaan varmasti samalla tasolla, Skogman uskoo.

Tämä kuitenkin edellyttää, että sekä osaajia että uutta tutkimusta syntyy myös jatkossa. Hallituksen tekemät leikkaukset koulutus- ja tutkimusmäärärahoista saavat kasvuyrittäjät huolestuneiksi.

– On hyvin vaikea olla jonkun teknologian kärkimaa, jos ei ole perustavanlaatuista tutkimusta, joka johtaa niihin teknologioihin, Skogman huomauttaa.

Myös Slushin sijoitussuhteista vastaava Korpela pelkää, että osaajien puute muodostuu pullonkaulaksi suomalaisten teknologiayritysten kasvupyrkimyksiin. Tilanne alkaa jo nyt olla heikko Helsingin ulkopuolella.

Suomessa työskentelee noin 80 000 ohjelmoijaa, joista reilusti yli puolet työskentelee pääkaupunkiseudulla.

– Lähtökohtaisesti tekisi mieli sanoa, että kyllä kaikkialle Suomeen kaivattaisiin lisää koodaajia, ja erityisesti koodaajia, jotka tulevat monimuotoisista taustoista, Korpela sanoo.

Suomi tarjoaa hyvän kasvuympäristön

Jos määrärahojen leikkaukset unohdetaan, Suomi on Korpelan ja Skogmanin mielestä hyvä maa kasvaville teknologiayhtiöille. Yhteiskunta on toimiva, koulutusaste on korkea ja asenteet kasvuyrittäjyyttä kohtaan ovat muuttuneet entistä myönteisemmiksi. Myös elinkustannukset ovat täällä halvemmat kuin vaikkapa Piilaaksossa. Eikä byrokratia paina kasvuyrittäjän hartioita.

– Siihen nähden minkälaisena maana meitä pidetään, niin meillä on yllättävän vähän rajoituksia, Skogman toteaa.

Poikkeuksia kuitenkin löytyy. Verottaja on esimerkiksi tehnyt kryptovaluuttoihin perustuvan liiketoiminnan erittäin vaikeaksi Suomessa. Tässä on saatettu menettää isoja summia.

Atomicon raportin mukaan Euroopan nopeimmin kasvava teknologiakeskus on Svetsin Zug, josta on muodostunut Euroopan kryptokeskus.

Haastaako Eurooppa vihdoinkin Yhdysvallat?

Euroopan teknologiakentällä vallitsee tällä hetkellä vahva usko siitä, että Piilaaksolle voidaan vihdoinkin laittaa kampoihin. Lukujen valossa tämä näyttää hyvinkin mahdolliselta.

Euroopassa työskentelee noin 5,7 miljoonaa ohjelmoijaa, mikä on yli miljoona enemmän kuin Yhdysvalloissa. Uusia teknologiayrityksiä syntyy täällä enemmän kuin Atlantin vastarannalla ja eurooppalaiset yhtiöt ovat jo useamman vuoden ajan listautuneet amerikkalaisyrityksiä hanakammin pörssiin.

Uusia teknologiakeskuksia syntyy ympäri mannerta.

Teknologiakentän uskolle on perusteet, myöntää eläkesijoitusyhtiö Varman sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että historian valossa eurooppalaiset kasvuyritykset eivät ole saavuttaneet samanlaista menestystä kuin amerikkalaiset teknologiayritykset. Yksi syy tähän ovat kuluttajamarkkinat, jotka ovat Yhdysvalloissa Eurooppaa yhtenäisemmät.

Eläkesijoitusyhtiöt eivät ole juurikaan lähteneet sijoittamaan varhaisen kasvun vaiheessa oleviin yrityksiin. Varma on mukana muutamassa suomalaisyrityksiin sijoittavassa kasvurahastossa, mutta sijoitukset ovat toistaiseksi olleet eläkerahaston mittapuulla pieniä.

– Jos peruutuspeiliin katsoo, niin nopea analyysi olisi se, että ei kannata olla mukana. Mutta maailma muuttuu eikä päätöksiä voi tehdä pelkästään historiaan viitaten, Rytsölä toteaa.

Lue seuraavaksi