Analyysi: Theresa May tarvitsee Brysselistä joululahjan, jollaista ei ole tarjolla

Britannian pääministeri matkustaa tänään kanaalin yli hakemaan parempaa erodiiliä. Mitään mullistavaa ei kannata odottaa, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Brexit
Theresa May
Theresa May osallistui EU-huippukokoukseen Brysselissä marraskuussa.Olivier Hoslet / EPA

BrysselBritannian sinnikäs pääministeri Theresa May on mahdottoman tehtävän edessä. On todennäköistä, muttei varmaa, että hän epäonnistuu.

May lykkäsi eilen maanantaina hamaan tulevaisuuteen Britannian parlamentin äänestyksen, jossa alahuoneen oli määrä ottaa kantaa maan EU-erosopimukseen. Lykkäys johtui siitä, että May halusi välttää sopimuksen käytännössä varman kaatumisen.

Pääministerin mukaan tyytymättömyys erosopimukseen johtuu järjestelystä, joka takaa rajatarkastusten välttämisen Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla.

Sopimuksen varasuunnitelma tarkastusten välttämiseksi on, että koko Britannia jatkaa EU:n tulliliitossa, jos tarkastuksia ei vältetä EU:n ja Britannian välisen vapaakauppasopimuksen kautta.

Järjestelylle ei ole takarajaa. Se käytännössä estäisi Britanniaa tekemästä kauppasopimuksia kolmansien maiden kanssa, ja jatkaisi EU-tuomioistuimen toimivaltaa Britanniassa.

Vastustajien mukaan tämä ei toteuta brexitin syvintä olemusta eli siteiden katkaisemista EU:hun. Pääministeri ilmoitti lähtevänsä Brysseliin hakemaan "selvennyksiä" järjestelyyn.

Mayn tavoite on tuoda Brysselistä Lontooseen paperi, joka vakuuttaa sopimuksen vastustajat siitä, että heidän pelkonsa ovat turhia. Sen jälkeen vakuutuksella höystetty erosopimus voitaisiin viedä parlamentin eteen.

On epätodennäköistä, että May voisi saada Brysselistä sellaisia takeita, jotka kääntäisivät tarpeeksi monen brittiparlamentaarikon pään.

EU korostaa, että itse erosopimusta ei avata uusille neuvotteluille. May myöntää tämän itsekin ainakin rivien välissä puhuessaan "selvennyksistä", ei uudelleenneuvottelusta.

Unioni ei voi luopua Irlannin rajan varajärjestelystä kokonaan, koska Irlanti ei suostuisi siihen. Rajatarkastukset vaarantaisivat Irlannin saaren rauhansopimuksen. Lisäksi EU näyttäytyisi heikkona neuvottelukumppanina.

Jonkinlainen myönnytys Maylle on, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk ilmoitti ottavansa brexitin asialistalle torstaina alkavassa EU-huippukokouksessa.

Mutta hänkin korosti, että keskustelun aiheena on sopimuksen ratifiointi Britanniassa, ei neuvotteluiden avaaminen. Jäljelle jäävät 27 EU-maata ovat jo hyväksyneet neuvotellun sopimuksen.

Juuri kukaan ei halua enää avata sopimustekstiä neuvotteluille.

Jos itse sopimustekstiä ei muuteta, parlamentin parjaama Irlanti-järjestely säilyy ennallaan. Enemmän pelivaraa saattaa olla löyhemmässä poliittisessa julistuksessa EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta, mutta tämäkään ei ratkaise itse ongelmaa.

May saanee Brysselissä käteensä ehkä liuskan mittaisen julistuksen, jonka mukaan järjestelyä ei ole tarkoitus jatkaa ikuisesti, jos siihen on edes tarvetta mennä.

Tällainen paperi tuskin riittää muuttamaan mielialaa parlamentin alahuoneessa. Mayn toivo onkin ajan kulumisessa.

Jos parlamentin äänestys pidetään vasta tammikuussa, brexit-päivään on enää reilut kaksi kuukautta aikaa. Kansanedustajat ovat selkä seinää vasten: Sopimukseton ero ja sen tuomat vaikeudet ovat lähellä.

Kun hyppy tuntemattomaan on käsillä, Mayn neuvottelema sopimus voi alkaa tuntua pienemmältä pahalta. Mutta kallion reuna ei ole vielä tarpeeksi lähellä, ja juuri nyt Mayn tehtävä näyttää liki mahdottomalta.