Espanjansuomalaiset avasivat päiväkirjansa tunti tunnilta: Videot ja kuvat paljastavat, miltä näyttää karavaanareiden, sapattivapaan viettäjien ja perheiden arki

Moni Aurinkorannikolla asuva suomalainen saa kyllästymiseen asti vastata ennakkoluulojen värittämään kysymykseen: "ryyppäättekö te siellä päivät?" Katso itse! Costa del Solin suomalaiset avasivat päiväkirjansa ja kertovat, miten päivät kuluvat auringon alla.

Espanja
Lappu
Mitä espanjansuomalaiset tekevät mihinkin kellonaikaan? Kuka viettää siestaa ja kuka ei?Niko Mannonen / Yle

Espanjan Aurinkorannikolla asuva suomalainen saa vastata usein kysymykseen: miten te siellä vietätte arkenne? Itse asiassa kysymys on kaunisteltu versio siitä, mitä moni oikeasti kuulee: ryyppäättekö te siellä päivät?

Otimme asiasta selvää.

Katukuvaa Fuengirolasta
Kadut täyttyvät vilinästä jo varhain aamulla. Niko Mannonen / Yle

Jutussa ääneen pääsevät elämänsä Espanjaan siirtänyt lapsiperhe, sapattivapaata viettävät teinipojan vanhemmat, karavaanaripariskunta, Espanjassa lapsensa kasvattanut pariskunta sekä suomalaisyhdistyksen puuhamies.

Entä mitä ennakkoluuloista sanoo itsekin Espanjassa asuva Siirtolaisuusinstituutin tutkija Paula Könnilä?

Suomalaisyhteisö on viihtynyt Fuengirolassa pitkään. Monille tuttu Los Pacosin alue täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Teuvo Hakulinen aloitti alueen rakentamisen 60-luvun lopulla, eikä sen vetovoima ole hälventynyt.

Sapattivapaalla isä pyörittää arkea, äiti opiskelee ja poika rullakiekkoilee

Pohjolan perhe kotinsa edessä
Pohjolan perheen vanhemmat Hanna ja Jouni Pohjola kertovat, miten ensimmäistä kertaa Espanjaan muuttavan kannattaa toimia. Mitä muuta rullakiekko on kuin hauska harrastus? Video: Niko Mannonen / Yle

Los Boliches. Auringonlaskukuvia toisensa jälkeen. Jouni Pohjolan kännykän muisti on täynnä otoksia, joiden maisema avautuu heidän perheensä Los Bolichesin vuokrakodin parvekkeelta: pilviä kurottelevia vuoria, värikkäitä kerrostaloja, palmuja sekä vilkas moottoritie. Reunan yli kurkatessa näkee sinisenä hehkuvan uima-altaan.

– Haluamme olla talvellakin auringonvalossa, Pohjola huokaa.

On tavallinen arkipäivä. Aamun sade on tauonnut ja kirkkaana paistava keskipäivän aurinko tulvii ikkunoista olohuoneeseen. Syksy on ollut Espanjassa tavanomaista sateisempi. Säätila vaihtelee auringon porotuksesta vilpoisaan rankkasateeseen.

Äiti on lyhyellä tauolla opinnoistaan, joita hän tekee etänä Suomeen. Isä on saanut aamurutiininsa hoidettua. Kotiaskareet ovat sapattivapaalla isoksi osaksi hänen heiniään.

Perheen pojan, 15-vuotiaan Karri Pohjolan, koulumatka taittui tänään skootterin sijaan autokyydillä. Hän käy peruskoulunsa viimeistä luokkaa Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa, jossa opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti.

– Hänellä on täällä tiiviimmät kaverisuhteet kuin Suomessa. Vaikka Aurinkorannikon suomalaisyhteisö on iso, niin tietyllä tavalla kuitenkin se on tiivis, Hanna Pohjola sanoo.

Myös koululaisten vanhemmilla on oma yhteisönsä. Perheen äiti on ollut mukana koulun myyjäisten kakku- ja joululaatikkotalkoissa.

Nainen ja mies katsovat pervekkeelta
Pohjolan perheen parvekkeelta avautuu kaupunkimaisema. Perheelle oli tärkeää, että talohtiöstä löytyy uima-allas.Niko Mannonen / Yle

Uuraisten Höytiältä kotoisin oleva perhe viettää jo toista sapattiviipymäänsä Aurinkorannikolla. Kauppiaspariskunnan elämä kulki Suomessa päivä toisensa jälkeen työn ehdoilla. Siksi talvet auringon alla ovat tuoneet elämään kaivatun muutoksen.

Pohjoloiden ensimmäinen Espanja-vuosi oli 2012. Silloin mukana oli myös perheen vanhin poika.

– Meillä oli suuri onni, kun oli täällä tuttuja, jotka pystyivät auttamaan tänne asettumisessa. Se helpotti esimerkiksi sopivan asunnon löytämistä, Jouni Pohjola kertoo.

Mies ja nainen kotonaan
Pohjolat pitävät paljon yhteyttä Suomessa asuviin sukulaisiin. Erityisesti he soittevat ja kirjoittelevat paljon Jyväskylässä asuvalle pojalleen.Niko Mannonen / Yle

Nyt meneillään oleva viipymä alkoi vuonna 2016. Tänä aikana Karri Pohjola on ehtinyt muun muassa käydä rippikoulun 20 muun suomalaisnuoren ryhmässä.

– Nyt kun tulimme uudestaan ja satuimme pääsemään samaan taloyhtiöön asumaan, niin kyllähän tämä oli kuin kotiin olisi tullut, Hanna Pohjola lisää.

Poikien rullakiekkojoukkue
Kuvassa Fuengirola Lionsien 14-15-vuotiaiden joukkue. Ylhäältä vasemmalta alkaen: Karri Pohjola (Höytiä), Oskari Parikka (Espoo), Okko Kinnunen (Haukipudas), Hugo Martín (Málaga). Alarivissä vasemmalta alkaen: Arttu Simonsuuri (Espoo), Manu Mielikäinen (Muurame) sekä Lenni Westman (Joensuu). Suluissa nuorten kotipaikkakunnat Suomessa.Niko Mannonen / Yle

Perheen yhteiseksi intohimon kohteeksi on muodostunut rullakiekko. Karri pelaa infantiilien, eli nuorten, joukkueessa ja Pohjolan vanhemmat ovat hoitaneet joukkueenjohtajan tehtävää. Monet illat vierähtävät rullakiekkohallilla, joka sijaitsee kivenheiton päässä perheen kodista.

– Kun jäätä ei ole, rullakiekko on hyvä vaihtoehto. Meillä keskisuomalaisilla sykkii sydän JYP:n suuntaan. Katsomme matseja televisiosta säännöllisesti, perheen isä lisää hymyillen.

Sapattivapaata viettävän perheen arki kuulostaa ja näyttää letkeältä.

Pojat rullakiekkohallissa
Rullakiekkojoukkueessa vallitsee hyvä tunnelma. Kun jäätä ei ole, rullaluistimilla pelaaminen on paras vaihtoehto.Niko Mannonen / Yle

Ovatko he kohdanneet ikinä kateutta Suomessa värjötteleviltä tutuiltaan?

– Emme ole! Monet ovat kyllä halunneet vierailla luonamme, ja se on ollut mukavaa, Jouni Pohjola sanoo.

– Kaikilla on mahdollisuus kulkea ja liikkua sekä kokea mitä haluaa. Minulla on ystäviä, jotka ovat sanoneet, etteivät he halua ikinä Suomen rajojen ulkopuolelle, hän lisää.

Vaikka Espanjan elämä ja arki maistuvat Pohjoloille tällä hetkellä hyvin, heidän ajatuksissaan siintää myös ajatus elämästä ja uuden työarjen alkamisesta Suomessa.

– Varmasti palaamme Suomeen pysyvästi ainakin jossakin vaiheessa. Jopa hyvinkin nopealla aikataululla, Jouni Pohjola pohtii.

– En vaihtaisi näitä vuosia pois, perheen äiti lisää.

Maisemaa Pohjolan perheen parvekkeelta
Tältä näyttää naapurusto.Niko Mannonen / Yle

Yhden asian he haluavat viedä mukanaan Suomeen Espanjan-vuosina opitusta elämäntyylistä. Se on rentous.

– Ihmiset ovat täällä rennompia, suomalaisetkin! Kun sanotaan, että suomalaiset ovat juroja, niin eivät he täällä ole. Asiat eivät ihan mene niin jouhevasti, mutta niihin ei välttämättä niin jämähdetä, Hanna Pohjola sanoo.

Kurapuvut jäivät historiaan, kun lapsiperhe muutti Espanjaan

Äiti ja lapset koulun kirjastossa
Videolla Tiina Raassina-Merikanto kertoo, miten perhe päätyi muuttamaan Espanjaan. Mitä tapahtui kun hän oli äitiyslomalla opettajan työstään ja avasi sattumalta oikealta sivulta liittonsa lehden? Entä mitä mieltä lapset ovat Aurinkorannikon suomalaisesta koulusta ja kuinka paljon he osaavat uuden kotimaansa kieltä? Video: Niko Mannonen / Yle

Los Pacos, Aurinkorannikon suomalainen koulu. – Si! Si! huudahtaa 8-vuotias Okko Merikanto, kun häneltä kysytään, osaako hän espanjaa.

Vieressä istuva 10-vuotias Ellen Merikanto nauraa pikkuveljensä innokkaalle vastaukselle. Hänkin kertoo ymmärtävänsä ja osaavansa puhua uuden kotimaansa kieltä. Tulevathan espanjalaisen naapuruston lapsetkin kysymään Merikannon perheen lapsia luokseen leikkimään omalla äidinkielellään.

Okko Merikanto tutkii kirjaston varauslistaa. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kirjaston hyllyt ovat täynnä suomenkielisiä kirjoja: Jaana Kapari-Jatan kääntämiä Pottereita, Anni Polvan Tiina-kirjoja sekä Nopolan sisarusten Risto Räppääjiä.

Suomi on myös Okon, Ellenin ja heidän pikkuveljensä, eskarilaisen Olavin, koulukieli. Espanjaa opetellaan suomalaisessa peruskoulussa kahden viikkotunnin verran.

Merikantojen äiti, Jyväskylässä lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Tiina Raassina-Merikanto, opettaa yläkoululaisille ja lukiolaisille historiaa.

– Koulu on hyvin lämminhenkinen. Meillä on suhteellisen pienet luokat ja lukioryhmät, vaikka ne ovat kasvaneet. Opettajat oppivat tuntemaan nopeasti oppilaat ja opiskelijat. Se tekee tästä turvallisen paikan myös lapsille ja nuorille, Raassina-Merikanto kertoo.

Koulussa on kuluvalla lukukaudella 283 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Heidän lisäkseen lukiossa on 73 opiskelijaa. Kaikkiaan Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa on 356 oppilasta ja osalle luokista on jonoa.

Vuonna 2003 oppilaita oli 127. Kasvu kertoo siitä, että Aurinkorannikon lapsiperheiden määrä on kasvanut nopeasti.

Lapset kurkistavat kirjojen välistä
Okko ja Ellen Merinkanto ovat löytäneet Espanjasta paljon uusia kavereita. Okon vastaus parhaasta kaverista voi yllättää: hänen bestiksensä on koulun huoltomies. Ystävykset ovat kiinnostuneita tekniikasta.Niko Mannonen / Yle

Ellen Merikannon mielestä Aurinkorannikolla sijaitseva suomalainen koulu eroaa Suomessa sijaitsevasta koulusta erityisesti ruokatarjonnaltaan.

– Ruoka on parempaa.

Keskimmäinen lapsista löytää vastauksen siihen, mikä tekee ruuasta erityisen hyvää: siinä yhdistyvät eri maiden ruokakulttuurit.

– Se on jokamaalaista. Sellaista joka maasta tullutta ruokaa, Okko Merikanto kuvailee.

Aurinkorannikon suomalainen koulu
Aurinkorannikon suomalainen koulu sijaitsee Los Pacosissa.Niko Mannonen / Yle

Perhe asui ensimmäistä kertaa Aurinkorannikolla lukukauden 2013–2014 aikana. Vuonna 2016 he palasivat takaisin, sillä kertaa pysyvästi.

– Olemme aina halunneet asua ulkomailla. Se on asia johon molemmat, minä ja mieheni, olemme pyrkineet. Koska itse olen ammatiltani opettaja, niin konkreettiset työskentelymahdollisuudet ulkomailla ovat aika vähäisiä, perheen äiti kertoo.

Aurinkorannikon suomalaisen koulun lukio
Lukio taas sijaitsee kivenheiton päässä peruskoulun rakennuksesta.Niko Mannonen / Yle

Nyt koti, työt ja miehen yrittäjyys sitovat Merikannon perheen Espanjaan.

– Myös lapset ovat espanjalaistuneet, Tiina Raassina-Merikanto kertoo.

Jos lasten pitäisi mainita jotain, mitä Suomesta on ikävä, he nostavat esille kaverit ja liikkumisen vapauden. Espanjassa liikenne on vilkkaampi kuin Suomessa, joten kavereiden luokse ja harrastuksiin mennään yhdessä vanhempien kanssa.

Näin talvella lasten voisi kuvitella ikävöivän lunta.

– Vaikka on lämmin, täällä siltikin on lunta. Tietysti Sierra Nevadassa vain, Okko Merikanto huomauttaa.

Perhe harrastaa Espanjassa paljon yhdessä ja erikseen.

– Kungfua ja partiota, Okko luettelee harrastuksiaan.

– Mä harrastan kilpavoimistelua, isosisko jatkaa.

– Pyrimme lähtemään joka viikonloppu vaellusreissuille. Haarukoimme tunnin matkan päästä luontokohteen. Käymme myös kaupunkireissuilla. On ihana, kun tästä pääsee helposti oman työnkin kautta kiinnostaviin historiallisiin kohteisiin. Feria-lomalla, eli syyslomalla, olimme Cordobassa, äiti lisää.

Aurinkorannikon suomalainen koulu
Viime kesänä peruskoulu sai lisätilaa tien toiselta puolelta. Puurakenteisessa D-rakennuksessa on neljä luokkatilaa.Niko Mannonen / Yle

Varsinkin kesäkaudella perhe nauttii rantaelämästä.

Silti tavallinen arki ei poikkea paljon siitä, mitä se on ollut Suomessa: aamulla mennään kouluun ja töihin, sieltä kaupan kautta kotiin ja harrastuksiin.

Tämä kaikki tapahtuu vain suotuisammissa sääolosuhteissa.

80 muun suomalaispariskunnan joukossa leirintäalueella

Nainen ja mies asuntovaunualueella
Mitä suomalaiset karavaanarit tekevät Fuengirolan leirintäalueella? Entä suostuuko karavaanari menemään hotelliin tai vuokraamaan asunnon? Video: Niko Mannonen / Yle

Camping Fuengirola. Vieri viereen parkkeeratuista asuntoautoista ja -vaunuista loistavat valot valaisevat pimenevää iltaa. Camping Fuengirolan alueella on hiljaista. Sade rummuttaa matkailuautojen ja niiden eteen pystytettyjen etutelttojen kattoja vasten. Muutamat karavaanarit kävelevät astiakoriensa kanssa kohti huoltorakennuksen tiskauspaikkaa.

Useat kakkoskodit on parkkeerattu pidemmäksi aikaa. Suomalaisen karavaanarin tunnistaa SF-Caravan -tarrasta ja Suomen lipusta auton vieressä – ja täällä niitä riittää.

– Olemme laskeneet, että parhaimmillaan täällä on 80 suomalaispariskuntaa, jyväskyläläiset Pentti ja Pirkko Äijö kertovat.

Meneillään on pariskunnan neljäs talvi Aurinkorannikolla. Sitä ennen he viettivät kaksi talvea Marokon Agadirissa.

40 vuotta sitten karavaanarielämään hurahtaneet Äijöt kuuluvat Rutusakkiin (siirryt toiseen palveluun), eli Välimeren maissa talvehtivien karavaanareiden yhdistykseen. Jotain elämäntavan yleisyydestä kertoo se, että yhdistykseen kuuluu noin 600 jäsentä.

Karavaanarit pöydän ääressä
Pentti ja Pirkko Äijö viettävät Suomessakin enemmän aikaa matkustaen asuntoautollaan kuin kotona ollen.Niko Mannonen / Yle

Yksistään Fuengirolan alueella on kaksi suomalaisten karavaanareiden suosimaa aluetta. Toinen niistä on Äijöjen tukikohta Camping Fuengirola, mutta sen lisäksi Fuengirola-Mijas tien varrella sijaitsee kokonaan suomalaisille tarkoitettu Camping Suomi Village.

Äijöt ajoivat syyskuussa Suomesta Euroopan halki Espanjaan puoleksi vuodeksi. Matka kesti kaksi viikkoa. Edestakaisen reissun aikana kilometrejä kertyy noin 7 500.

Pentti Äijön mukaan asuntoautolla reissaaminen on nykyisin mutkatonta: navigaattoriin asetetaan määränpää ja lähdetään ajelemaan.

– Suunnittelemme matkan niin, että leirintäpaikat ovat lähtiessä tiedossa. Välillä liikumme yhdessä muiden kanssa. Joskus liikkeellä on yhdessä neljän perheen ryhmiä, Äijö sanoo.

Matkalla olisi paljon nähtävää, mutta Äijöt halusivat asettua Fuengirolaan mahdollisimman nopeasti.

– Meillä on tiettyjä harrastuksia, jotka vetävät tänne, Pentti Äijö kertoo hymyillen.

Elämä Espanjassa ei todellakaan pyöri ainoastaan leirintäalueen ympärillä. Usein pariskunta hyppää pyörän selkään ja polkee viikoittaisiin harrastuksiinsa keskustaan.

Pirkko Äijö käy maanantaisin vapaaehtoistyössä Fuengirolan suomalaisen seurakuntakodin kahviossa. Hänen miehensä taas osallistuu Aurinkorannikon kuoron stemmaharjoituksiin keskiviikkoisin ja perjantaisin. Varsinkin joulun aikana kuoron esiintymiskalenteri on ahdettu täyteen.

Suomalaiset pelaavat leirintäalueella kaksi kertaa viikossa petankkia ja kerran mölkkyä. Aamujumppaa on kaksi kertaa viikossa ja Lähivuorten vaeltajat järjestävät patikointiretken tiistaisin.

Leirintäalueen suomalainen sauna lämpiää kolme kertaa viikossa.

Kaikkien näiden lisäksi tapahtumia ja tekemistä järjestävät muutkin Aurinkorannikon alueen suomalaiset yritykset, ryhmät ja toimijat.

– On monenlaista viihdykettä ja tarjontaa, Pentti Äijö sanoo.

Ilta asuntovaunualueella
Fuengirola Campingin miljöö on monelle suomalaiselle karavaanarille tuttu jo useammalta vuodelta. Maata peittävä valkoinen kivimurske tuo mieleen lumen. Siksi moni joutuukin hieraisemaan alueelle tullessaan silmiään.Niko Mannonen / Yle
Camping
Fuengirola Camping sijaitsee Sohailin linnan lähistöllä pienen matkan päässä kaupungin keskustasta.Niko Mannonen / Yle

Milloin auton nokka sitten kääntyy takaisin kohti pohjoista?

– Silloin kun siellä ei tarvitse enää nastarenkaita. Kun tulemme Vuosaaren satamaan laivalla, pitää uskaltaa lähteä tienpäälle. Meillä on kitkarenkaat matkailuauton alla. Lähtiessä ne ovat tarpeettomat, mutta palatessa ne voivat olla hyvinkin tarpeelliset.

Suomalaispariskunnan Espanjassa syntynyt lapsi kokee pohjolan etäisenä

Perhe istuu sohvalla
Millainen on yrittäjä-äidin, Sanna Lukkarin, arjen bermudankolmio? Entä millainen harhakuva monella Espanjassa yritystoimintaa aloittelevalla on arjesta? Video: Niko Mannonen / Yle

Los Pacos. Bungalow-tyylisen talon ympärillä kasvavat sitrus- ja koristebanaanipuut. Kypsät sitruunat päätyvät Sanna Lukkarin kahvilan leivonnaisiin, jotka tunnetaan Los Bolichesin alueella hyvin.

Lukkarin perheen Katti-kissa istuu vaativan näköisenä ikkunalla. Pian on sen ruoka-aika.

Sanna, Seppo ja Aino Lukkarin koti sijaitsee suomalaisten suosimalla Los Pacosin alueella, josta löytyy myös katu nimeltä Avenida de Finlandia. Vaikka ympärillä on tiivis asuinalue, talo tuntuu nököttävän omassa rauhassaan.

Pihan grillipaikalta näkee paikan, josta koko asuinalueen historia alkoi 50 vuotta sitten. Rinteen korkeimmalla kohtaa sijaitseva talo kuuluu Los Pacosin perustajalle, Teuvo Hakuliselle.

– Aluksi olimme sitä mieltä, ettemme missään nimessä muuta Pacosiin. Täällä kuitenkin ollaan, Sanna Lukkari sanoo nauraen.

Sanna ja Seppo Lukkari päättivät vuonna 1994 järjestää elämänsä niin, että he voivat muuttaa mahdollisimman pian Espanjaan. Päätös sinetöityi vuonna 1995.

– Seppo sai silloin myytyä yrityksensä, Sanna Lukkari kertoo.

Pariskunta asui ensimmäiset vuotensa vuokralla.

– Saimme vuokrattua asunnon syyskuusta toukokuuhun, joka on aika tyypillistä espanjalaisasunnoissa. Espanjalaiset haluavat ne itse käyttöön kesäkuukausiksi. Kesällä pistettiin kamat varastoon ja olimme Suomessa. Taas syksyllä palasimme samaan tai johonkin toiseen vuokra-asuntoon.

Nainen kahvilassa
Kahvilayrittäjä Sanna Lukkarin päivät alkavat jo kolmelta aamuyöllä. Tuntia myöhemmin hän suuntaa leipomaan ja valmistelemaan päivää kahvilaansa Los Bolichesiin.Niko Mannonen / Yle

Espanja alkoi tuntua äidin mukaan kodilta vasta siinä vaiheessa, kun tavarat löysivät paikkansa pysyvästä osoitteesta, eikä niitä tarvinnut kantaa enää varaston ja vuokrakotien välillä.

Vuonna 2000 syntyi perheen tytär Aino. Pacosin talon he ostivat 10 vuotta sitten.

Nyt perheen arki on jälleen muuttunut. Aino opiskelee psykologiaa yliopistossa Madridissa ja vanhemmat ovat ison osan viikosta kotona kaksin.

Tänään koko perhe on kuitenkin koossa. Tytär maanittelee Kattia sisälle taloon.

Vaikka kotona on puhuttu aina suomea, Aino Lukkari kokee espanjan kielen vahvemmaksi. Hän on puhunut sitä siitä saakka, kun meni 2,5-vuotiaana päiväkotiin.

– Täällä on loistava suomalainen koulu, mutta olimme siinä vaiheessa jo päättäneet, että elämme Espanjassa. Meidän tulevaisuutemme on täällä, Sanna Lukkari sanoo.

Aino Lukkari kertoo, että lähes kaikki hänen ystävänsä ovat espanjalaisia tai puhuvat espanjaa.

– Tunnistan kyllä suomalaiset kaduilla ja yökerhossa. En ymmärrä suomalaisten nuorten tapaa juoda paljon, se näyttää pahalta. Meillä on tapana lähteä ulos tanssimaan ja pitämään hauskaa, Aino Lukkari sanoo.

– No joo. Siellä sinä tunnut viihtyvän, isä naljailee tyttärelleen isällisesti.

Espanjalaisilla nuorilla on käytössä oma sanansa turisteille: Guiris. Sitä ei käytetä kovin mairittelevassa sävyssä.

Seppo Lukkari
Seppo Lukkarin arki kuluu golf-matkojen järjestämisen parissa. Kuvassa hän selaa viikkokisaan ilmoittautuneiden tuloskortteja.Niko Mannonen / Yle

Ihmetystä aiheuttavat myös suomalaiset ruokailuajat. Lounas ja päivällinen syödään espanjalaiseen ryhmiin verrattuna hirvittävän aikaisin.

– Sitä hän on ihmetellyt pienestä pitäen aina kun olemme käyneet Suomessa, Sanna Lukkari paljastaa.

Perheen talossa näkyy se, että Lukkarit rakastavat kotona olemista. Pehmeä sohva ja muhkeat tyynyt oikein kutsuvat istumaan ja avokeittiö laittamaan ruokaa. Kotiin on rakennettu pieni ja tunnelmallinen sauna. Sen lämmöstä on mukavaa pulahtaa pihalla olevaan uima-altaaseen.

Sauna
Ei kotia ilman saunaa. Lukkarin perheen sauna on viikottaisessa käytössä.Niko Mannonen / Yle

Erityisesti kesäisin kotona olemiseen on enemmän aikaa, kun perheen äidin kahvila on laittaa ovensa kiinni. Kyllä, päätös kuulostaa kovin oudolta, mutta Sanna Lukkarin kahvilan vilkkain sesonki on juuri nyt, talvella.

– Täällä asuvat suomalaiset muodostavat suuren osan asiakaskunnastani. Toki on paljon skandeja, englantilaisia ja espanjalaisia. Kesän turistiaikana hiljenee.

Kesällä myös golf-matkoja järjestävän yrityksen toimitusjohtajana työskentelevällä isällä on enemmän vapaa-aikaa.

Sanna Lukkarin päivät alkavat jo aamuneljältä, kun hän alkaa valmistaa kahvilansa keittiössä tarjottavia tulevaa päivää varten.

– Monella on sellainen harhakuva, kun tulee Espanjaan töihin, niin tämä on hirmu helppoa ja täällä pääsee helpolla. Firman menestyksen eteen täytyy kuitenkin tehdä oikeasti töitä.

Kahvila Aurinkorannikolla
Kahvilatunnelmaa. Iso osa Sanna Lukkarin kahvilan asiakkaista on suomalaisia.Niko Mannonen / Yle

Lukkarit eivät haaveile Suomeen palaamisesta – eivätkä he ole ainoita.

Yle selvitti, missä päin maapalloa ulkosuomalaiset ovat ja mitä he tekevät asuinalueillaan. Laajassa kyselyssä puolet vastaajista (3 156) ilmoitti, ettei aio palata Suomeen.

Fuengirolan rantaviivaa
Arkea rantaelämää. Espanjassa ne ovat yhtä. Syksy on ollut Aurinkorannikolla poikkeuksellisen sateinen.Niko Mannonen / Yle

Samaan vastaukseen päätyi huomattavan moni Espanjan Aurinkorannikolle muuttanut. Vastaajista noin 80 prosenttia ilmoitti aikovansa jäädä niille sijoilleen.

Aurinkorannikon monitoimimies kuulee parhaat juorut suomalaisessa saunassa

Mies rakennuksen edessä
Mitä mieltä Suomelan puheenjohtaja Paavo Ässämäki on ennakkoluuloista, joita Aurinkorannikolla eläviä ja heidän arkeaan kohtaan on? Video: Niko Mannonen / Yle

Los Pacos, Suomela. Vettä tulee taivaan täydeltä. Syviä lätäköitä ei kannata edes väistää, sillä vesi tirsuu kaikesta huolimatta lenkkareiden läpi varpaisiin saakka.

Silti Los Pacosissa sijaitsevan Suomelan toimiston, kirjaston ja päivätoimintatilojen ovet käyvät tiuhaan. Oven edustalle on jätetty sateenvarjoja. Suomelassa syödään keskiviikkoisin lounasta. Silloin talo on täynnä.

Paavo Ässämäki ripottaa pikakahvin puruja pahvimukin pohjalle ja kaataa päälle höyryävää vettä. Suomela on hänelle enemmän kuin harrastus. Kolme päivää hänen viikostaan kuluu yhdistystoiminnassa.

Ihmisiä tulossa lounaalle
Lounas on Suomelan aktiivisten talkoolaisten tekemää.Niko Mannonen / Yle

Asociación Finlandesa Suomela (siirryt toiseen palveluun)on Aurinkorannikolla lyhyemmän tai pitemmän aikaa viipyville suomalaisille perustettu oma yhdistys. Jäseniä on tuhatkunta ja toimintaa riittää maanantaista sunnuntaihin. Harrastuksia on kirjallisuuspiiristä korupajoihin ja rivitanssista kamarikuoroon. Kaikki toiminta järjestetään talkoovoimin.

Harrastepiireissä voi olla jopa 50–60 jäsentä.

– Ihmiset ovat paljon avoimempia täällä Espanjassa. Liekö auringon vaikutus siihen, vai joku muu. Sitä en yksiselitteisesti tiedä. Täällä halutaan kuulua porukkaan, Suomelan puheenjohtaja Paavo Ässämäki sanoo.

Ihmisiä lounaalla Suomelassa
Keskiviikkoisin lounaalla sali on yleensä täynnä.Niko Mannonen / Yle

Tällä hetkellä ratkaistavana on yksi haaste. Suomalaiset rakastavat Suomelassa järjestettäviä tansseja. Monet tulevat kuitenkin sinne pariskunnittain, eikä yksin tansseihin tuleville naisille meinaa löytyä tanssiparia.

Siirtolaisuusinstituutin viime vuoden tilastojen (siirryt toiseen palveluun)mukaan Espanjassa asuvista Suomessa syntyneistä valtaosa 56 prosenttia on naisia.

Halu kuulua yhteisöön ja viettää toiminnantäyteisiä eläkepäiviä olivat Ässämäelle syitä valita Fuengirola. Idea muutosta virisi jo kuutisen vuotta sitten, mutta hän siirsi elämänsä osaksi Espanjaan kolme vuotta sitten.

– En viihtyisi rannalla aurinkoa ottaen. Minulla pitää olla tekemistä. Täällä sitä on niin mahdoton määrä. Tulee oikeastaan valinnanvaikeus, että mitä harrastaa.

Suomela Fuengirolassa
Suomelan harrastetilat ovat täynnä aamusta iltaan.Niko Mannonen / Yle

Parhaiten maailmanmenosta, tai tarkemmin Aurinkorannikon suomalaisten kuumimmista kuulumisista, pysyy kuitenkin kartalla istahtamalla lauteille jokaviikkoisen saunavuoron aikaan.

– Siellä tapaa mukavaa porukkaa. Puhumme milloin mistäkin, Ässämäki kertoo.

Mies myöntää vihaavansa Espanjassa asuvia suomalaisia kohtaan vallitsevia ennakkoluuloja. Ainakin ajatusta siitä, että suomalaiset ryyppäisivät kaikki päivät ja olisivat kaiken hyvän lisäksi paossa verottajalta.

– Moni luulee, että olemme veropakolaisia. Suurin osa täällä asuvista maksaa veronsa Suomeen. Vuoden 2021 jälkeen kaikki eläkkeellä olevat suomalaiset maksavat veronsa Suomeen: osan Suomeen ja osan Espanjaan.

Mies tarjoaa kanankoipia naiselle
Lounasaika! Suomelan kävijät tuntevat Paavo Ässämäen hyvin.Niko Mannonen / Yle

Suomen ja Espanjan välinen verosopimus muuttuu (siirryt toiseen palveluun) ensi vuoden alusta alkaen. Uuden Espanjan verosopimuksen mukaan Suomesta saatavasta eläkkeestä maksetaan veroa Suomeen. Yksityissektorin eläkkeitä koskee kuitenkin kolmen vuoden siirtymäaika.

Ajantasaiset Suomea sitovat verotuksen valtiosopimukset löytyvät valtiovarainministeriön verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Verottaja on listannut (siirryt toiseen palveluun) käytännöt ulkomaille muuttaville. Suomen kansalaista sitoo kolmen vuoden sääntö (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaisia palveluja autokorjaamosta kampaajaan ja pullapuodista kiinteistövälitykseen

Bataatteja myynnissä
Tältä näyttää arkisena päivänä Fuengirolan kaduilla. Bongaatko tuttuja paikkoja? Video: Niko Mannonen / Yle

Vieri vieressä suomalaisia kauppoja, korjaamoita, seurakuntatalo, leipomoita, kahviloita, kiinteistövälityksiä... Espanjaa tai englantia taitamaton suomalainen pärjää Aurinkorannikolla hyvin.

Mies ravintolassaan.
Lappeenrantalainen Aleksi Vahla muutti Fuengirolaan vaimonsa ja nuorimman lapsensa kanssa. Oman ravintolan perustaminen Aurinkorannikolle oli monen vuoden suunnittelun tulos. "Elämä on ollut juuri sellaista kuin kuvittelinkin. Tämä on meidän perheen juttu." Vahlan ravintolasta voi bongata tutun jääkiekkojoukkueen huivin. Saipan pelit kokoavat ravintolan täyteen jääkiekon ystäviä.Niko Mannonen / Yle

Siirtolaisuusinstituutin tutkija Paula Könnilä on tehnyt vuonna 2014 alueen suomalaista tutkimuksen ja kirjoittanut aiheesta kirjat; Sisua ja mañanaa – Suomalaiset Espanjan Aurinkorannikolla sekä tilastollisesti päivitetyn espanjalaiskäännöksen Las raíces finalndesas en España.

Tulokset kertovat, että ihmisiä vetävät nykyisin Aurinkorannikolle monet syyt. Ilmasto ei ole enää niin keskeisellä sijalla kuin aiemmin.

– Nyt on tullut esille muita seikkoja: kulttuuri, kielen opiskeleminen, lähialueilla seikkaileminen ja erilaiset harrastukset. Kaikkea voi harrastaa ulkoilmassa ympäri vuoden, Könnilä sanoo.

Yhtenä muuton syynä nousivat esille myös käytännön asiat.

– Tänne saattaa olla syntynyt perhettä jopa kolmessa sukupolvessa. Lisäksi on muodostunut tiivis ystävä- ja tuttavapiiri, ja on ostettu asuntoja. Yhä useammalle on käynyt niin hienosti, että on saanut työn täältä, Könnilä sanoo.

Mutta entäs ne tiukassa olevat ennakkoluulot?

– Tutkimuksen aikana olin hämmästynyt siitä, miten ennakkoluulot elävät niin pitkään. Kun ensimmäiset suomalaiset turistit tulivat vuosikymmeniä sitten Aurinkorannikolle viettämään lyhyttä lomaa, niin saatettiin olla vaihtelun tarpeessa. Elämä oli erilaista, Könnilä sanoo.

Ei voi väittää, että suomalaisten mahdolliset alkoholiongelmat tai sairaudet katoaisivat Espanjaan muuttaessa.

– Ihan samoissa prosenttimäärissä ne ovat kuin Suomessakin. Eivät suomalaiset synny uudestaan, kun tulevat tänne – traditiot saattavat tulla mukana.

Kyltti kadun varrella
Avenida de Finlandia -niminen katu Los Pacosissa.Niko Mannonen / Yle

– Täällä on niin paljon ystäviä ja tuttavia sekä harrastusmahdollisuuksia, että elämä saattaa muuttua – ja on monella muuttunutkin – rikkaammaksi ja terveellisemmäksi, Könnilä tiivistää.

Joka viides Aurinkorannikolle muuttavista suomalaisista asuu yksin. Könnilän mukaan se ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat yksinäisiä.

Katukuvaa Fuengirolasta
Kaikkialta voi bongata suomalaisia kylttejä.Niko Mannonen / Yle

Kuitenkin 12% Könnilän tutkimukseen vastanneista oli kokenut yksinäisyyden tunnetta. Koska suomalaisten sosiaalinen toiminta on alueella jatkuvasti kasvanut, todennäköistä on, ettei trendi ei ole kuitenkaan kasvamassa.

– Täällä ihmiset eivät jää niin helposti yksin, ellei siihen ole omaa halua. Evankelis-luterilainen seurakunta tekee paljon työtä myös yksinäisyyden poistamiseksi, kuten myös Turistikirkko.

Mainos kaupan seinässä
Los Bolichesissa sijaitseva kauppa mainostaa tuoresuolattuja joulukinkkuja.Niko Mannonen / Yle

Kiinnostavaa on myös se, miten kauan positiivinen muuttoliike Espanjaan voi jatkua samanlaisena.

Vuosikymmeniä sitten Espanjaan muuttaneet eläkeläiset ovat myös seuraavan ison kysymyksen edessä: riittääkö kielitaito espanjalaisessa vanhainkodissa asumiseen? Suomalaisia vanhainkoteja ei nimittäin ole.

Iän karttuessa "Suomi-kupla" voi muodostua ongelmaksi.

– Tutkimukseni yksi selkeä ja tärkeä löytö oli, että useimmilla ikäihmisillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia jäädä tänne palvelutaloon. Erityisesti pienituloisille eläkeläisille ne ovat liian kalliita. Kuukausimaksut voivat olla tuhansia euroja.

Fuengirolan kotikoulu
Aurinkorannikon suomalainen koulu ei suinkaan ole ainoa opetusta suomeksi tarjoava koulu Fuengirolassa. Fuengirolan kotikoulu noudattaa suomalaisen opetussuunnitelman sisältöjä. Mukaan voi ilmoittautua lyhimmillään vain viikoksi. Myös Aurinkorannikon opetus ja valmennus tarjoaa yksityisopetusta peruskoulua suorittaville lapsille.Niko Mannonen / Yle

Ongelmia tuo myös kielimuuri.

– Yli puolet ikäihmisistä eivät hallitse riittävästi espanjaa, iso osa ei ollenkaan. Suomen yhteiskunta ei voi nykyisin tukea tällaista hoitoa ulkomailla taloudellisesti. Se kaatuu toistaiseksi kustannuskysymyksiin. Otin tutkimuksessani kantaa siihen, että olisi tärkeää selvittää, olisiko tämä sellainen sektori, jossa EU:n tuki olisi tarpeellinen, Könnilä sanoo.

Nykyisin alueella on kuitenkin saatavilla suomalaisia kotihoitopalveluja (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

Seurakuntakoti Fuengirolassa
Seurakuntakoti tai tuttavallisemmin "Seuris" yhdistää Aurinkorannikon suomalaisia. Siellä on järjestetty myös rippikouluja.Niko Mannonen / Yle

Könnilä arvioi, että tulevaisuudessa Aurinkorannikon suomalaisyhteisö on todennäköisesti vuosi vuodelta nykyistä nuorempi, koska koulutus- ja työpaikkoja on tarjolla entistä enemmän kielitaitoisille nuorille ja työikäisille.

Heldelmiä puussa
Notkollaan olevat hedelmäpuut reunustavat katuja.Niko Mannonen / Yle

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin neuvontapalveluista osa hoidetaan Espanjasta ja Aurinkorannikolla sijaitsee myös Baronan toimipiste, jonka työpaikkoja on markkinoitu aktiivisesti suomalaisille.

– Toistaiseksi näyttää, että seuraavatkin sukupolvet viihtyvät täällä hyvin ja luovat uudenlaista suomalaisyhteisöä. Toisaalta tulevaa on aina hankalaa tarkasti ennakoida, hän sanoo.