Professori Macronin puheesta: Konkretiaa tuli, mutta ei mitään kovin uutta

Merkittävää on, että ay-liike ei ole mukana mellakoinnissa, vaan protestiliikehdintä koostuu erilaisia tahoista sekä vasemmalta että oikealta, valtio-opin professori Niilo Kauppi arvioi.

Ranskan politiikka
Ranskassa kuohuu
Ranskassa kuohuu

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui maanantai-iltana ensimmäistä kertaa julkisesti ranskalaisille yli kolme viikkoa kestäneiden mielenosoitusten alkamisen jälkeen.

Presidentti Macron lupasi sadan euron korotuksen minipalkkaan tammikuusta lähtien. Lisäksi presidentti lupasi, etteivät kaavaillut veronkorotukset koske eläkeläisiä ja pienituloisia.

Valtio-opin professori Niilo Kauppi Jyväskylän ja Strasbourgin yliopistoista arvioi, että tilanne Ranskassa ei yhdellä presidentin puheella rauhoitu, mutta se on askel oikeaan suuntaan.

Ranskan poliittisen tilanteen ja historian äärimmäisen hyvin tunteva Kauppi kuvailee puheen olleen siinä mielessä tyypillistä Macronia, että vaikutelma presidentistä jäi jälleen etäiseksi, eikä empatiaa ollut aistittavissa.

– Empatiaa en nähnyt. Konkretiaa Ranskassa odotettiin ja sitä tuli. Mutta ei hän mitään kauhean uutta tai vallankumouksellista esittänyt, Kauppi sanoo.

Professorin mukaan on paradoksaalista, että Macronin piti olla uudistaja, kun hänet valittiin 17 kuukautta sitten presidentiksi, mutta nyt samat voimat protestoivat kaduilla häntä vastaan.

Merkittävää on Kaupin mielestä se, että ay-liike ei ole mukana mellakoinnissa, vaan protestiliikehdintä koostuu erilaisia tahoista sekä vasemmalta että oikealta.

Mikäli protestit jatkuvat vielä pitkään ja Macronin tilanne pahenee, presidentti voi Kaupin arvion mukaan yrittää hajottaa alahuoneen ja määrätä uudet vaalit.

– Sitä kautta vastuu välitystehtävästä kansan ja estabhlistmentin (vallanpitäjien, toim. huom.) välillä siirtyisi puolueille ja medialle. Siten Macron voisi rakentaa uuden hallituksen, jolla olisi kansan luottamus, ja tätä kautta hän saisi myös marginalisoitua ääriliikkeet.

Kaupin mukaan eri liikkeiden väliset suhteet tulevat jatkossa näyttelemään ratkaisevaa roolia siinä, jatkuuko mellakointi Ranskassa.

– Miten erityisesti ammattiyhdistysliike ja toisaalta puolueet, kuten esimerkiksi Marine Le Pen äärioikealla ja Jean-Luc Melenchon äärivasemmella tekevät, Kauppi sanoo.

Lue lisää:

Yle seurasi: Macron lupasi korotuksen minimipalkkaan – myönsi sanomistensa loukanneen ihmisiä